Musiikkikeskustelu

Keskustelua aiheen vierestä

Valvoja: Offtopic-aktiivit

Avatar
madu
Viestit: 1442
Liittynyt: To Elo 02, 2007 14:31
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja madu » Ti Marras 02, 2010 00:12

Chiharu kirjoitti:Piano Lessons on niin loistokappale. <3


Todellakin! Käsittämättömän hyvä, Even Less kanssa nappaa ja lujaa.

Tämän päivän pyörinyt Professor Fate -"yhtyeen" lätty "The Inferno". Niin uugeetä kamaa ettei näköjään edes kaikenkattavassa wikipediassa ole artikkelia bändille tahi levylle, mutta kyseessä kuitenkin bm/grindcorebändi Anaal Nathrakhin toisen puoliskon sivuprojekti - auraalinen matka läpi Danten helvetin. And quite pleasant it sounds! Orkestraalista/sinfonista/leffasoundtrack-tyylistä varsin tarttuvaa kepeähköä rokkia, ja syy miksi tämä tulin alunperin bongattua on se, että kakkosbiisissä "Limbo" fiittaa Trickster G aka Garm aka Kristoffer Rygg aka yksi aikakautemme parhaista vokalisteista.

http://www.youtube.com/watch?v=sCyk8Q-RxQE

Käsittämättömän hienoa kamaa mutta eipä Garmilta muuta voikaan odottaa! Harmi vaan ettei laulanut koko levyä :>

Avatar
madu
Viestit: 1442
Liittynyt: To Elo 02, 2007 14:31
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja madu » Pe Marras 05, 2010 17:45

Ja huh! Muutaman vuoden odotuksen jälkeen Agallochin uusi täyspitkä, Marrow of the Spirit on viimeinkin julkaistu ja melko... yllättävän kuuloinen. Siinä missä edeltäjä, Ashes Against the Grain oli jonkinsorttista post-rockia metallivaikuttein, uusi lätty räjähtää kuuntelijan naamalle lyhyen jousi-intron jälkeen milläpä muullakaan kuin tyylipuhtaalla blackmetallilla. Armoton blastbeat-tulitus ja surisevat tremoloriffit kuulostavat enemmän olevansa lähtöisin jostain 90-luvun alun norjalaislätyltä kuin Agallochin tuotokselta, mutta ihan mielenkiintoinen veto kuitenkin!

Toivottavasti rajoittuu kuitenkin tähän ekaan biisiin, bläkkismättö kun ei ole kaikkein mielikuvituksekkaimpia genrejä ja Agallochilla sen sijaan on ollut tosi omaperäinen ja uniikki soundi.

edit: No, toka biisi kuulostaa taas ihan Agallochilta joten hyvä avausveto. Kitarasoundi vähän raaempi kuin aiemmissa tuotoksissa tosin.

Avatar
madu
Viestit: 1442
Liittynyt: To Elo 02, 2007 14:31
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja madu » Pe Marras 12, 2010 00:45

Triplepostin' it up, eiks täällä kukaan muu oo innoissaan musiikista kuin minä, ha. Turhia ootte.

Katatonian keikka oli _aivan loistava_ - viimevuotinen jäähallin setti oli aika tyrmäävän huono, mutta sille keksin monia syitä (iso osa yleisöstä pappoja jotka tuli kattomaan Porcupine Treetä, bändi tehnyt just uuden levyn eivätkä ilmeisesti levy-yhtiön takia saaneet soittaa yhtään biisiä siltä, toinen kitaristi ja basisti just eroamassa bändistä), ja tää oli taas täydellinen vastakohta. Loistava setlist, bändillä valtava määrä energiaa (Jonaskin uskaltautui tukkansa takaa piilosta esiin ja teki lavalla muutakin kuin seisoi paikallaan!), uusi kitaristi Per "Sodomizer" Eriksson oli touhussa todella mukana ja osasi asiansa, Anders revitteli ihan eri malliin kuin oli tottunut ja meininki oli loistava, sekä yleisö että bändi viihtyi tosi hyvin. Harmi että Murder jäi puuttumaan keikanpäättäjänä, mutta voi olla että nyt kun on useamman päivän keikkaputki meneillään, Jonaksen ääni ei kestäisi deathmetal-murinoita. Upeaa, mahtavaa, hyvin toimi uudenkin levyn kappaleet livenä.

Agallochin uusi levykin on alkanut aukeamaan pikkuhiljaa, ja tosi hyvältä kyllä kuulostaa. Touhussa ei enää pelkästään flirttailla bläkkiksen kanssa vaan paikoittain ollaan ihan ehtaa bläkkistä, ja sopii kyllä tunnelmaa. Perus-Agallochimpaakin soundia kyllä löytyy reilusti, ja mitään varsinaista levyn kohokohtaa on vaikea löytää koska jokainen biisi on loistava. Suosikkina ehkä kun Black Lake Nidstång räjähtää pidemmän atmosfäärisen pätkän jälkeen taas täystykitykseen. Upeeta settiä.

Ja kontrastina kaikelle synkistelymetallille rakastuin Macross Frontierin pop-lurituksiin. Mahtavia, varsinkin Lion ja Diamond Crevasse.

Avatar
madu
Viestit: 1442
Liittynyt: To Elo 02, 2007 14:31
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja madu » Ti Joulu 21, 2010 18:32

Miksi mä olen ainoa joka postaa tänne! No, postaan silti.

Folk-metalli on aika jännä genre. Löytyy paljon bändejä jotka ovat kelvollisia pienissä annoksissa, mutta Joku Juttu aina estää varsinaisen diggaamisen. Finntrollit ja vastaavat ovat turhan pelleilyä, Ensiferumit ja Elvenkingit liian kikkeliflowerpowermetallia, Moonsorrow moneen hetkeen turhan raskasta ja haastavaa musiikkia. Eilen kuitenkin kun kuuntelin juutuubasta Enskan klassikkobiisejä (Token of Time, Lai Lai Hei! ja Victory Song on kyllä ihan kultaa), relatedeissa oli video bändiltä Eluveitie kappaleelle Inis Mona.

Ja se tekikin aika vaikutuksen! Loistavasti hyödynnetty noita folkinstrumentteja mutta se metallipohja on kuitenkin ennemmin vähän mielekkäämmässä Göteborg-melodeathissa kuin sukkahousupowerissa niin tätä jaksaa kuunnella enemmänkin putkeen.

Slania-levyltä parhaaksi siivuksi osoittautui nimikappale Slania's Song joka eroaa muista puhtaalla laululla ja täysin Gaulinkielisillä sanoituksilla, siinä missä muut kappaleet ovat lähinnä englanniksi. Vanhojen perinteiden vaaliminen on aina hienoa folk/pakanahenkisessä musiikissa, ja mikäpä parempi tapa kuin käyttää muinaista paikallista kieltä. Ulverin Bergtatt on kanssa siisti kun se on kirjoitettu muinaiseksi tanskaksi.

Avatar
EgoLogical
Viestit: 197
Liittynyt: Ti Heinä 07, 2009 21:11

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja EgoLogical » Ti Joulu 21, 2010 21:14

Yesss, yesyesyes, uusin Daft Punk CD tuli ulos viime viikolla x]]
Nojaa, TRON leffan soundtrack jos tarkkoja ollaan, mut Daft Punkin tekemä koko hässäkkä, niin se lasketaan silti :'D
Mahtavia biisejä, ehdin ostaa soundtrackin Special edikan, jolloin sai yhen CDn jossa oli 5 muuta biisiä sekä videoita joissa seliteltiin leffan teosta :>
Suosittelen jos on orkesterimusiikin ja housen fani :>
PINEAPPLE SURPRISE!

Avatar
Kissansilmä
Viestit: 200
Liittynyt: Ma Tammi 31, 2011 20:57

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja Kissansilmä » Ti Helmi 01, 2011 10:43

Yleensä kuuntelen kaikkea mikä kuulostaa hyvältä omaan korvaan, mutta rockpainotteinen musa tuntuu kolahtavan eniten. Lempibändejäni/-artistejani ovat Poets of the Fall, U2, Nightwish, Rammstein, Tori Amos ja Björk. Myös leffa- ja pelimusiikkeja tulee kuunneltua ahkeraan :D
Viimeksi muokannut Kissansilmä, Ti Marras 24, 2015 16:51. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
He takes on the world all in a stride, and your wounds will be his scars
So won't you remember when the night comes
He will need your open arms
For to be invincible, he needs your love

Avatar
Shoe
Viestit: 278
Liittynyt: Su Heinä 05, 2009 01:55

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja Shoe » Ti Helmi 01, 2011 22:24

Taas vaihteeksi olen löytänyt raskaamman musiikin, vielpä japanilaisen sellaisen. Nykyään Versailles on kova sana, siitä ei pääse yli eikä ympäri. ALLEKIRJOITTANUT KUUNTELEE VERSAILLESIA 24/7. Myös Dir en grey ja Gackt miellyttää, vaikkei jälkimmäinen raskasta olekaan. J-musiikin lisäksi Stratovarius ja Within Temptation viehättää suuresti.

Avatar
Demmi
Viestit: 507
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2008 17:00
Paikkakunta: Joensuu
Viesti:

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja Demmi » Ke Helmi 02, 2011 14:26

Viime aikoina olen mieltynyt kevyenpuoleiseen konepoppiin. Joskus kesällä kuuntelin satunnaisesti serkkuni koneelta lataamiani Owl Cityn kappaleita ja huomasin yllätyksekseni, että pidin OC:n musiikista yllättävän paljon lähinnä musiikin kevyyden ja sanoitusten takia. Joululahjaksi onnistuin hankkimaan yhden heidän levynsä ja toisenkin tilasin, mutta se on jumissa jossain päin maailmaa eikä saapumisesta ole mitään tietoa. Toivon kuitenkin, että saisin CD:n jossain vaiheessa käsiini ko. levyn, jotta pääsisin kuuntelemaan lisää Adam Youngin hypnoottista konepoppia ja nokkelia sanoituksia. En viitsi ladata levyn biisejä Spotifyhyn, koska se ei ole yhtään sama kuin saada aito ja oikea CD-levy käsiinsä ja kuunnella sitä vanhanaikaisesti huonokuntoisen CD-soittimen kautta! Latasin tässä pari viikkoa takaperin Spotifyn (vihdoin ja viimein) siskoni opastuksella ja pidän ohjelmaa tosi nerokkaana, mutta latailen sinne lähinnä joitakin satunnaisia suosikki-radiohittejäni ja muuta vastaavaa, jota ei CD:ltä muuten löydy ja joka olisi muuten vaikeasti saatavissa. Vanhat suosikkibiisit löytyvät tällä näppärästi ja olen kuunnellut mm. Kentiä jota ei muuten tulisi mieleenkään luukuttaa.
Owl Cityn lisäksi olen mieltynyt kovasti Hurtsiin ja varsinkin sen Better Than Love - kappaleeseen. Ostin jopa heidän CD:nsä halvalla Anttilasta, mutta en sitä ole mainittua biisiä enempää oikeastaan kuunnellut. Ostelen harvoin levyjä, mutta nyt joululahjaksi tuli pari CDonista hankittua ja tuo Hurtsin levy oli niin edullinen, ettei tarjousta voinut vastustaa ja kun olin levyn ostoa joka tapauksessa pohtinut.
DeviantArt -- MyFigureCollection -- Twitter
Wasurenagusa - manga-, peli- ja figuuriharrastajan ihmettelyjä

Avatar
otapunk
Viestit: 71
Liittynyt: Ma Huhti 18, 2011 17:33

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja otapunk » Ti Huhti 19, 2011 04:18

No arvatkaas :D

No viimeaikoina kovimmassa kuuntelussa on olleet Sur-Rur (uusi levy ens kuussa!) ja Radiopuhelimet kotimaisista, ja NoMeansNo (Radiopuhelinten kanssa klubilla keikalla kesäkuussa), ja vaikka mitä muuta ulkomaisista.

Avatar
Kioko_
Viestit: 924
Liittynyt: Pe Maalis 10, 2006 10:13
Paikkakunta: Vantaa

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja Kioko_ » Ke Huhti 27, 2011 18:38

Itse olin ennen kauhea j-popin suurkuluttaja, mutta kun löysin k-popin niin se jäi vähemmälle. On tässä nyt jo yli vuosi oltu k-pop faneja. Olen ELF, toisinsanoen Super Junior fani :D Sitä tulee kuunneltua aikalailla mutta muitakin menee.
(täällä yks onnellinen lähtee kattomaan smtownia btw).

Sekalaisesti kaikki k-pop- ja j-pop ryhmät/laulajat joita kuuntelen:
Super Junior+M/T/H/K.R.Y.
SHINee
TVXQ/DBSK/Tohoshinki
SNSD/Shoujo Jidai
B2ST
ZE:A
MBLAQ
2NE1
BoA
Morning Musume
Berryz Kobou
S/mileage
C-ute
f(x)
2PM
U-KISS
SS501
Ayumi Hamasaki
Hikaru Utada
X-Japan

Avatar
rororonoa
Viestit: 134
Liittynyt: La Heinä 17, 2010 11:11
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja rororonoa » Ke Kesä 22, 2011 00:37

Japanimusiikkia kuuntelen 24/7. Enää en meinaa saada edes englannin kielisestä laulusta selvää. Pitäisikö huolestua? O.o

Tälläisiä kuuntelen:
abingdon boys school <3
T.M.Revolution <3
An Cafe
Lc5
Vocaloidit <3
randomit animemusiikit

Avatar
Fazi
Viestit: 445
Liittynyt: Su Maalis 27, 2011 18:29
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja Fazi » Ke Kesä 22, 2011 01:28

Meikäläisen listoilta löytyy aika pitkälle päästä päähän musiikkia, en ole mikään genreuskovainen. Nykyisin kiinnostus pyörii lähinnä teknon, trancen, acidin ja alternate rockin alueella, myös electronic ja syntikkamusa on lähellä sydäntä. Mutta kuten sanottua, ei biisimaku keskity pelkästään niihin c: Ehdottomiin lemppareihin lukeutuu myös eeppinen musiikki ja videopeli- ja elokuvamusiikki.

Tämänhetkisiä aristeja, joita suosin suuresti:
- Happoradio
- Susumu Hirasawa
- Kotoko
- Vangelis
- Hans Zimmer

Sitä on tullut fanitettua Gorillazia myös aika kovilla panoksilla, kuin myös Stewart Copelandia ja Linkin Parkia. Muutamia hyviä biisejä löytyy myös Alphavillellä, Scooterilla, Immediate Musicilla, Globuksella, T.M Revolutionilla, JAM Projectilla, Lady Gagalla ja Smile.dk'lla.

Tämänhetkisiä lempikappaleita:
- Alphaville - I Die For You Today
- Amodayus - Let It Build
- Amuro Namie - Fight Together
- Hans Zimmer - We Ride, Really! (ja aika pitkälle koko Rango-soundtrack)
- Happoradio - Ahmat Tulevat
- Immediate Music - Requiem Rave
- Immi - Sign Of Love
- Justice - Civilization
- Lady Gaga - Born This Way
- Los Lobos - Rango Theme Song
- Poets Of The Fall - Carnival Of Rust
- Scooter - Shake That!
- Shoko Nakagawa - Namida no Tane, Egao no Hana
- Susumu Hirasawa - Mediational Field
- T.M Revolution - Resonance
- The Rootless - One Day
- TVXQ - Share The World
- Vangelis - Theme From 'Antarctica'
- Yasutaka Nakata - Liar Game
Tracon 8: Team Fortress 2 - Pyro // Ruttotohtori

Vannoutunut Gurren Lagann -elitisti.
Haters make me famous~

~ MyAnimeList deviantART Tumblr Blogi

Avatar
Merryl
Viestit: 255
Liittynyt: To Helmi 24, 2005 16:40

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja Merryl » Pe Kesä 24, 2011 23:27

Itse aktivoiduin musiikinkuuntelijana siinä ala-asteen lopun ja yläasteen alun välisenä aikana. Tuolloin suurimmassa huudossa olivat sellaiset yksittäiset levyt kuten Chocolate Starfish and the Hot Dog Flavored Water Limp Bizkitiltä, The Conspiracy of One The Offspringiltä, Slipknotin nimikkolevy sekä Iowa. Näistä levyistä hyllyssäni on edelleen kaikki Limp Bizkitiä lukuunottamatta. Näiden lisäksi tehokuuntelussa oli joitakin Eminemin levyjä, kuten The Marshall Mathers LP ja The Eminem Show, mutta näistä rap-poikkeuksista huolimatta musiikkimakuni oli taipuvainen sinne raskaamman ilmaisun puoleen jo tuolloin vähän päälle 10-vuotiaana nassikkana.

Edellä luetelluista nimistä Slipknot oli tuolloin se josta olin ylivoimaisesti eniten kiinnostunut. Internet-harrastuksenikin voidaan katsoa lähteneen käyntiin siitä, kun vietin runsaasti aikaani kyseisen yhtyeen suomenkielisillä fanisivuilla ja -foorumeilla. Näillä keskustelupalstoilla oli sitten onneksi itseäni varttuneempaa ja enemmän musiikkia kuunnellutta käyttäjäkuntaa, jonka keskuudessa pyöri 'Knotin lisäksi sellaisia nimiä kuten KoRn, Mudvayne, Cradle of Filth ja Opeth. Jokaiseen näistä tietysti tutustuin ja ihastuin, Mudvaynen ja KoRnin kuitenkin ollen hyvin Knotin kaltaisia eivätkä ne siten musiikkimakuani mitenkään merkittävästi laajentaneet. Kuitenkin näistä uusista yhtyeistä Opeth oli se joka erilaisia musiikillisia elementtejä mestarillisesti yhdistellen avasi silmäni sille, että maailmaan mahtuu valtava määrä loistavaa raskasta musiikkia, Slipknotiakin parempaa, ja vielä sellaistakin musiikkia, joka ei ollut niinkään raskasta mutta silti pesi vanhat hevisuosikkini mennen tullen.

Tästä alkoi sitten oikeastaan tähänkin päivään kestänyt vaihe, jonka aikana on lukemattomien kokeilujen kautta opittu kuuntelemaan musiikkia sen mukaan mikä kuulostaa hyvältä eikä sen, mitä genreä mikäkin bändi tai levy sattuu edustamaan. Yleisesti ottaen maku kuitenkin on jäänyt sinne raskaampaan suuntaan mieltyväksi. Seuraavaksi voisin sitten vaikka ketjun perinteitä kunnioittaen esitellä teille muutaman omaa kuuloaistiani erityisesti miellyttävän yhtyeen musiikkinäytteineen.

Aloitan kierroksen lausumalla muutaman sanan Opethista, joka tässä syvemmän bändikohtaisen tarkastelun vaiheessa ansaitsee tulla mainituksi ensimmäisenä aiemmin esitetyistä syistä johtuen. Kyseessä siis Ruotsista lähtöisin oleva orkesteri, joka aloitti toimintansa 1990-luvun alussa. Musiikkityyliksi luonnehdittu jo kliseeksi asti progressiivinen kuolonmetalli, joten miksipä nyt siitä sitten luistamaan. Ensimmäinen tältä yhtyeeltä kuulemani levy oli Still Life, joka allekirjoittaneeseen teki valtavan vaikutuksen aiemmin mainitsemallani taidolla yhdistellä tyypillisesti 5-15 minuuttia pitkissä kappaleissaan niin äärimmäistä örinämetallia kuin hätkähdyttävän kauniisti laulettuja jammailutunnelmointejakin. Pian SL:en ostettuani hankin hyllyyni yhtyeen kaikki´muutkin levyt, ja hämmennykseni oli yhtä suuri kuin riemunikin kun havaitsin, että ne kaikki olivat joitakin särökohtia huomioimatta yhtä tiukkaa timangia kuin tuo Still Life. Instant suosikkibändi, joka on pitänyt pintansa meikäläisen top-listoilla ihan näihinkin päiviin asti. Musiikkinäytteenä toimikoon Moonlapse Vertigo, joka on malliesimerkki siitä musiikista, jota Opethin hehkutetaan tyypillisimmillään soittavan.

Opethin jälkeen on luontevaa seuraavaksi siirtyä Katatoniaan, yhtye kun on niin tunnelmansa kuin jäsentensäkin puolesta hyvää pataa ensiksimainitun Opethin kanssa. Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä täsmentää Katatonian olevan musiikillisesti yhteneväinen Opethiin tosiaankin vain siinä mielessä, että edustavat sitä raskasta osastoa ja ovat tunnelmaltaan varsin melankolisia. Viimeksimainittu tunnelmapala on kuitenkin Se Juttu, jolla herkuttelemisessa Katatonia on kovimmillaan. Opethin tavoin Katatonia siis on Ruotsin 1990-luvun alun tuotoksia, mutta usein kymmenminuuttisten moniosaisten kappalerakennelmien sijaan Katatonian kappaleet ovat perinteisempiä, pituudeltaan korkeintaan n. 5-minuuttisia. Mutta niihin vähäisiin minuutteihin sisältyykin sitten mitä moninaisinta harmaan alakulon sävyillä leikittelevää Musiikkia, joka on vuoroin hyvinkin aggressiivista metallia, vuoroin raskaan melodista rockia. Ja kaikki yhtä täydellistä. Moni on varmaan jo tässä vaiheessa menettänyt mielenkiintonsa tämän viestin lukemiseen, joten ei jauheta tästä sen enempää kuin että Katatonia peittoaa nykyään usein henkilökohtaisessa vertailussa Opethin, joka kyseisen yhtyeen ensiluokkaisuuteen nähden on mielestäni jo ihan riittävästi sanottu. Musiikkinäytteeksi yhtyeen kiistattomin klassikko Evidence.

Siirrytään länsinaapurista hetkeksi rakkaaseen koto-Suomeen ja puhutaan seuraavaksi semmoisesta paikallisesta kärkinimestä kuin HIM. Ellei isosiskon aiempaa fanitusta oteta huomioon niin ensikosketukseni tähän bändiin oli kesällä 2007, kun yhtye oli stadionkeikalla lämmittelemässä sellaista pikkutekijää kuin Metallica. Selvästi rakkausmetallimyönteisen Metallica-yleisön (wink wink) edessä yhtye veti peruslaiskan setin, joka kuitenkin jäi mieleeni sen verran positiivisesti että päätin hankkia bändin 1. levyn Greatest Lovesongs Vol. 666 kokeeksi. Ja yllättäen se kuulosti todella hyvältä. Siskon levyhyllystä kävin niistämässä bändin parit seuraavat levyt, ja kas kummaa nekin kuulostivat hyviltä. Pian hommasin kaikki Valon & kumppaneiden tekeleet ja niitä aikani kuunneltuani sain huomata, että vuoden 2007 loppuun mennessä kaikki silloisen iPodini kappaleet olivat HIMiä. Sittemmin innostus on tasoittunut, mutta edelleen pidän HIMin musiikista paljon ja jo aiemman supervillityksen johdostakin se ansaitsee tulla tässä erikseen mainituksi. Voitte herkutella vaikkapa tällä livevedolla kappaleesta Your Sweet SixSixSix, jonka yhtye on käsittääkseni soittanut jokaisella keikallaan kappaleen ensiesityksestä alkaen.

Nelikon viimeisenä nostetaan esille sellainen verrattain tuore suosikki kuin irlantilainen Primordial. Löysin yhtyeen keskellä kuuminta kesää 2009 kun huomasin heidän olevan tulossa keikalle Suomeen ja sain päähänpiston testata, millaisesta tapauksesta mahtaa olla kyse. Luin vähän levyarvosteluja ja juutupesta ihmettelin bändin (silloin) uusimman tuotoksen To the Nameless Deadin veisuja. Moista hämmennystä en muistanut kokeneeni sitten Opethin, Primordial kun iski tajuntaan kuin yli 9000....joo. Ei vaatinut mitään sulatteluja tai multikuunteluja, jokainen kappale jonka ahneuksissani etsin kuunneltavaksi kuulosti heti joko paremmalta tai yhtä hyvältä kuin edellinen, mikä on huomionarvoista kun se jo ensiksi kuultu kappale oli silkkaa parhautta. Keikalle siis mentiin n. 1 levyn kappaleiden tuntemisen nojalla, ja hauskaa oli. Primordial on siis tämmöinen folk metal-hajuinen viritys Irlannista, jonka biisit vähän Opethin tapaan on aikas pitkiä (ei kuitenkaan ihan Opeth-pitkiä) ja sisältää niin rauhallisia kuin rajumpiakin osioita. Teemansa yhtyeen musiikki ammentaa mm. irlantilaisesta ja eurooppalaisesta kansanperinteestä. Maistiaisiksi teille "se ensiksi kuultu kappale", Empire Falls.

Loppuun ne perinteiset disclaimerit, jotta eihän tässä ole mainittu murto-osaakaan siitä mitä on tullut kuunneltua, mistä on tullut pidettyä, mitä kuuntelee just nyt ja mitä ihkuttaa just nyt. Last.fmasta voi käydä kurkkimassa lisää nimiä, vaan ei tuota palveluakaan ole tullut käytettyä n. puoleen vuoteen. Mitä nyt itse kuitenkin vähän tuota äsken selailin niin helposti voin allekirjoittaa tykkääväni kaikesta mitä tuolla on listattu.

Ja jos tänne saakka pääsit, niin onneksi olkoon, juhannuksesi on ollut yhtä lennokas kuin minun. Tai ei ehkä sentään, minä sentään kirjoitin tämän. XD xD xd

mad.scientist
Viestit: 2
Liittynyt: Ti Kesä 26, 2012 21:29

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja mad.scientist » Ma Heinä 09, 2012 20:01

Itse voisin kirjoittaa aiheesta koko päivän mutta lyhyesti:
U2 (Ensimmäisiä musiikkikokemuksiani)
Poets of the fall
Celldweller
Sum 41
Nordman (Kyllä ruotsalaista folkkia)
30 seconds to mars
linkin park
Evanescene
Papa roach
Paramore
The rasmus
Abingon boy school
Asian kung-fu generation
+paljon muuta

Avatar
Tolkkiz
Viestit: 195
Liittynyt: Ma Tammi 21, 2008 05:39
Paikkakunta: Helsinki

Re: Musiikkikeskustelu

Viesti Kirjoittaja Tolkkiz » Ti Heinä 10, 2012 19:50

Jpoppia pitkälti soi, mutta paljon myös pelimusiikkia ja remixejä niistä, suurin osa soittolistan yli 30k biisistä on Japanilaista. Useimpien biisien nimet kanjeilla/kana merkeillä, joten hyvän biisin kohdatessa on pakko merkata muistiin, monesko biisi se oli listalla, jos haluaa sen löytää uudestaankin. Suurta osaa listani biiseistä en ole edes kuunnellut, joten löytöjä tulee tehtyä.

Mitä tulee äänentoistoon, niin ostin vasta tossa uudet kuulokkeet ja niille uuden vahvistimen, kiinnostaako ketään muita yhtään äänentoisto tai hifistely jopa? Musical fidelity m1 kuulokevahvistin ja denon ah-d5000 kuulokkeet, jos joku haluaa googlettaa :o.

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Kakkubuffetti”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija