Fruits Basket syksyllä

[Jerir]

Kyseistä sarjaa en ole katsonut/lukenut, mutta vaikuttaapi ihan kuvalta. Ostan aika varmasti ainakin 1. osan.

[Valkoinenhai]

Olin jo aikeissani ostaa Japanipäiviltä pari ensimmäistä pokkaria englanniksi, mutta onneksi en ostanut kun se tulee nyt omalla äidinkielellä! Jeii! *biletystä*
Fruits Basket on kyllä valtavan ihana sarja! Kaverini suositteli katsomaan sitä, katsoin ensimmäisen DVDn ja hurahdin heti hyvään huumoriin, suloisiin ja persoonallisiin hahmoihin ja hyvään juoneen. Varmasti suloisin ja yksi hilpeimmistä sarjoista joita olen ikinä katsonut!
Suosittelen kyllä ehdottomasti ostamaan mangan! Olen lukenut englanniksi kymmenen pokkaria ja hyvältä näyttää. Mielenkiinnolla jään odottamaan miten tarina kääntyy suomeksi.
Ei muuta kuin säästelemään rahaa ja tutkimaan tarkemmin lehtihyllyä, kun syksy lähestyy. ^^

Olen itsekin tottunut Sohma ja Tohru -termeihin. Olisi outoa, jos niistä tulisi Sooma ja Tooru... Ja tosiaan olisi ihan suotavaa, että nuo -san ja-kun -päätteet jäisivät siihen suomennokseen, ne kun vain toimivat niin hyvin. ^^
Ja tarkempaa ilmoittelua toki voisi laittaa, milloin ensimmäinen pokkari ilmestyy.

[ann]

Olisiko jo vähän tarkempaa tietoa, että milloin suunnilleen tulee, missä kuussa ja kuun alku- vai loppupuolella? ^^

[Antti.K]

Kääntäjän tervehdys,

Nimien pitkissä vokaaleissa mennään todellakin ääntämisen mukaan. Otetaan esimerkiksi päähenkilön nimi: Ensinnäkin, kirjotusasut Toru ja Tohru eivät tule kysymykseenkään. Varsinkin ensiksi mainittua lyhentämistä pidän pahana kielen latistamisena ja vastustan sitä jyrkästi -- suomessa on selkeä ero pitkän ja lyhyen vokaalin välillä, joten moinen on täysin tarpeetonta. Tohru taas ei olisi millään tavalla looginen, ainakaan suomeksi. Samalla logiikallahan pitkä u-vokaali pitäisi kirjoittaa uh jne. Eikä suomalainen edes osaisi mitenkään mieltää sitä pitkäksi ooksi tai uuksi ilman selityksiä.
Sitten mahdollisiin tapoihin... Niitä olisi kolme: oo, ou ja ô/ō. Ou-kirjoitusasua perustellaan sillä, että japanissa vokaali o usein pidennetään lisäämällä u perään. (Toorun nimessä näin ei tosin ole japaniksikaan, vaan nimi kirjoitetaan tavuin to-o-ru. Touru olisi siis väärin.) Itse en kuitenkaan pidä tästä tavasta, sillä se antaa vääränlaisen kuvan ääntämisestä. Hepburnin mukainen tapa olisi tosiaankin makroni. Koska ei kuitenkaan ole lainkaan varmaa, tunnistavatko ladontaohjelmat sitä, sen tilalla pitäisi luultavasti käyttää hattua, joka sekään ei itse asiassa toimi kaikkien kustantajien järjestelmissä. Esimerkiksi Trinity Bloodissa olen piirtäjän avustajien ja muiden nimet translitteroinutkin niin, perusteena se, että Hepburn on länsimaissa vakiintunut järjestelmä. Kun puhe on kuitenkin fiktiivisistä hahmoista ja vieläpä sarjasta, joka on suunnattu hieman nuoremmalle kohdeyleisölle (+ ladonnalliset ongelmat), on tuplavokaali kaikkein selkein tapa. Käytän siis kirjoitusasuja Tooru, Sooma, yms.

Sitten kohteliaisuuspäätteistä... Niiden säilyttäminen ja selittäminen olisi periaatteessa mahdollista, ja kustantajakin on antanut siihen luvan. Asia on kuitenkin vielä auki. Periaatteessa sarja täyttäisi kriteerit säilyttämiseen: se sijoittuu japaniin, ja ihmissuhteet ovat keskeisessä osassa. On kuitenkin mielenkiintoinen kysymys, kokeeko lukija niitä selityksienkään jälkeen oikealla tavalla. Toki niiden kanssa käytettäisiin myös muita selventäviä keinoja, kuten sinuttelun ja teititteyn vaihtelua jne. Niitä voisi puolustella myös sillä, etteivät ne periaatteessa ole mistään pois ja että niitä voisi käyttää harkiten. Vastapuolen argumentteja taas voisivat olla esimerkiksi selkeyden kärsiminen ja liian vieraiden rakenteiden viljely suomenkielisessä tekstissä. Olisikin mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä täällä ollaan asiasta -- olisiko päätteet hyvä säilyttää?

T. Antti Kokkonen, sarjan kääntäjä

[Ayumu]

Hei, Antti-setä,
minä ainakin toivoisin kovasti, että kohteliaisuuspäätteet säilytettäisiin. Furubaa luin aikanaan japaniksi, eikä sarjassa muistaakseni edes yleisesti käytetty kuin liitteitä -san, -kun, -chan (satunnaisesti myös -sama ja -senpai), eikä näissä nyt todellakaan ole liikaa muistamista keskiverto-otakulle. Suurin osa Furuban lukijoista ja muistakin mangan tämänhetkisistä ostajista on todennäköisesti lukenut ennenkin mangaa/katsonut animea/tee äm äs ja tietää kyllä näiden merkityksen. Lisäksi ne antavat länsimaisissa silmissä mangalle ikään kuin lopullisen japanilaisen sävyn ja niiden jättäminen kokonaan pois olisi typerä vaihtoehto - vaikkakin vähintään yhtä hupsua olisi myös kääntää hahmot kutsumaan toisiaan suomalaisittain herroiksi, neideiksi tms. "Arvon herra Yuki, onko neiti Hanajima kanssanne samalla luokalla?" - pyhä isä, nämä hahmot ovat sentään lukiolaisia~~
Varmistukseksi kysyin vielä perheenjäseniltäni, jotka eivät ole japanilaiseen popkulttuuriin millään lailla tutustuneet, ja hekin kannattivat loppuliitteiden säilyttämistä aitona ja hyvänä ratkaisuna eivätkä pitäneet sitä mitenkään vaikeatajuisena.
Eli kannatamme loppuliitteiden säilyttämistä!

~Ayumu-SAN (älkää ottako mallia, oikeasti loppuliitteitä ei käytetä itsestä puhuttaessa ja blablablaa X´D)

[Lönkka]

Kohteliaisuuspäätteet kehiin vaan.
Ainakin enin osa hardcore harrastajakunta pitänee niiden käyttämisestä.

Uskoisin että myös enempi umpimetsästä nykäistyt tavislukijatkin alkavat pian noita ymmärtää ilman suurempia ongelmia etenkään kun käännös ei kuitenkaan ole täynnänsä vierasperäisiä sanoja.

Jos epäilyttää miten lukijat tuollaiset tajuaa niin sitten voi harkita vastaavaa kikkaa kuin mitä Dark Horse käytti Lone Wolf & Cubissa. Eli alpun lopussa oli aina 1-2 sivua noita japanilaisia sanoja ja termejä selostuksineen. Tuo voi tietysti olla tilanpuutteen tms takia vaikea tai mahdoton toteuttaa.


Tärkeintä on kuitenkin se että käännös soljuu hyvin eteenpäin ja on hyvää suomea.

[MrBrown]

Mielestäni päätteitä ei tulisi säilyttää.


Vaikka keskiverto-otaku ymmärtäisikin ne (ja ihan sivuhuomatuksena, _eivät_ ymmärrä yleisimpienkään päätteiden kaikkia käyttöjä), niin sillä ei saavuteta mitään mitä ei voisi saavuttaa hyvällä suomenkielellä. No, paitsi ehkä se, että kääntäjällä on huomattavasti helpompaa. Mielestäni suomalaiset mangajulkaisut ovat jo tarpeeksi "halpisjulkaisuja", kun ei esim ääniefektejäkään käännellä.

Onhan tossa tietty markkinoinnin kannalta se, että lukija saa semmosen kivan tunteen että on erikoinen/erilainen/l33t kun(/jos) ymmärtää tommosia. Toisaalta, nimipäätteiden säilyttäminen (tai yleensäkin mangan "erikoisuuden" mainostaminen) voi myös estää tavallista pulliaista ostamasta pokkaria. Nämä ovat sitten niitä markkinointikysymyksiä, ja julkaisijoiden pitää punnita, onko jo-otakuihin vetoaminen hyödyllisempää kuin materiaalin ymmärrettävyys ei-otakuille. Oma näkökantani on, että ensimmäinen vaihtoehto tulee sitten takaisin kummittelemaan joskus.

[soinap]

Minun mielestäni päätteet tulisi säilyttää. Fruits Basketissa käytetään kohteliasta kieltä ja enkkujulkaisuihinkin on nuo päätteet jätetty, joten mielestäni ne saisi jättää tähänkin. Ja kuten Lönkka ehdottikin, taakse voisi laittaa sitten selityksiä mitä mitäkin pääte tarkoittaa ja muitakin selityksiä. Ja kyllähän enkkupainoksissakin jokainen sana on selitetty samalle sivulle, jossa ko. sana sanotaan, mutta pienellä fontilla reunaan vain. Vaikka tästä tuliskin ns. halppisjulkaisu vaikutelma, kun kaikkea ei ole käännetty niin mielestäni se sopisi tähän mangaan kuin nenä päähän. Tohru kun on niin kohtelias kaikkia kohtaan ja käyttää päätteitä, koska normaali kirjakieli kuuloistaisi jo hieman oudohkommalta. Vaikka en tätä suomijulkaisua ostakaan, toivoisin että ko. painoksen ostajille jätettäisiin päätteet voimaan. Ja jos Sangatsulla on varaa lätätä viisi mainosta takasivulle, kai niistä yksi voidaan jättää pois ja laittaa sen tilalle päätteiden selityksiä. Mutta katsoo nyt miten kääntäjä asian näkee.

[avalkama]

Hoi.

Kääntäjä siis on Antti Kokkonen, ei allekirjoittanut. Olemme kyllä puhuneet Antti K:n kanssa jonkin verran noista puhutteluliitteistä. Kahtotaan miten käy. Kummin tahansa, ratkaisu on perusteltu. Kuten Antti K mainitsi, suomalaislukija ei välttämättä ymmärrä niitä "oikein" vaikka niiden käyttöä selittäisikin.
Toisaalta voidaan tehdä kansanvalistustyötä... Sen voin kuitenkin luvata, että tavalliset koululaiset eivät herroittele ja neidittele toisiaan. Se ei olisi hyvää kääntämistä, eikä meillä ole palkkalistoillamme kehnoja kääntäjiä.

Muuten, tottahan me ääniefektit käännämme. Niiden korvaamista emme kuitenkaan harrasta, paitsi joskus ihan pikkuisten... Kyse on toki paljolti kustannuksista ja ajasta, mutta myöskin taiteellisista seikoista ja lukijoiden toiveista. Narutossakin olisi ollut tarjolla jenkkimateriaalia jossa efektit on amerikkalaistettu - eli niitä ei olisi sitten enää käännetty ja halvemmalla olisi päästy. Emme kummiskaan tahtoneet tähän ryhtyä. Alkuperäistaide kunniaan, nääs.

Antti-setä
Sangatsuman

[MrBrown]

Hoi.

Kääntäjä siis on Antti Kokkonen, ei allekirjoittanut. Olemme kyllä puhuneet Antti K:n kanssa jonkin verran noista puhutteluliitteistä. Kahtotaan miten käy. Kummin tahansa, ratkaisu on perusteltu. Kuten Antti K mainitsi, suomalaislukija ei välttämättä ymmärrä niitä "oikein" vaikka niiden käyttöä selittäisikin.
Toisaalta voidaan tehdä kansanvalistustyötä... Sen voin kuitenkin luvata, että tavalliset koululaiset eivät herroittele ja neidittele toisiaan. Se ei olisi hyvää kääntämistä, eikä meillä ole palkkalistoillamme kehnoja kääntäjiä.

Muuten, tottahan me ääniefektit käännämme. Niiden korvaamista emme kuitenkaan harrasta, paitsi joskus ihan pikkuisten... Kyse on toki paljolti kustannuksista ja ajasta, mutta myöskin taiteellisista seikoista ja lukijoiden toiveista. Narutossakin olisi ollut tarjolla jenkkimateriaalia jossa efektit on amerikkalaistettu - eli niitä ei olisi sitten enää käännetty ja halvemmalla olisi päästy. Emme kummiskaan tahtoneet tähän ryhtyä. Alkuperäistaide kunniaan, nääs.

Heips


Lukijana mielestäni ideaalisesti käännöksen tulisi olla täysin ymmärrettävissä kohdekielellä, ainakin tämmöstä luovaa tekstiä kääntäessä. Ymmärrän kyllä, että tämä ei voi täydellisesti toteutua, rajana on aina raha, aika ja työskentelymateriaali (esim. sarjakuva), eikä siinä mitään vikaa. Mutta mielestäni tuohon tavoitteeseen tulisi pyrkiä. Toisaalta, jos tekstiin on jätetty kääntämättömiä tekstejä/ääniefektejä/etc vain sen takia, että osa lukijoista pitää sitä hienona on se mielestäni, no, rumasti sanottuna, lukijoiden tietämättömyyteen, japani-fetisismiin ja ernuiluun vetoamista.

Ääniefektien kääntämisellä tarkoitin juuri tuota korvaamista. En ole kovin montaa mangaa nähnyt jota voisin kutsua niin taiteellisiksi, että ääniefektien korvaaminen pilaisi kuvakerronnan. Suurin osa mangasta on kuitenkin sen verran simppelä piirroksiltaan, että ääniefektien korvaaminen ei ole teknisest vaikea juttu, eikä vaikuta paljoa alkuperäiseen kuvaan. Raha/aika -syyt ovat kyllä ihan ymmärrettäviä niiden korvaamatta jättämiseen.

Tuohon herroitteluun ja neidittelyyn vielä, tuo olisi tietysti kökkö tapa kääntää. Nimipäätteethän kuitenkin vain ilmentävät puhujan ja puhuteltavan suhdetta, ja samoja merkityksiä voi suomenkielessä ilmaista myös monin muin tavoin. Sana sanasta käännöshän on muutenkin huono idea, kuten molemmat Antit varmasti tietävät.


Ihan Fruits Baskettiin liittyen vielä, muistaakseni siinä

Spoiler:

oli ihan juonellinen syy sille, miksi Tooru puhuu koko ajan kohteliaasti.

Varoittelinkin tästä AnttiKoota IRC:ssä. Tuon toivoisi tietysti näkyvän lopullisessa tekstissä. Olettaen tietty, että muistan oikein.


In my not so humble opinion,
- Kari Lehikoinen

[Antti.K]

Lisää näkökulmia asiaan...

En ole tarkkaan perillä siitä, kuinka suuren osan lukijoista muodostavat otakut tai sellaiset ihmiset, jotka tuntevat puhuttelukulttuuria entuudestaan. Itse lähden kuitenkin siitä, etten oleta lukijalta mitään ennakkotietoja lähdekielestä. Se, pitääkö osa lukijoista jotakin käytäntöä "hienona" vai ei, ei siis missään tapauksessa ole peruste millekään ratkaisulle. Ainoa perusteltu syy päätteiden jättämiseen olisi se, että niihin sisältyisi jotain tarpeeksi olennaista, jota olisi vaikea tuoda ilmi vain sanomalla suomeksi.

Japanilaisten hierarkiasuhteiden kovin tarkka kuvaaminen suomeksi, ilman päätteitä, on käytännössä mahdotonta. Onkin sitten aivan toinen kysymys, onko kovin tarkka kuvaaminen tarpeen. Esimerkiksi Tanizakin Makiokan sisarukset -romaanin suomalainen lukija olisi aivan varmasti hävinnyt jotakin, jollei päätteitä olisi käännöksessä säilytetty. Mutta onko Fruits Basketissa päätteillä niin suuri merkitys, että ne kannattaa -- ehkä lievästi selkeyden ja lukemisen vaivattomuuden kustannuksella -- nostaa esille?

Kiistän, ettäkö päätteiden jättäminen olisi kääntäjälle helpompaa. Selittämiseen ja sen, milloin ja miten niitä käytettäisiin, miettimiseen menee vähintäänkin yhtä paljon aikaa/vaivaa kuin kontekstualisoimiseen. Se saattaa olla jopa työläämpää.

Korostan, että kyse on ainoastaan siitä, mitä sanaa puhuttelutilanteissa käytetään. Muita keinoja, kuten teitittelyjä yms. pitää miettiä joka tapauksessa. Ja luontevaa suomenkielistä puhetapaa pyritään hakemaan, jätettiin päätteet tai ei. Kyse on siis seuraavasta:

Huolehditte minusta suotta, Sooma.
TAI
Huolehditte minusta suotta, Sooma-kun.

Molemmissa vaihtoehdoissa on käytetty muita tehokeinoja, kuten teitittelyä ja esimerkiksi valittu harkiten sana 'suotta', joka on hieman kirjakielisen/varovaisen kuuloinen. Ero on vain nimessä. Riittääkö kohteliaisuuden merkiksi, että etunimen asemesta käytetään sukunimeä? Onko se suomeksi edes luontevaa? Menettääkö lukija jotain olennaista, kun ei näe päätettä -kun? Vai onko päätteen "peittely" yksinkertaisesti turhaa?

Se, että jätettäisiin kokonaan miettimättä tai että käännettäisiin sama pääte joka tilanteessa samalla tavalla, ei tietenkään ole vaihtoehto. Jälkimmäisellä tavalla on tehty animen suomijulkaisussa (joka ikinen -kun on käännettu "nuori" jne.), mikä tekee lopputuloksesta japania osaavan silmissä tahattoman koomisen, osaamattoman silmissä luultavasti enemmän hämmentävän.

Yksi hyvä näkökulma, jonka toinen Antti jo esittikin, on niin sanottu valistustyön tekeminen. Jos suuri joukko lukijoita tottuu päätteisiin, saattaa kenties olla tulevaisuudessa helpompi tuoda markkinoille sellaisia sarjoja, joissa ne ovat pääosassa. Tämä olisi tietysti hieman pitemmän tähtäimen suunnitelma...

Mainittakoon vielä ääniefekteistä, että mielestäni ensimmäiset Tanemura-suomennokset olivat hyvä osoitus siitä, että korvaamiseen kannattaa lähteä vain, kun siihen todella on resursseja.

T. Antti K

[Emiko-sensei]

Oih! *herkkä Fruba on ihaaaanaaaa!

[aurea]

En usko, että peruslukijat on niin tahvoja etteivät noita kohteliaisuuspäätteitä oppisi. Jos ei ensimmäisen osan jälkeen niin ajan kanssa ainakin, onhan tässä sarjassa kuitenkin aika monta voluumia, ja tuskin kukaan lukemista kesken jättää vaikka nuo päänvaivaa aluksi aiheuttaisivatkin. Japaniin sijoittuvissa tarinoissa pitäisi jäädä paikalleen vaikka mille kielelle käännettäisiin.
Itsellä tuo painaa vaa´assa paljon, ostaako enklanniksi vai suomeksi. Kannatan paikalleen jättämistä ehdottomasti (kun noihin tottuu niin tuntuu vajavaiselta jos niitä ei ole). HC mielipide.

[josei]

Huolehditte minusta suotta, Sooma.
TAI
Huolehditte minusta suotta, Sooma-kun.

Hmm. Sukunimellä puhuttelu kuulostaa suomessa joko epäystävällisyydeltä, nuorten miesten keskinäiseltä tuttavallisuudelta tai uutiskirjoitukselta, tuskin ainakaan kiltin nuoren tytön tyyliltä. Kunit ja chan-chanit sopivat luontevammin käännökseen kielellä jossa sanat eivät taivu. Mutta joissain sarjoissa arvotussuffikseilla tuntuu vain olevan suurempi rooli, kuten Fruits Basketissa. Sarjaa ei voisi lokalisoida muualle kuin Japaniin, ja yksi ilonaiheista on se kun löytyy yleismaailmallisia teemoja näinkin eksoottisesta yhteisökuvauksesta, myös satunnaiselle softcorelle lukijalle. Minä kai tällä kertaa korostaisin japanilaisuutta ja säilyttäisin myös nimipäätteet? Ainakin sukunimittelyn suomalaisvivahteet saisi kierrettyä.


Itseäni animeversion ihailijana kiusaa mangassa se kuinka ensimmäisen kirjan perusteella Shigure ollut lainkaan symppis (ja vielä vähemmän spoilerit luettuani!). Toisaalta Takaya kuulemma käyttää sellaisia metkuja sarjakuvakerronnassaan että tavallaan kiinnostaisi jatkaa lukemista, eikä tämän animen tarinan alkuperäisen kirjoittajan sarja voi myöskään olla silkka susi.

[Yuure]

Olisi kiva, jos puhuttelupäätteet säilytettäisiin, sillä niiden avulla voi myös tulkita ihmissuhteita ja niiden kehittymistä. On kiva huomata kuinka eri hahmot muuttavat päätteitä ihmissuhteiden muututtua lähemmiksi tai kylmemmiksi. Kuten ensin käytetään sukunimeä ja sitten etunimeä yms. Jotenkin Furubassa ne tuntuvat olevan tärkeitä, kun sarja keskittyy ihmissuhteisiin ja filosofiseen pohdintaan. Ei siksi, että olen niin japani -fani, että ne pitää säilyttää vaan itse sarjan takia.
Nehän voivat tuntua kömpelöiltä, mutta niinhän evangelionissakin on jätetty puhuttelupäätteitä. Kaikkeen tottuu. Minä ainakin totun. Mutta jos jätätte pois niin ei minua haittaa. Kunhan säilysivät ne tilanteet, joissa henkilö a käyttää henkilöstä b sukunimeä niin se säilyisi suomennoksessa.
No niin. Eiköhän siinä ollut perustelua kylliksi.