Ihanat, kamalat Mary Suet

Keskustelua aiheen vierestä

Valvoja: Offtopic-aktiivit

Avatar
NuttyNuti
Viestit: 302
Liittynyt: Su Marras 22, 2009 14:39
Viesti:

Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja NuttyNuti » La Syys 25, 2010 08:56

Päätinpä eriyttää tästä oman keskustelut, koska mieleeni tuli osa-alueita, jotka eivät enää tovi tuon fanfic-otsikon alle. Tarvittaessa voi siirtää vaikka kakkubuffettiin, jos tämä ei sivua kylliksi mangaa ja animea.

Eli. Lähemmäs kaikki ovat varmasti kuulleet Mary Sueista ja Gary Stuista, noista ärsyttävän tekotäydellisistä kirjallisuuden hirvityksistä, jotka pwnaavat kaikki viholliset ja ärsyttävät tyypit yhdellä pyyhkäisyllä ja/tai joiden jalkoihin kaikki sarjan miehet/naiset lankeavat. Vaikka Mary Sueista varoitellaan miltei joka taholla, silti ihmiset kirjoittavat niitä - ja tämä koskee sekä fanficcareita että omien tarinoiden kirjoittajia. Wikipedian sivu Mary Sueista.

Omat alkuperäistarinat ovat siis syy sille, miksi tämä aihe laajentuu ulos fanficeistä. Isojenkin kirjailijoiden hahmojen joukosta on bongattavissa sueismiä, vaikka fanfic- ja rpc-sueista maristaan enemmän. Tunnetuin esimerkki ison maailman Sueista on ylivoimaisesti Twilightin päähenkilö Bella Swan. Myös Eragonin nimikkopäähenkilö ja Harry Potterin Lily Evans/Potter on usein tagattu Stuksi ja Sueksi. Vakiosivuni Naruto.fi:n keskuudessa taas liikkuu mietteitä siitä, että Sasuke on Kishimoton ikioma Gary Stu.

Elikkä ketjun pääaiheet: Mary Suet fanficeissä ja Mary Suet animessa ja mangassa. Ja ehkä myös kirjoissa ja leffoissa.
Viimeksi muokannut Hoothoot, La Syys 25, 2010 09:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Siirsin Kakkubuffettiin. Sivuaa myös yaoitarinoita ja taiteilijakulmaa, mutta paras paikka ketjulle on täällä.
"Maailmamme ei ole lahja vanhemmiltamme vaan lainassa lapsiltamme."
-- Intiaanien sananlasku

Avatar
Chiharu
Viestit: 243
Liittynyt: Su Helmi 17, 2008 18:26
Viesti:

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja Chiharu » Su Syys 26, 2010 17:28

Myönnän itse syyllistyneeni kirjoitusvimmani alkuaikoina tuohon "pikkuvikaan" (ihmettelen sitä että jotkut harvat viitsivätkin lukea tarinoitani silloin), koska yleensä aloittelevat kirjoittelijat eivät tajua, että etenkin päähenkilössä pitää olla koomisia, surullisia tai muita tunteita herättäviä vikoja, joihin lukija voi mahdollisesti samaistua. Omaan sue-kauteeni kuului suurimmaksi osaksi kauniit, älykkäät ja muutenkin lähes täydelliset päähenkilöt ja varmaan yökkäilisin jos joutuisin lukemaan vanhoja tarinoitani uudestaan. Yleensä kirjoittelin fanficcejä muun muassa Pottereista.
Tässä yhteydessä on muuten tarpeellista sanoa että suemaisuus on käytännössä katsoen yleensä nuorten kirjoittajien ongelma.

Yksi keino suemaisuudesta parantumiseen on roolipelaaminen. Jos roolipelifoorumilla/-chatissa on joku erityisen hauska tai mieleenpainuva hahmo, jolla on jotain vikoja, huomaa itsekin että kappas, hahmon ominaisuuksillahan tarinaan voi tuoda väriä. Tähän piilomainostuksena että ntln on omien kärttyisten, turhamaisten, temperamenttisten, juoppojen, laiskojen ja ärsyttävien hahmojeni synnyinkoti.

Niin. Suet ja Stut sarjoissa. Niitä on niin hitosti etten tiedä viitsinkö kaikkia alkaa luettelemaan, mutta jo mainittu Sasuke, Tegami Bachin Gauche (joka muuten on omasta mielestäni valitettavasti loistohahmo vaikka onkin selvä Stu :'D), FMA:n Roy Mustang ja lukematon joukko muita. Bleachista en keksi yhtäkään näin ensihätään, vaikka olen aika varma että sielläkin sellainen on (kenties Yoruichi tai joku muu?). Joka tapauksessa, poittini on se, että kaikissa sarjoissa on lähes aina joku suemaisuutta hipova hahmo. Tärkeää on se, onko hahmo merkittävässä roolissa sarjassa, vai onko kyseessä mitätön sivuhahmo, josta suemaisuutta ei niin helposti huomaa.

Sainpa pitkän pälpätyksen aikaiseksi vaikka en lue käytännössä montaakaan ficciä vuodessa. Ja btw, pidän Eragonista kirjana ja päähenkilössä on niin paljon vikoja että tekee välillä mieli lyödä päätä seinään. En tiedä johtuuko se hahmon ajoittainen tyhmyys suemaisuudesta vai suettomuudesta. XD

Avatar
NuttyNuti
Viestit: 302
Liittynyt: Su Marras 22, 2009 14:39
Viesti:

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja NuttyNuti » Su Syys 26, 2010 18:32

Yeah. Fakta varmasti on, että kaikki kirjoittajat aina J. R. R. Tolkienista pöytälaatikkoraapustelijoihin ovat varmasti joskus luoneet Suen - tunsivat he silloin termin tai eivät. Itsekin olen laatinut moisia yllättävän monia, vaikka yleensä heidän suemaisuutensa ei perustu heidän kykyihinsä vaan uskomattomaan tuuriinsa :D
Chiharu kirjoitti:Yksi keino suemaisuudesta parantumiseen on roolipelaaminen. Jos roolipelifoorumilla/-chatissa on joku erityisen hauska tai mieleenpainuva hahmo, jolla on jotain vikoja, huomaa itsekin että kappas, hahmon ominaisuuksillahan tarinaan voi tuoda väriä. Tähän piilomainostuksena että ntln on omien kärttyisten, turhamaisten, temperamenttisten, juoppojen, laiskojen ja ärsyttävien hahmojeni synnyinkoti.
Tuota en tullutkaan ajatelleeksi, hyvä kun sanoit! Lisäksi (hyvin laadituissa) roolipeleissä Suet taitavat muutenkin olla harvinaisempia kuin mitä vaikka ficeissä, koska hahmojen tekemistä valvotaan roolipeleissä enemmän ja luontisäännöt ovat selkeämmät. Lisäksi vuorovaikutus toisten pelaajien kanssa opettanee siihen, ettei oma hahmo aina voi olla se päivän sankari.
Chiharu kirjoitti:Niin. Suet ja Stut sarjoissa. Niitä on niin hitosti etten tiedä viitsinkö kaikkia alkaa luettelemaan, --. Joka tapauksessa, poittini on se, että kaikissa sarjoissa on lähes aina joku suemaisuutta hipova hahmo. Tärkeää on se, onko hahmo merkittävässä roolissa sarjassa, vai onko kyseessä mitätön sivuhahmo, josta suemaisuutta ei niin helposti huomaa.
Olen itse huomannut, että minua ei edes haittaa suemaiset hahmot, jos ne pysyvät tiiviisti sivussa ja jättävän lavan epäsuemaisille hahmoille. Esimerkiksi juuri tuo Mary Sueksi haukuttu Lily Potter ei ole koskaan oikeastaan häirinnyt minua, koska hän ei sattuneista syistä oikein pääse puuttumaan juonen kulkuun, vainaja kun on. Vastaavasti Yoruichi (jos hän nyt varsinainen Sue on) ei kick-ass-kyvyillään häiritse, koska yleensä Ichigo kavereineen laitetaan hoitamaan varsinaiset hommat.

Joskus iski jännä ajatus siitä, onko Peppi Pitkätossu näin kriittisesti ajatellen Mary Sue. Hänhän on maailman vahvIN tyttö, omistaa PALJON rahaa ja elelee yksin kotonaan ILMAN VANHEMPIAAN. Toisaalta, useimmat aikuiset eivät pidä hänestä, koska hän on niin kuriton ja omapäinen, ja esimerkiksi hänen ajatuksensa koulusta ja kasvamisesta ovat "järkevän" lukijan mielestä melko hullunkurisia (Esim. "Haluan mennä kouluun, koska koulusta saa lomaa, ja minulla ei ole nyt yhtään lomaa!").
"Maailmamme ei ole lahja vanhemmiltamme vaan lainassa lapsiltamme."
-- Intiaanien sananlasku

Avatar
Logan
Viestit: 107
Liittynyt: Ke Elo 25, 2010 16:57

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja Logan » Su Syys 26, 2010 20:23

Ficcisueista itselläni ei ole mitään kokemuksia, koska jos ficcejä luen, luen niitä fandomin oikeista, virallisista hahmoista enkä kirjoittajan original charactereista, olivatpa täydellisiä tai epätäydellisiä. Kaikenlaisia OC-tarinoita tulee kyllä välillä lueskeltua ja paukutettua päätä seinään sueisuuden määrän takia, sillä yllättävän hyvätkin kirjoittajat sortuvat näitä kirjallisuuden epämiellyttäviä loisia tarinoissaan elättämään.

Muutenkin liikaa juoksee maailmassa vapaana somia pikku tyttösiä, joiden ainoa funktio on olla ihastunut päähenkilöön tai olla päähenkilön ihastuksen kohteena ja levittää mary suejen ilosanomaa. Nuo eivät ole pahimpia tosin edes, eniten voimakkaita [raivokkaita] tunteita herättävät sue-pahikset. Tai no, miespuolisiahan nämä fanityttöjen suosikit yleensä ovat, mutta joka tapauksessa. Tekee mieli lopettaa sarjan katsominen/pelin pelaaminen/kirjan lukeminen siihen paikkaan ja mielellään heittää jotain seinään, kun jostakin pomppaa esiin uskomattoman kaunis, uskomattoman vahva ja uskomattoman paha ukkeli, joka hiukset ojennuksessa ja hurmaavan ilkeä virne naamalla hallitsee kaikkea joko itse tai kätyreidensä välityksellä, tietää kaikesta kaiken ja on jokaiseen asiaan myös varautunut. Kuitenkin sarjaa jää tuijottamaan ihan vain sen takia, että saisi joskus nähdä tämän täydellisen pahiksen kasvoilla yllätyksen ilmeen ja mahdollisesti vielä sen jakson, jossa päähenkilöt sen lopulta rökittävät. Ellei sue satu pakenemaan kohtaloaan ja säilyttämään voittamattomuuttaan ja ärsyttävyyttään.

Itse epäilen kirjoittaneeni pari suea joskus kaukaisessa menneisyydessä ja muutenkin toivon, että minulla olisi 10-kesäisenä kirjoitettu Eeppinen Fantasiakertomukseni vielä tallessa, jotta saisin sille nauraa, mutta eipä ole ja en siitä paljon muista. Kuitenkin päähenkilö oli käsittääkseni äärimmäisen sankarillinen ja muutenkin esimerkillinen ihminen ja kaiken lisäksi jonkinlainen chosen one. Se olikin sitten ensimmäinen ja viimeinen tarinani, jossa esiintyi täydellinen henkilö, koska havaitsin viallisten hahmojen olevan paljon hauskempia kirjoittaa. Tämä johti siihen, että hetken aikaa kaikki hahmoni olivat täydellisiä surkimuksia, kunnes lopulta muutama vuosi takaperin aloin luoda nykyistä kaartiani, joka pääasiassa kulkee kultaista keskitietä vahvuuksineen ja heikkouksineen. Tosin on sielläkin surkimuksia muutama. Ja yksi jumala, mutta ei silläkään ole ihan homma hanskassa.
When in doubt, hold on to your altitude. No-one has ever collided with the sky.

Avatar
EpikFeil
Viestit: 110
Liittynyt: Pe Heinä 16, 2010 16:11

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja EpikFeil » Ma Syys 27, 2010 05:22

Itse kirjoitin viimeksi omista hahmoista varmaan yhdeksän vuotiaana, mutta kun nyttemmin olen alkanut tehdä hahmoluonnoksia, en onneksi koe niitä mitenkään Mary Sueina. Tai siis yleensä ne ovat palkkamurhaajia, kuoleman jumalan lapsia, mielisairaalapotilaita jne jne, että no, niillähän on heikkouksia ihan luonnostaan.

Se on hassua, mutta ficeissä nämä Mary Suet eivät haittaa ollenkaan, ainakaan jos ne ovat sellaisia kömpelyksiä, joihin ah-niin-ihana päähenkilö rakastuu ja jotka hän sitten pelastaa. En tiedä, jotenkin sellaisia tarinoita on tosi kiva lukea, hyvin kirjoitettuja toki. Tärkeintä minulle on, että se fanituksen kohteeni pysyy omana itsenään ja tekee kaikkea itselleen ominaista, tietyissä tapauksissa ehkä vähän romantisoituna.

Mutta sitten mangassa. Ärsyttää. Tällä hetkellä suurin argh-mä-vihaan-tota-kohteeni noista on Ichigo Momomiya, ehkä jopa siksi kun Tokyo Mew Mew on katsonnan alla. Kaikki tykkää siitä, kyllä, mutta lisäksi se jättää kaikki muut (kivemmat) hahmot varjoonsa. Ja valitsee sulhasehdokkaista surkeimman! Muita ärsyttäviä hahmoja on jo mainittu Sasuke ("ih ih oon vähä Sasuke ja voitan kaikki ja angstaan"), Fushigi Yuugin Miaka (vaikka okei, sen ja Tamahomen romanssi on kivaa :3), Cherry Juicen Otome ja no, onhan niitä. Mistä johtunee, että noita näyttäisi olevan enemmän sohjo-, kuin sohnensarjoissa... Kenties siitä, että ihanan bishien ja randomtytön romanssia on kiva seurata kaikesta huolimatta, ainakin minun mielestä.

Elokuvissa ja kirjoissa sitten... Twilightin Bella ja Edward, Perillisen Eragon ja Harry Potterin Harry Potter. Etenkin tuo viimeinen. C'mon, miten tyhmä teinipoika voi voittaa maailman mahtavimman pahisvelhon? Ei mitenkään. Yäh. Lienee tuo MS/GS juttu periytyvää?
Logan kirjoitti:Nuo eivät ole pahimpia tosin edes, eniten voimakkaita [raivokkaita] tunteita herättävät sue-pahikset.
Minulla menee kyllä aivan toisin päin. Okei, mainitsit noiden olevan myös yyberkauniita (eli niitä joista fanitytöt tykkää), mutta ei se ole tarpeellista. En tietenkään pistä pahakseni sellaisia, mutta olisi ihanaa löytää jostain pahis, minkä näköinen tahansa, joka voittaa kaikki. Ei ole yhtään kivaa kun aina, aina hyvikset voittaa ja pahis häviää. Olen yleensä automaattisesti pahisten puolella, ei voi mitään. Yhhyh.

Avatar
Hoothoot
Viestit: 592
Liittynyt: Ke Elo 18, 2004 21:11
Paikkakunta: Järvenpää
Viesti:

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja Hoothoot » Ma Syys 27, 2010 08:09

Tuntuu joskus, että Mary Suen/Gary Stun käsitys on yhtä hukassa ihmisiltä, kuin moen käsitys. En ole koskaan harrastanut fanficcaamista enkä nettiroolipelejä, joten tutustuin Mary Sue-termiin vasta muutama vuosi sitten TVtropesin kautta ja lukemalla My Immortalin eli historian kamalimman fanficin, joka saattaa olla feikki tai saattaa olla olematta feikki, mutta Enoby/Ebony/Evony Dark'ness Dementia Raven Way on kyllä sen tason Mary Sue että muiden kirjalliset tuotokset kalpenevat. Muistakaa myös Mary Sue-termin kehittänyt pätkä! Se niistä Mary Sueista.

Tarkoituksena oli kuitenkin tulla väittelemään siitä, ovatko ketjussa mainitut hahmot Sueja/Stuja. Potterin Harry tuskin lukeutuu Stuksi vaan lähinnä päähenkilöksi. Harryllahan kuitenkin on huomattavasti vikoja eikä kirjasarja keskity pelkästään sen ympärille, että Harry rakastuu koulun jokaiseen tyttöön ja koulun jokainen tyttö Harryyn. Harry ei myöskään ole äärimmäisen komea, lihaksikas, älykäs, onnekas, lahjakas tai rikas, vaan perinyt vanhemmiltaan ja sedältään pienen omaisuuden (Rowlingin mukaan pojalle oli annettava jotain, kun kerran vanhemmat tapettiin), Harry on hyvä huispaaja, mutta harjoittelee lajia paljon, ulkonäöstä ei koskaan tehdä suurta numeroa, koko kouluaikana Harryn kimpussa on vain kaksi tyttöä (Romildan laskeminen mukaan on jokseenkin kyseenalaista) ja Harry tuskin olisi päässyt kirjan lopputulokseen ilman ystäviensä ja ohjaajiensa apua. Jos oikeasti väittää, että Potter on Stu, kannattaa lukea Rose Potterin kommelluksista.

Kiistän myös Lily Evansin/Potterin Sueuden, koska sarjassa ei koskaan tunneta oikeaa Lilyä. Lily on kuollut ja kuolleiden muistoa yleensä yleensä kunnioitetaan. Tämähän myös näkyy selvästi koko kirjan kautta. Hagrid kertoo Lilystä ja Jamesista syvästi tunteidensa vallassa ja pitää heitä about parhaina tyyppeinä ikinä, Kalkaroksen muisto Lilystä on tunteiden himmentämä ja Kuhnusarvion muistoon liittyy niin paljon syyllisyydentuntoa, että Lily esitetään hyvässä valossa. Lilyhän on voinut olla vaikka millainen hirviö, mutta tästä ei tiedetä, koska canon ei riitä. Kaikilla Rowlingin hahmoilla on ainakin alkuperäisissä teoksissa vikansa, mutta se miten fanficcaajat käsittelevät esim. Dracoa, saa kenet tahansa näyttämään ja tuntumaan Suelta.

Kirjallisissa Mary Sueissa ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta kirjoissa, joiden päätarkoitus on saattaa päähenkilö yhteen jonkun kanssa, on hyvinkin paljon vikaa ellei kyseessä ole harlekiiniromaani. Joskus Mary Sueja ei edes huomaa (vasta 14 vuoden fanituksen jälkeen kuulin, että eräs Vihervaaran Anna on Fixer Sue, mutta tämä onneksi tulee esille vasta myöhemmissä Anna-kirjoissa, joihin en koske), jos kirjailija on hyvin kokenut. Vaikuttaa vain siltä, että nuorimmat raapustelijat eivät osaa muuta, kuin pistää ideaaliminänsä paperille ja lisätä soppaan ideaalibishin ja muita ideaalitapauksia ja tottahan ihmeessä jonkun päiväunen lukeminen on muista ihmisistä tylsää (esimerkkinä Twilight, joka ON tunnustetusti kirjailijan päiväuni). Toisaalta myös lukijan pitää olla harjaantunut tuntemaan erilaisia kirjallisuuden lajeja, jotta pystyy löytämään hahmoista ne ärsyttävätkin puolet. Se varmaan Twilightia fanittavissa henkilöissä on - kokemattomuus lukijana. Jos Twilight on ensimmäinen pitkä kirjasarja, jonka lukee, tottahan ihmeessä sitä pitää loistavana. Sama myös Eragonin kanssa. Lentokenttäfantasiaa paljon kuluttanut (tai Star Wars-elokuvat katsonut) tajuaa, että Eragonin juoni on aika peruskauraa ja hahmot perinteisiä.

Mielenkiintoinen aihe puitavaksi kyllä, toivottavasti keskustelua saadaan lisää.
Cosplay on tapa elää, koska ilman sitä ei ole elämää.

Orange and fuzzy is FOE!

Avatar
NuttyNuti
Viestit: 302
Liittynyt: Su Marras 22, 2009 14:39
Viesti:

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja NuttyNuti » Ma Syys 27, 2010 08:21

EpikFeil kirjoitti:Se on hassua, mutta ficeissä nämä Mary Suet eivät haittaa ollenkaan, ainakaan jos ne ovat sellaisia kömpelyksiä, joihin ah-niin-ihana päähenkilö rakastuu ja jotka hän sitten pelastaa. En tiedä, jotenkin sellaisia tarinoita on tosi kiva lukea, hyvin kirjoitettuja toki. Tärkeintä minulle on, että se fanituksen kohteeni pysyy omana itsenään ja tekee kaikkea itselleen ominaista, tietyissä tapauksissa ehkä vähän romantisoituna.
Ficci-Suet taas ärsyttävät minua etenkin silloin, jos Sue lakaisee alkuperäiset henkilöt nurkkaan ja loistaa alvariinsa etualalla, sekä mahdollisesti vie nimiinsä kaikki sankarityöt/coolit kohtaukset jotka olivat aiemmin tusinan alkuperäisen hahmon tekemiä. Tai siis ylipäätään se, että Sue jyrää alkuperäiset hahmot alleen taidoillaan. Vaikken mikään geneerinen OC-inhoaja olekaan, haluan itse lukea mieluummin alkuperäisistä hahmoista kuin mitä OCista (vähän toki sarjasta riippuen: esimerkiksi WoW-ficeissä OCt ovat hyve). Siksi suututtaa, jos omalle suosikkihahmolle yllättäen laitetaan pwnaava kilpailija.
EpikFeil kirjoitti:
Logan kirjoitti:Nuo eivät ole pahimpia tosin edes, eniten voimakkaita [raivokkaita] tunteita herättävät sue-pahikset.
Minulla menee kyllä aivan toisin päin. Okei, mainitsit noiden olevan myös yyberkauniita (eli niitä joista fanitytöt tykkää), mutta ei se ole tarpeellista. En tietenkään pistä pahakseni sellaisia, mutta olisi ihanaa löytää jostain pahis, minkä näköinen tahansa, joka voittaa kaikki. Ei ole yhtään kivaa kun aina, aina hyvikset voittaa ja pahis häviää. Olen yleensä automaattisesti pahisten puolella, ei voi mitään. Yhhyh.
Minulla taas pahis-Sueiden ärsyttävyyttä pudottaa se, jos ei-Sue-hyvis voittaa reilusti Sue-pahiksen, joskin pitkällisen taiston ja vaivan jälkeen. Ei mitään purkkaratkaisuja tyyliin "hahaa se on heikoimmillaan täysikuulla samalla kun istuu suihkulähteessä jossa on vihkivettä ja kolme banaaninkuorta" vaan ihan reilua tappelua ja pahiksen oikeiden heikkouksien löytämisiä. Mutta päähahmokaan ei saa muuttua mystisesti Sueksi pahista hutkiessaan. ...hankala yhtälö? Joka tapauksessa, pahis-Sue on mielestäni siedettävä, jos tiedetään (esimerkiksi genren puolesta) jo etukäteen, että moinen saa räkäisen lopun. Siksi olen sietänyt Bleachin Aizeniakin tähän asti. (Aizeninkaan suemaisuudesta en tiedä, mutta ärsyttävä mokoma ainakin on.)
Hoothoot kirjoitti:Kiistän myös Lily Evansin/Potterin Sueuden, koska sarjassa ei koskaan tunneta oikeaa Lilyä. Lily on kuollut ja kuolleiden muistoa yleensä yleensä kunnioitetaan. Tämähän myös näkyy selvästi koko kirjan kautta. Hagrid kertoo Lilystä ja Jamesista syvästi tunteidensa vallassa ja pitää heitä about parhaina tyyppeinä ikinä, Kalkaroksen muisto Lilystä on tunteiden himmentämä ja Kuhnusarvion muistoon liittyy niin paljon syyllisyydentuntoa, että Lily esitetään hyvässä valossa. Lilyhän on voinut olla vaikka millainen hirviö, mutta tästä ei tiedetä, koska canon ei riitä.
Tuo on kyllä totta, ja se kävi mielessäni kun luin potteristien keskusteluita netistä. Potteristit perustelivat Lilyn suemaisuutta oikeastaan lähinnä sillä, että siitä, miten Lilyn marttyyrikuolemasta ja siitä, miten hän suojeli Harrya, tehtiin "Hagridin kokoinen numero". Itse en sano asiaan juuta enkä jaata, koska, kuten sanottu, Lilyä ei esitetä kirjassa kyllin hyvin.
Hoothoot kirjoitti: Kaikilla Rowlingin hahmoilla on ainakin alkuperäisissä teoksissa vikansa, mutta se miten fanficcaajat käsittelevät esim. Dracoa, saa kenet tahansa näyttämään ja tuntumaan Suelta.
Totta! Canon Sueja on syytä varoa. Esimerkiksi minua suoraan sanoen raivostuttaa vaikka Hinata-ficit, joissa Hinata on saanut mystisesti paljon itseluottamusta ja kykenee käyttäytymään kuin kapinallinen - mutta silti hän pysyy yhä söpönä itsenään. Vastaavasti InoXJoku-ficeissä katoaa kummasti Inon pinnallinen luonne. Toki Inon persoonassa on myös hyviä puolia, mutta pinnallisuus määrittää hänen persoonastaan yllättävän paljon. Fanficcarit, tarkastakaa näyttelijöittenne persoonat hyvin!
"Maailmamme ei ole lahja vanhemmiltamme vaan lainassa lapsiltamme."
-- Intiaanien sananlasku

Avatar
Logan
Viestit: 107
Liittynyt: Ke Elo 25, 2010 16:57

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja Logan » Ma Syys 27, 2010 14:25

EpikFeil kirjoitti:
Logan kirjoitti:Nuo eivät ole pahimpia tosin edes, eniten voimakkaita [raivokkaita] tunteita herättävät sue-pahikset.
Minulla menee kyllä aivan toisin päin. Okei, mainitsit noiden olevan myös yyberkauniita (eli niitä joista fanitytöt tykkää), mutta ei se ole tarpeellista. En tietenkään pistä pahakseni sellaisia, mutta olisi ihanaa löytää jostain pahis, minkä näköinen tahansa, joka voittaa kaikki. Ei ole yhtään kivaa kun aina, aina hyvikset voittaa ja pahis häviää. Olen yleensä automaattisesti pahisten puolella, ei voi mitään. Yhhyh.
Minustakin on kivaa kyllä, kun pahikset voittavat. Olen useinkin niiden puolella ja välillä toivoisin, että ne vain vetäisivät päähenkilöt matalaksi, mutta pelkkä suuri voima ei tee vielä kenestäkään Suea. Eniten ärsyttää se kaikkitietävyys, kun hyvisten nerokkaimmatkin suunnitelmat on vastustaja nähnyt ennalta ja sitä pirulaista ei saa niin millään edes yllättymään. Aivan samoin tämä ärsyttäisi hyvistenkin puolelta, vastoinkäymisiä ja yllätyksiä pitää tapahtua kaikille, mutta yleensä se kulissien takana hykertelevä bishie on juurikin pahis. Pidän itse asiassa juonittelustakin, mutta kaikkea vain ei voi tietää ennalta ja yleensä tällaisilla tyypeillä ei vaikuta olevan mitään muitakaan heikkouksia. Elleivät sitten ole hulluja neroja, mutta se nyt on aika kaukana sueudesta jo.
NuttyNuti kirjoitti:Minulla taas pahis-Sueiden ärsyttävyyttä pudottaa se, jos ei-Sue-hyvis voittaa reilusti Sue-pahiksen, joskin pitkällisen taiston ja vaivan jälkeen.
Saattaa pudottaa myös itselläni paljonkin, riippuen siitä, millaisen lopun sue saa. Jos se puolessavälissä taistelua tajuaa, että ei ehkä voitakaan, ja näyttää loppuaikana jotain merkkejä epävarmuudestaan, saattaa ärsyttävyyskerroin leikkautua rajusti, mutta jos pahis nauraa ivallisesti voitostaan varmana kunnes havaitsee, että sillä on miekka sydämessä, tuntuu, että hyvä tilaisuus vähän potkaista siltä pallia jalkojen alta on heitetty hukkaan.
When in doubt, hold on to your altitude. No-one has ever collided with the sky.

Avatar
NuttyNuti
Viestit: 302
Liittynyt: Su Marras 22, 2009 14:39
Viesti:

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja NuttyNuti » Ke Syys 29, 2010 14:30

Jatkaakseni keskustelua eteenpäin väläytän laatimani anti-Mary Sue -oppaan - siis ei anti-Mary Sue -hahmon tekemisoppaan vaan oppaan, jonka ideana on vähentää hahmon suemaisuutta. Kommentteja ja kannanottoja moisen "nikseistä" otetaan vastaan. Väsymyskirjoitusvirheitä luvassa :D
"Maailmamme ei ole lahja vanhemmiltamme vaan lainassa lapsiltamme."
-- Intiaanien sananlasku

Avatar
EpikFeil
Viestit: 110
Liittynyt: Pe Heinä 16, 2010 16:11

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja EpikFeil » To Syys 30, 2010 16:07

NuttyNuti kirjoitti:Jatkaakseni keskustelua eteenpäin väläytän laatimani anti-Mary Sue -oppaan
Luinpas nyt sitten tuon ja eipä mitään erikoisia puutteita tai virheitä silmille pompannut. Hyviä faktoja löytyi, kiitosta tosiaan siitä. Nyt kun on hahmonluontiprosessi tässä meneillään, auttaa tuon silmäileminen kummasti.
Ainoa mistä olen vähän eri mieltä on se runollinen kuvaileminen. Tai itse käytän sellaista aina välillä, etenkin maisemakuvauksissa. Ymmärrän kyllä jos käytetään niitä kristallisilmiä pelkästään Sue-hahmosta, mutta mielestäni kirjoittamisen yksi hauskimpia puolia on paneutua vääntelemään sanajärjestystä ja lisäillä erikoisia sanoja. En ole sitten ihan varma, mitä ajoit siinä takaa, mutta... ^^.

Avatar
NuttyNuti
Viestit: 302
Liittynyt: Su Marras 22, 2009 14:39
Viesti:

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja NuttyNuti » To Syys 30, 2010 21:32

Tuota kohtaa on hyvä selventää, kiitos kun sanoit. Taka-ajatuksissani lähinnä sitä, että runollinen kuvailu saattaa antaa hahmosta jotenkin liian dramatisoidun ja ihailevan kuvan, kun yleensä lukija haluaisi (ainakin keskivertotollukasta) suhteellisen objektiivisen näkemyksen. Check this to see an extreme case.

...tai sitten olen lukenut liikaa jenkkien tekemiä Sue-oppaita. Myönnetään, oikeasti näteistä (tai oikein rujoista) hahmoista on kyllä kiva kirjoittaa hauskemmillakin ilmauksilla.
"Maailmamme ei ole lahja vanhemmiltamme vaan lainassa lapsiltamme."
-- Intiaanien sananlasku

Avatar
NuttyNuti
Viestit: 302
Liittynyt: Su Marras 22, 2009 14:39
Viesti:

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja NuttyNuti » Ma Loka 11, 2010 23:14

Jatkanpa keskustelua ja kyselen seuraavaa: Minkä uskotte aiheuttavan suethorien ilmaantumista? Siis muut syyt kuin halu valaa täydellinen versio itsestään, laittaa sille kaikkea kivaa tapahtumaan ja parittaa se suosikkihahmolle? Minusta itsestäni jotenkin tuntuu, että nykysarjojen olemus ja kritiikki on saattanut vaikuttaa nuorempien kirjoittajien ajattelutapoihin ja heijastuu sitä kautta heidän hahmoihinsa. Tähän tapaan:

1. Monissa suosituissa sarjoissa (etenkin shounen-sarjoissa) päähenkilö on hillittömän voimakas tai ainakin kasvaa hillittömän voimakkaaksi. Tämä saattaa aiheuttaa helposti kokemattomille ficcareille illuusion siitä, että hahmon on oltava voimakas ja urhea, jotta tästä tulisi yhtään mitään.

2. Rinnastaen edelliseen: Mitä tässä luin "Ärsyttävimmät animehahmot"-ketjua, niin moni oli maininnut inhokkihahmoikseen "avuttomat ja täysin turhat" naishahmot sarjassamme Orihimet ja Sakurat. Joten, kun aloitteleva kirjoittaja ei halua hahmostaan "avutonta ja täysin turhaa", hän pyrkii tekemään pikemminkin sen vastakohdan.

3. Moni suosittu hahmo on varsinainen komistus/kaunotar/mukava. You got what happens then...?

Sellaisia mietteitä.
"Maailmamme ei ole lahja vanhemmiltamme vaan lainassa lapsiltamme."
-- Intiaanien sananlasku

Avatar
EpikFeil
Viestit: 110
Liittynyt: Pe Heinä 16, 2010 16:11

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja EpikFeil » Ti Loka 12, 2010 01:58

Suhteellisen hyvin tuli tuossa ylemmässä viestissä vastaukset kysymykseen. Vaikka toisaalta en tiedä olenko ernu tai jotain, mutta en minä vaan tahtoisi tekstin päähenkilöksi mitään Son Gokua tai Supernaista tai edes tuota viimeistä. Syistä että
a) En tahdo kirjoittaa tappelujuttuja.
b) Tykkään avuttomista naisista.
c) Jos keksisin kolmannen hahmon (miespuolisena) ihastuisin enkä antaisi muiden lukea tarinaa hänestä.

Mutta koska muut kirjoittajat eivät ole minä, en tiedä onko noista mitään hyötyä, loppupeleissä ne ovat vain mielipiteitä ja jokaisella on omansa. Kai nuo ed. viestissä mainitut vaikutteet vaikuttavat siinä missä kaikkeen muuhunkin taiteeseen. Jos pikkutyttö lukee Arina Tanemuraa hän saattaa luulla että mangaa saa piirtää vain sillä tyylillä. Et cetera.

Tulipas turha viesti.

Avatar
Chiharu
Viestit: 243
Liittynyt: Su Helmi 17, 2008 18:26
Viesti:

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja Chiharu » Ti Loka 12, 2010 11:16

Joo mutta eivät ne Mary Suet ole aina voimakkaita, syystä että ficin ihanainen komistus voi tulla pelastamaan avuttoman protagonistin. Jostain syystä Arina Tanemuran mangoissa käy aina näin. :'D
Tämän mielipiteen taustalta paistaa luultavasti aika vahvasti se, että pidän vahvoista naishahmoista. Hakuoukin päähenkilöön, Yukimura Chizuruun, menee välillä totaalisesti hermo kun tyttörukka on niin hemmetin avuton joka käänteessä ja Shinsengumin ukkojoukko joutuu pelastamaan tyttösen joka kerta. Voisi olla korkea aika opetella itsepuolustusta.
Sakura sen sijaan on varsin kaukana avuttomuudesta. Tai no jaa, myönnetään että originaalisarjaan hahmo oli avuttomuuden huipentuma, mutta nyt Shippuudenissa neiti muistuttaa enemmänkin ultravoimakasta ja lyhytpinnaista esikuvaansa, Tsunadea.

Sitä ei käy kiistäminen, etteivätkö shounen-sarjojen päähenkilöt olisi hillittömän voimakkaita. Siinä sivussa osalta hahmoista löytyy kuitenkin - ainakin sarjan alussa - huonoja piirteitä, kuten vaikkapa Narutolla oli se ikuisen häviäjän leima. Riippuu tekijästä, kuinka hahmosta tulee supervahva, mutta lopputulos on joka tapauksessa se sama.
Spoiler: Bleach
Tosin Bleachissa jatkuva voimistuminen heitti takapakkia, kun Ichigo yhtäkkiä menettikin kaikki voimansa. Hyvä veto Kubolta, näin sivunmennen sanoen.
Ennen kuin aihe hairahtuu vallan pandojen sielunelämään, kommentoin tähän että on aika vaikea erottaa varsinaisia Mary Sueja ja Gary Stuita sarjoista. Lähes kaikilta hahmoilta löytyy suemaisia piirteitä jos etsimällä etsii, ja uskon että sama pätee ficeissä. Pakko sillä hahmolla on hyviäkin puolia olla, kunhan ei ole niin paljon liikaa että on selvä sue. Voimakkuuden ja kauneuden lisäksi pitää olla myös persoonaa ja heikkouksia, mikä tuppaa itse kultakin välillä unohtumaan,

Avatar
NuttyNuti
Viestit: 302
Liittynyt: Su Marras 22, 2009 14:39
Viesti:

Re: Ihanat, kamalat Mary Suet

Viesti Kirjoittaja NuttyNuti » To Loka 21, 2010 18:28

Chiharu kirjoitti:Sakura sen sijaan on varsin kaukana avuttomuudesta. Tai no jaa, myönnetään että originaalisarjaan hahmo oli avuttomuuden huipentuma, mutta nyt Shippuudenissa neiti muistuttaa enemmänkin ultravoimakasta ja lyhytpinnaista esikuvaansa, Tsunadea.
^ Pre-Shippuuden-Sakurasta usein urputetaankin, ja sitä minä tuossa edellä lähinnä tarkoitinkin, vaikken tarkemmin termiä rajannut :'D *seli seli*

Tuli mieleen taas jännä näkökulma asiaan: Onko Mary Sue -hyssyttely oikeastaan kovin hyvä asia? Aloittaahan jokainen kirjoittaja jostain, ja pahimmillaan syyttävän sormen sohiminen Suen suuntaan voi lannistaa amatöörikirjoittajan. Toisaalta, kovin moni ei mielellään lue Sueista, valitettava totuus. Eli salliako amatöörien kirjoittaa Suejaan vai pistääkö heti luulot pois? Kas siinä pulma. Kultainen keskitie olisi tietenkin se varovainen kritiikki, mutta voiko sillä tiellä aina kulkea?
"Maailmamme ei ole lahja vanhemmiltamme vaan lainassa lapsiltamme."
-- Intiaanien sananlasku

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Kakkubuffetti”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija