Meikä näki yaoi-unia jo joskus ylä-asteella ja heräsin aamulla onnellisena. "Näin taas ihania unia," hehkutin kavereilleni, vakka he eivät tietenkään ymmärtäneet. "Mitä kamalempia mangoja lukee, sitä parempia unia näkee," muistin joskus määritteleväni. Nyt vain nauran ajatukselle. Nykyään en edes muista mitä unia olen nähnyt ja yaoi-unet käyvät aina vain harvinaisemmiksi. Viime yönä kuitenkin näin sangen omituisen ja mieleenpainuvan unen niin päätin laittaa sen tänne.
Mikä on lopputulos, kun lukee Chitose Piyoko’n mangaa, Viktor Pelevin’n Kauhukypärän ja kuuntelee Buck-Tickiä ennen nukkumaan menoa?
Unessa serkkuni halusi näyttää minulle anime-elokuvan. Kansi oli värikäs ja jokseenkin taikatyttömäinen, mutta sitten takakannen alanurkassa luki ikä-suositukseksi K-22! Mahdotonta? Luki myös, että leffa olisi dubattu ranskaksi, mutta nauhalta kuuluikin selvää började rönarea (ruotsia).
Päähenkilö oli tavallisen näköinen nuori anime-poika, joka kohtasi kiintoisan oloisen miehen ja hyvin Chitose Piyokomaiseen tapaan nuo kaksi päätyivät samaan makuuhuoneeseen. Aluksi mies pakotti pojan seksiin, mutta sitten poika alkoikin pitää siitä ja käydä miehen luona useita kertoja. Miehellä oli outo harrastus syödä ruokaa pojan iholta ”hommailun” yhteydessä. Siis kaikkea mahdollista ruokaa. Jossain kohdassa poika kehotti miestä jättämään myslin pois, sillä se oli muka liian karheaa.
Sitten poika oli äitinsä kampaamossa ja hänen siskonsa istui viereisellä penkillä.
”Äiti nylkee sut ja sun kumppanis, jos se saa tietää,” tyttö pilkkasi.
”Häh?!”
”Tiedän mää, et sulla on mies,” tyttö sanoi.
”Et sitten kerro äidille mitään. Mun pitää mennä!” poika kielsi, oli nousemassa tuolistaan, mutta sisko sieppasi hänet syliinsä.
”Muista sitten hengittää ja voihkia sillä lailla romanttisesti, niin saat sen kunnolla päälle,” tyttö neuvoi.
(Kohtauksia, joita en muista)
Joku tarinaan liittyvä pulska nainen ajaa pojan siskoa takaa. Tyttö on vihainen ja kiroilee. Läski akka pysähtyy ja alkaa valittaa: ”Minä olen tällainen lihava ja kömpelö, mutta sinä olet kaunis ja hyväkroppainen, ihan mahtava vartalo sinulla!” Sitten he alkavat suudella.
Juonessa on ollut koko ajan mukana myös joku vihollisten porukka. Lopussa ne ja päähenkilöt ovat kokoontuneet kaikki samaan rakennukseen. Alussa on rauhallista, mutta sitten ne alkavat hakata toisiaan. Joku vihollisista vetää vivusta ja joka seinästä alkaa lennellä johtoja, jotka repivät kaikki ihmiset. Se oli jotenkin tosi ahdistavan näköistä. Johdot upposivat ihon sisään ja repivät suolet ja verisuonirihmat ulos. Sitten raadot jäivät vain roikkumaan ilmaan johtosokkelon varaan. Sitten tulivat lopputekstit ja tunnarina Janne Da Arc’n Mysterious. Mahdotonta!
”Joko se loppui?”
”Ei ihan vielä.”
Lopussa oli vielä epilogi, jossa se pojan mies oli puoliksi sammakko ja se kellui lammikossa uimarenkaan päällä. Sillä oli kädessään kokislasi, josta se kaateli mustaa nestettä lampeen hokien silloin tällöin: ”Tää on pahaa.” Poika oli itse muuttunut kokisautomaatiksi (sellaiseksi, jossa on hana) ja pojan sisko vain rassasi sitä koko ajan. Kaatoi kokista lasiin , otti yhden hörpyn ja kaatoi loput veljensä päälle. ”Poika sanoi joka kerta: ”Pakastin on puhdas.” Tätä jatkui vaan koko ajan toistona ja se oli todella ahdistavaa.
Näenkö outoja unia?
Olen joskus jopa ollut itse mukana unessa. Silloin olen mies puolinen ja olen yleesä seme. Jos olen uke, tunnen itseni siinä todella ahdistuneeksi ja yritän tappaa kaikki. Mistähän se johtuu? Painajainen on aina sellainen uni, jonka tietää uneksi, pystyy vaikuttamaan siinä itse tapahtumiin ja yrittää kaikin tavoin, mutta toivottomasti päästä siitä pois.
mutta se todella antoi alku sysäyksen uudelle tavalleni tehdä mangaa. Epäilen, että alitajuntani oli sitä mieltä, että kainostelen liikaa. Tämä uni oli omista hahmoistani.
olisin mielelläni ollut jommankumman vanhemman roolissa tuossa unessa.
