Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Keskustelua japanilaisista peleistä, kattaen esimerkiksi konsoli-, tietokone-, kortti- ja lautapelit.

Valvoja: Pelit-aktiivit

Avatar
Ze Shoopuf
Viestit: 109
Liittynyt: Pe Syys 19, 2003 13:55

Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja Ze Shoopuf » Ke Tammi 28, 2009 16:05

Japanissa jo hyvin asemansa vaikuttanut ja pikkuhiljaa länsimaihinkin siirtyvä Shin Megami Tensei -sarja on nyt aiheena. Alun perin Shin Megami Tensei oli vain yksi peli ja myöhemmät SMT-pelit ovat periaatteessa vain sarjan spinoffeja. Shin Megami Tenseistä kuitenkin puhutaan nykyään ihan sarjana. Shin Megami Tensei -pelit kuuluvat Megami Tensei -sarjaan, jonka osia Persona ja Persona 2 myös ovat. Tulevat personat liitetään SMT-sarjaan. Tämä koko sarjanhässäkkä on hieman hämmentävä, sillä yleisöllä ja firmoilla on hieman erilainen mielipide ja kuva sarjoista, joten täyttä totuutta en minäkään osaa sanoa. =D

Länsimaissa ilmestyneitä SMT-pelejä ovat ainakin Lucifer's Call (USA:ssa Nocturne), Digital Devil Saga, Devil Summoner Raidou Kuzunoha vs The Soulless Army ja Persona 3. Viimeisenä mainittu ja luultavasti tällä hetkellä tunnetuin Persona 3 ei kuitenkaan varsinaisesti ole Shin Megami Tensei -peli, vaan ainoastaan brändin nimen alla julkaistu siitä syystä, että sarja on ehtinyt jo saada hieman nimeä. Uusin SMT-peli on Persona 4, joka on jo ilmestynyt Yhdysvalloissa ja ilmestynee Euroopassa tämän kevään aikana.

SMT-pelejä yhdistää usein samankaltainen taistelusysteemi, joka painottaa heikkouksien käyttämistä, samankaltaiset olennot (useimmissa peleissä vihollisina, mutta Persona-peleissä taisteluun kutsuttavia personia), näiden olentojen fuusiointi (ei DDS-sarjassa tosin) ja haastavuus. SMT-pelit ovat nimittäin usein muita japsiropeja haastavampia siinä suhteessa, että jopa satunnaistaistelussa voi helposti kuolla, jos käyttää vääriä elementtejä tai muuta vastaavaa.

Nyt kun taustatieto on hoidettu pois alta, voinen aloittaa omista kokemuksistani puhumisen.

Olen pelannut SMT-peleistä Lucifer's Callin, Digital Devil Sagan (molemmat osat), Persona 3:n ja Devil Summoner Raidou Kuzunoha vs The Soulless Army:n. Persona 3:sta minulla on FES-versio, mutta siitä olen pelannut vain Answerin - lisäluolaston - sillä peruspelin pelasin normipelillä.

Lucifer's Call
Heti pelin alussa on maailmanloppu ja itse peli sijoittuu maailmanlopun jälkeiseen Tokyoon, josta onkin tullut ainoa maailmanlopusta jäljelle jäänyt alue. Päähahmo on koulupoika, jolle tehdään hassuja toimenpiteitä, minkä jälkeen poika pystyy imaisemaan magatamoja ja oppimaan näistä kykyjä - magatamat myös päättävät päähahmon elementaaliset heikkoudet. Pelin ideana on päättää, millainen uudesta maailmasta tulee - sen saa itse päättää suht monesta vaihtoehdosta. Peliä pelataan päähahmolla, jonka saa nimetä itse, ja päähahmon taistelussa värväämillä demoneilla. Taistelussa tosiaan voi yrittää pyytää vastapuolen demoneita liittymään puolelleen ja näitä demoneita voi myöhemmin fuusioida yhteen ja näin tuottaa täysin uuden demonin. Taistelussa on tärkeää käyttää vastapuolen heikkouksia hyväkseen, sillä jokaisesta heikkouteen isketystä iskusta saa yhden vuoron lisää - näitä voi kuitenkin saada lisää vain niin paljon, kuin on normaalisti vuoroja taistelussa. Parhaimmassa tapauksessa vuorot saa siis tuplattua.

Pidin tästä pelistä kohtuullisen paljon. Pelimekaniikka oli erinomainen, musiikit hienot - etenkin taistelumusiikit, ne olivat mainiot - grafiikka mielenkiintoista ja hienon näköistä, maailma mielenkiintoinen ja haastavuus kohdillaan. Mikä pelistä hieman puuttui, oli syvälliset hahmot - hahmoihin ei päässyt syventymään juuri ollenkaan, sillä mukana kulki vain joukko demoneita, joilla ei ollut mitään taustoja eikä mitään. Päähahmo jäi myös etäiseksi, sillä hän oli suunniteltu sellaiseksi, että itse saa täysin päättää, mitä hahmo tekee. Valintoja oli kuitenkin vähän ja yleensä hahmo vain seisoi jossain ja katseli, että jahas.

Yksi erinomainen kohta pelissä olivat mielestäni Candelabrum-viholliset ja Dante (ei, tämä ei ole spoileri, sillä itse pelin kannessa lukee, että siinä on Dante mukana). Niitä ei tietääkseni jokaisessa pelissä ole, vaan se on jokin erikoisversio, jossa nämä esiintyvät. Hieno lisä olivat kuitenkin, ja toivat paljon lisää pelattavaa labyrintin mukana.

Digital Devil Saga
Tässä, toisin kuin muissa SMT-peleissä, ei kutsutakaan tai kouluteta personia/demoneita, vaan hahmot ovat ikään kuin puolidemoneita. Ja tämä ei ole spoileri, sillä se selviää jo pelin alkuvideossa. Hahmot siis kykenevät muuttumaan demonimaisiin muotoihin taistelussa. Jokaisella hahmon demonisella muodolla on omat heikkoudet, vahvuudet ja kyvyt. Kaikkia hahmoja voi ohjailla täydellisesti taistelussa, mutta vain päähahmon sanomisia voi päättää itse - tämä ei liene suuri yllätys. Ensimmäinen osa sijoittuu eräänlaiseen kaupunkiin, jossa on monta erilaista jengiä/ryhmää taistelemassa selviytymisestä. Enempää en voi paljastaa spoilaamatta pahasti. Toinen osa sijoittuu suoraan ensimmäisen jälkeen.

Tämä oli hieno peli! Taistelusysteemi on samanlainen kuin Lucifer's Callissa, mutta hahmoihin pääsi tässä syventymään paljon paremmin. Juoni oli myös sinällään mielenkiintoisempi, sillä siinä oli enemmän yllätyksiä ja muuta vastaavaa. Grafiikat olivat samaa luokkaa Lucifer's Callin kanssa, musiikit myös hyvät jne. Valinnanvaraa tässä ei kuitenkaan ollut yhtä paljon, kuin Lucifer's Callissa. Hahmoihin kuitenkin tykästyin erittäin paljon ja draamallisesti tässä oli mainiota settiä.

Persona 3
Euroopassa vielä uusin SMT-peli, luultavasti myös tunnetuin ja suosituin. Persona-sarjasta on myös osat 1 ja 2, mutta niitä ei julkaistu SMT-nimen alla, eikä Japanin ulkopuolella. Persona 3 on ikään kuin tavallisen japsiropen ja deittisimulaation symbioosi. Päähahmona on sinitukkainen koulupoika ja pelissä taistellaan isoja pahoja mörköjä vastaan ja samaan aikaan luodaan sosiaalisia suhteita ihmisiin ja isketään tyttöjä (ei, poikia ei voi iskeä, pojat ovat vain kavereita). Pelissä on myös muita hahmoja, mutta niitä ei voi ohjailla tarkasti, niille voi vain antaa summittaisia ohjeita ja tekoäly päättää tarkat teot - välillä tyhmätkin teot. Pääaseet pelissä ovat personat, jotka tulevat taistelussa esille, kun hahmo ampuu itseään pyssyn näköisellä evokerilla päähän. Yay, itsemurha! Muilla hahmoilla on vain yksi persona, mutta päähahmo voi käyttää montaa personaa ja myös fuusioida personia yhteen muodostaen uuden personan.

Joka tapauksessa, hieno peli oli. Nautin tästä suunnattomasti. Juoni oli mielenkiintoinen, hahmot hyvät, draama erinomaista, taistelusysteemi hyvä (vaikka välillä ärsyttikin, kun muut hahmot tekivät jotain ultimaattisen typerää) jne. Grafiikat olivat muuten mainiot, mutta animevideoiden grafiikat olivat aika köyhät. Tällaisia välivideoita ei kuitenkaan ollut kovin paljoa. Musiikit eivät ole niitä parhaimpia, mutta sopivat peliin erittäin hyvin. Peliä pelatessa eivät siis haittaa, mutta soundtrackia kun kuuntelee, niin ei oikein iske. Peli on myös hemmetin pitkä ja siinä on paljon pelattavaa, mikä on mielestäni oikein kivaa - minulla meni ensimmäiseen läpipeluukertaan sata tuntia. Peli on myös halpa pituuteensa nähden, vain 40 euroa ja pelattavaa riittää sadoiksi tunneiksi!

Devil Summoner Raidou Kuzunoha vs The Soulless Army
Tässä on Devil Summoner Raidou Kuzunoha yllättäen päähenkilönä ja hän yrittää taistella pahaa vastaan. Tai jotain. Apuna ovat demonit, joita hän pystyy kutsumaan, revolveri ja miekka. Taistelusysteemi on hieman erilainen, tällä kertaa vuoroton (kaikki muut ovat vuoropohjaisia). Demoneille voi joko antaa summittaisia ohjeita tai sitten tarkat ohjeet. Taistelukentällä voi olla vain yksi demoni kerrallaan. Demoneja voi fuusioida joko toistensa kanssa tai miekkaan.

Tämä ei ollut niin hyvä, kuin muut pelaamani SMT-pelit. Peli oli lyhyt, taistelusysteemi ei yhtä hyvä ja juoni hieman köyhä. Kyllä tätä peliä pelasi, muttei ollut lähelläkään muiden tasoa.

Nyt, te ihmiset: Shin Megami Tensei -keskustelu alkakoon.
Me be Mighty Tyger! Me eat all!

Avatar
Smobey
Viestit: 80
Liittynyt: Su Joulu 09, 2007 21:28
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja Smobey » Ti Helmi 10, 2009 15:28

Itse olen pelannut Persona kolmosta ja nelosta. Molemmat ovat aivan mainioita pelejä, tosin pituus kävi molemmissa pikkuhiljaa puuduttamaan. Nelosessa voi luojan kiitos manuaalisesti ohjata koko partyä, pääkkitaisteluissa varsinkin melkein pakollinen optio. Traditionaalisista JRPG:stä Personat ovat olleet viime vuosina kyllä varmaan parhaita pelejä, en tosin olen muita SMT-pelejä vielä ehtinyt kokeilemaan.
Hail Eris!

Avatar
Ranchil
Viestit: 7
Liittynyt: Ke Helmi 11, 2009 12:23

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja Ranchil » Ke Helmi 11, 2009 14:52

Omistan Persona 3:sen ja myös sen FES -version, molemmat on tullut pelattua läpi, mutta jaksan aina vaan pelata lisää ja uudestaan! Se on yksi suosikki peleistäni. Hahmoihin kesti aikansa samastua, mutta nyt pidän niistä kaikista hirmuisesti. Ainoastaan Yukarilla voisi toisinaan heittää vesilintua...

Digital Devil Sagaa olen aloitellut, mutta läpi en ole vielä päässyt. Pidän musiikeista ja pelin tunnelmasta. Haastetta pelissä on minulle ollut hyvin riittoisasti. .__.''

Devil Summoner taas kuuluu suosikkipeleihini myöskin, tosin senkin läpi saaminen on vielä vähän vaiheessa, hahah! Taistelujuttuihin en ollut tottunut, nytkin pitää olla korkeilla leveleillä, että pärjää. Ei haittaa! Se on mainio peli!
Gouto (en tiedä kirjoitinko oikein) on myös niin veikeä otus. ^_^

Muut SMT -pelit eivät vielä harmillisesti ole löytäneet tietänsä hyllyyni...
Mutta odottakaapas vaan kunnes saan käsiini Persona 4:sen! Olen odottanut sitä kuin kuuta nousevaa! (Ja tyhmyyttäni jo spoilannutkin itselleni siitä kaiken mahdollisen, damn you youtube...)

Avatar
rama
Viestit: 318
Liittynyt: Ke Loka 26, 2005 16:05
Paikkakunta: Stockholm
Viesti:

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja rama » Ke Helmi 11, 2009 16:44

Argh! Tyypillistä meikän tuuria valita koko sarjan ainoa ei-vuoropohjainen aloituspeliksi :P
Pleikkarissani siis tällä hetkellä Devil Summoner, mutta olen vasta niin alussa että on vaikea lausua mitään perusteltuja mielipiteitä. Taistelusysteemi on... hämmentävä. Mutta eiköhän se siitä aukea.

Avatar
Ze Shoopuf
Viestit: 109
Liittynyt: Pe Syys 19, 2003 13:55

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja Ze Shoopuf » To Helmi 12, 2009 11:54

rama kirjoitti:Argh! Tyypillistä meikän tuuria valita koko sarjan ainoa ei-vuoropohjainen aloituspeliksi :P
Pleikkarissani siis tällä hetkellä Devil Summoner, mutta olen vasta niin alussa että on vaikea lausua mitään perusteltuja mielipiteitä. Taistelusysteemi on... hämmentävä. Mutta eiköhän se siitä aukea.
DSRKvTSA:ssa on oikeastaan suhteellisen yksinkertainen taistelusysteemi, kun sen tajuaa. Raidou lyö miekalla ja ampuu erilaisia elementtiluoteja vihollisen heikkouksiin, kutsuu eri demoneita taisteluun, mieluiten nekin sellaisia, jotka tekevät vihollisen heikkouksiin iskuja. Demonit joko toimivat itsenäisesti tai niitä komentaa suoraan. Sitten, jos on iskenyt vihollisen heikkouteen, demonin voi värvätä itselleen nappia hakkaamalla.

Minäkin innoissaan odotan Persona 4:ää. Kaveri sitä on jo pelannut modatulla pleikkarillaan ja puhunut, että se olisi parempi, kuin P3, joten odotukset ovat korkealla.
Me be Mighty Tyger! Me eat all!

Avatar
rama
Viestit: 318
Liittynyt: Ke Loka 26, 2005 16:05
Paikkakunta: Stockholm
Viesti:

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja rama » To Helmi 12, 2009 12:01

Ze Shoopuf kirjoitti:
rama kirjoitti:Argh! Tyypillistä meikän tuuria valita koko sarjan ainoa ei-vuoropohjainen aloituspeliksi :P
Pleikkarissani siis tällä hetkellä Devil Summoner, mutta olen vasta niin alussa että on vaikea lausua mitään perusteltuja mielipiteitä. Taistelusysteemi on... hämmentävä. Mutta eiköhän se siitä aukea.
DSRKvTSA:ssa on oikeastaan suhteellisen yksinkertainen taistelusysteemi, kun sen tajuaa. Raidou lyö miekalla ja ampuu erilaisia elementtiluoteja vihollisen heikkouksiin, kutsuu eri demoneita taisteluun, mieluiten nekin sellaisia, jotka tekevät vihollisen heikkouksiin iskuja. Demonit joko toimivat itsenäisesti tai niitä komentaa suoraan. Sitten, jos on iskenyt vihollisen heikkouteen, demonin voi värvätä itselleen nappia hakkaamalla.
Erinomainen tiiviste perusjutuista parissa lauseessa, kiitos siitä.
So far so good, mutta nyt pitäisi vain sitten hoitaa kaikki reaaliajassa... :)

Niin, vielä yksi urpo kysymys: liittyvätkö Personat toisiinsa muuten kuin nimellä, eli kannattaako esm kolmonen pelata ennen nelosta?

Avatar
Ranchil
Viestit: 7
Liittynyt: Ke Helmi 11, 2009 12:23

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja Ranchil » La Helmi 14, 2009 13:07

liittyvätkö Personat toisiinsa muuten kuin nimellä, eli kannattaako esm kolmonen pelata ennen nelosta?
Eipä sen suurimmemmin liity. Tuttuja juttuja saattaa aina välillä hoksata, mutta juoni ei ole jatkoa edelliselle pelille, eikä peleissä pelata samoilla hahmoilla. Eli nelonen ei vaadi kolmosen pelaamisista, jotta tajuaisi missä mennään. o_o'' ymmärrätkös? Ehkä joku toinen osaisi selittää paremmin, haha.

Mutta kyllä kuitenkin kolmonenkin kannattaisi pelata ihan vain huvin vuoksi, koska se on mainio peli!

Avatar
rama
Viestit: 318
Liittynyt: Ke Loka 26, 2005 16:05
Paikkakunta: Stockholm
Viesti:

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja rama » La Helmi 14, 2009 13:16

Ranchil kirjoitti:
liittyvätkö Personat toisiinsa muuten kuin nimellä, eli kannattaako esm kolmonen pelata ennen nelosta?
Eipä sen suurimmemmin liity. Tuttuja juttuja saattaa aina välillä hoksata, mutta juoni ei ole jatkoa edelliselle pelille, eikä peleissä pelata samoilla hahmoilla. Eli nelonen ei vaadi kolmosen pelaamisista, jotta tajuaisi missä mennään. o_o'' ymmärrätkös? Ehkä joku toinen osaisi selittää paremmin, haha.

Mutta kyllä kuitenkin kolmonenkin kannattaisi pelata ihan vain huvin vuoksi, koska se on mainio peli!
Kiitos, tuo riitti vallan mainiosti :)

Avatar
Jakoavain
Turun keisari
Viestit: 307
Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 22:07
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja Jakoavain » Pe Helmi 27, 2009 22:33

Devil Summoner näemmä jakaa mielipiteet. Hyvä niin, kyseessä on kuitenkin melko omalaatuinen peli. Itselleni kyllä reaaliaikainen taistelusysteemi kelpaa, koska se vähentää esimerkiksi random encountereiden puuduttavuutta. Pelaamaan pääsee lähes heti ja samalla tuntee tekevänsä levelien eteen jotain. Juonipuolelta paha sanoa vielä mitään, mutta jos omaa kiinnostuksen Taisho-ajan Japania kohtaan niin kyllä kolahtaa.

Persona 3 on kyllä meikäläiselle vähän niinkuin Civilization-pelit. Pakko pelata vielä yksi päivä. Erinomaista suunnittelutyötä, odotan innolla pääseväni pyöräyttämään nelososaa pleikkarissani.
Desupropagandan äänitorvi. Twitter

Avatar
rama
Viestit: 318
Liittynyt: Ke Loka 26, 2005 16:05
Paikkakunta: Stockholm
Viesti:

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja rama » Pe Helmi 27, 2009 22:48

Jakoavain kirjoitti:Itselleni kyllä reaaliaikainen taistelusysteemi kelpaa, koska se vähentää esimerkiksi random encountereiden puuduttavuutta. Pelaamaan pääsee lähes heti ja samalla tuntee tekevänsä levelien eteen jotain.
Voin luetella kasoittain hyviä tai jopa erinomaisia pelejä joissa on vuorosysteemi muttei random encounters-vihollisia (esm Xenosaga). Mutta tunnustan itsekin ostaneeni pelin juuri kannen taisho-vibojen innoittamana. Sarjan erinomaisuus selkeni minulle vasta myöhemmin :)

Avatar
Jakoavain
Turun keisari
Viestit: 307
Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 22:07
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti:

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja Jakoavain » Pe Helmi 27, 2009 22:50

rama kirjoitti:Voin luetella kasoittain hyviä tai jopa erinomaisia pelejä joissa on vuorosysteemi muttei random encounters-vihollisia (esm Xenosaga). Mutta tunnustan itsekin ostaneeni pelin juuri kannen taisho-vibojen innoittamana. Sarjan erinomaisuus selkeni minulle vasta myöhemmin :)
Listaa kehiin!
Desupropagandan äänitorvi. Twitter

Avatar
rama
Viestit: 318
Liittynyt: Ke Loka 26, 2005 16:05
Paikkakunta: Stockholm
Viesti:

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja rama » La Helmi 28, 2009 00:14

Jakoavain kirjoitti: Listaa kehiin!
Suoralta kädeltä mieleen tulevat Xenosaga I-III, Final Fantasy XII, Crono Trigger DS, Shadow Hearts I-II (viimeksi pelattuja, kaappeja koluamalla löytyy varmasti lisää).

Avatar
Ze Shoopuf
Viestit: 109
Liittynyt: Pe Syys 19, 2003 13:55

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja Ze Shoopuf » La Helmi 28, 2009 02:38

rama kirjoitti:
Suoralta kädeltä mieleen tulevat Xenosaga I-III, Final Fantasy XII, Crono Trigger DS, Shadow Hearts I-II (viimeksi pelattuja, kaappeja koluamalla löytyy varmasti lisää).
Final Fantasy XII:ssä ei ole vuoropohjainen systeemi, vaan reaaliaikainen (ja kaiken lisäksi täysin paska) ja itse en ainakaan voi peliä suositella, minun luokittelussani se menee mappiin "turha, huono ja ärsyttävä". Shadow Heartsissa taas on random encounterit. Pelisarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat kyllä hemmetin hyviä, joten voin suositella, vaikka random encounterit nyt eivät ole ihan päällimmäisenä listassa lempiasioistani. Muista noista peleistä en sitten tiedä, ne saattavatkin täyttää vaatimukset "vuoropohjainen ilman randomtaisteluita" - muistini mukaan ainakin Chrono Trigger taisi olla tällainen.

Jos ei halua randomtappeluita, niin Star Oceanit (ainakin 3, muita en ole kokeillut) ovat hyvä valinta, vaikka siinä onkin reaaliaikainen tappelusysteemi. Taistelusysteemi on kuitenkin hyvä, joten sitä jaksaa vääntää - ja jos ei jaksa, viholliset voi kiertää. Myös ainakin Disgaea 2:ssa (ykkösessä varmaan myös) on varsin mielenkiintoinen ja hieno taistelusysteemi, eikä random encountereitakaan varsinaisesti, ainoastaan ns. pakolliset tappelut.

Ei muuten kuulemma kannata kokeilla Persona 2 -peliä (ei ole ilmestynyt kuin Japanissa, mutta fanikäännös on tehty), siinä on kaverini mukaan hemmetin ärsyttävä taistelusysteemi. Vaikka siinä pääseekin iskemään myös poikia.
Me be Mighty Tyger! Me eat all!

Avatar
josei
Viestit: 28
Liittynyt: Ma Kesä 05, 2006 23:58

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja josei » La Helmi 28, 2009 10:56

Persona 2 - Innocent Sin on käännetty englanniksi vain fanien toimesta, kahteenkin otteeseen. En ole valitettavasti kokeillut, odottelen yhä jos julkaistaisiin kannettavalle lännessäkin. Persona 1 on ainakin tulossa Amerikkaan psp:lle ja tällä kertaa ilman lokalisointeja.

Jatko-osa Persona 2 - Eternal Punishment sen sijaan julkaistiin Amerikassa. Peli toimii itsenäisenä, mutta Innocent Sinin se spoilaa. Jungilaisen symboliikkansa, loistovireessä olleen Kazuma Kanekon taiteen sekä kahjojen juonen ja hahmojensa ansiosta on yksi suosikkepeleistäni ikinä, vaikkei kuulemma aivan edeltäjänsä tasolle yllä. En huomannut taistelusysteemissä mitään ärsyttävää. Vihollisten kanssa jutustelu oli vain lystiä ja personien kehittely inspiroi taistelemaan. Matkat olivat joskus pitkiä (etenkin jos alkoi tamppaamaan karttoja arabiherralle), mutta Digital Devil Sagan maratooneihin ei ylletä. Sosiaalilinkkisysteemiä ei ole, mutta kaikkia voi ohjata taistelussa. Hahmokaarti koostuu aikuisista, kun Persona 1:ssä seikkailivat teinit ja Innocent Sinissä nähtiin nuoria ja täysi-ikäisiä sekaisin.

Persona 3 on vähän liiaksikin uuden sukupolven peli, vaikken osaa sanoa sitä huonoksi. Kaikki ovat taas teinejä ja tällä kertaa niin tavallisia että pian jo tylsiä, eikä juonessakaan ole mitään erikoista. Ulkoasu on sentään tyylikäs ja musiikki hauskaa (vaikka Star Ocean 3:ssakin räpättiin ajat sitten). Sosiaalilinkit pelastivat paljon, etenkin kun joutui todella valitsemaan kenen kanssa aikaansa viettää, kaikkiinhan ei ehdi tutustua. Suosikkini olivat Devil, Sun (riittävän kenjimiyazawamainen) sekä Hermit, lol.

Tarot-korttien edustamat personathan ovat ideana Jojo's Bizarre Adventuresta ripattuja standeja. (Persona 4:ssä kuulemma liikutaan jossain määrin Diamond is unbreakablen eli Jojon neljännen osion tunnelmissa, mutta itse saatan jättää väliin.)


Sarjan suosikki on kuitenkin Raidou Kuzunoha vs The Soulless Army. Taisho-kausi veti minuakin puoleensa (kuten myös eräs hyvin kuuluisa pahis) ja ihmisenä jolla on hyvin vähän vapaa-aikaa arvostin pelin lyhyyttä, tai sanotaan tehokasta tiivistämistä. Kerronta oli mielestäni eleganttia ja viehättävää. Tarina käsitteli Japanin historian todellista kipupistettä, eli ei mennyt liiaksi pelkän fantasian puolelle. Vaikka Raidou kulkee yksin, mukana on voimakkaampi tiimityön tunne kuin vaikka Lucifer's Callissa (joka tosin on jäänyt kesken sen ajanpuutteeni vuoksi, loistavan oloinen peli myös mutta lisää siitä joskus). Musiikki ei ollut aivan yhtä voimakaalla sijalla kuin muissa Megateneissä, ja grafiikan puolesta tämä olisi kai sopinut pienemmällekin konsolille. Vanhaa Japania kuvaavat taustat olivat sentään viihtyisämpiä kuin Digital Devil Sagan tai Lucifer's Callin käytävät ja hallit. Eikä tarvi kuunnella dubbausta (tässä ilmeisesti tahallaan haettiin mykkäfilmin tunnetta). Mikä parasta, huumori on kuivaa ja joskus persona2:maisen kahjoa.

Peli on myös Megateneista helpoin Personan ohella. Heikkoussysteemin oppii helposti ja pakosti, eikä vastaan tule yhtä pitkiä randomien vihollisten täytteisiä hengähdystauottomia matkoja.

Jatko-osa Raidou Kuzunoha vs King Abaddon on tulossa :o Voiko se olla yhtä hyvä?

Avatar
rama
Viestit: 318
Liittynyt: Ke Loka 26, 2005 16:05
Paikkakunta: Stockholm
Viesti:

Re: Shin Megami Tensei - sarja (myös Persona-sarja)

Viesti Kirjoittaja rama » La Helmi 28, 2009 12:41

Ze Shoopuf kirjoitti:
rama kirjoitti:
Suoralta kädeltä mieleen tulevat Xenosaga I-III, Final Fantasy XII, Crono Trigger DS, Shadow Hearts I-II (viimeksi pelattuja, kaappeja koluamalla löytyy varmasti lisää).
Final Fantasy XII:ssä ei ole vuoropohjainen systeemi, vaan reaaliaikainen (ja kaiken lisäksi täysin paska) ja itse en ainakaan voi peliä suositella, minun luokittelussani se menee mappiin "turha, huono ja ärsyttävä". Shadow Heartsissa taas on random encounterit. Pelisarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat kyllä hemmetin hyviä, joten voin suositella, vaikka random encounterit nyt eivät ole ihan päällimmäisenä listassa lempiasioistani. Muista noista peleistä en sitten tiedä, ne saattavatkin täyttää vaatimukset "vuoropohjainen ilman randomtaisteluita" - muistini mukaan ainakin Chrono Trigger taisi olla tällainen.

Jos ei halua randomtappeluita, niin Star Oceanit (ainakin 3, muita en ole kokeillut) ovat hyvä valinta, vaikka siinä onkin reaaliaikainen tappelusysteemi. Taistelusysteemi on kuitenkin hyvä, joten sitä jaksaa vääntää - ja jos ei jaksa, viholliset voi kiertää. Myös ainakin Disgaea 2:ssa (ykkösessä varmaan myös) on varsin mielenkiintoinen ja hieno taistelusysteemi, eikä random encountereitakaan varsinaisesti, ainoastaan ns. pakolliset tappelut.

Ei muuten kuulemma kannata kokeilla Persona 2 -peliä (ei ole ilmestynyt kuin Japanissa, mutta fanikäännös on tehty), siinä on kaverini mukaan hemmetin ärsyttävä taistelusysteemi. Vaikka siinä pääseekin iskemään myös poikia.
Suokaa anteeksi, wanhalla muisti pettää. Olet aivan oikeassa Shadow Heartsin suhteen, niissä olikin random encourtersit, mutta eikö FFXII:ssa voinut valita? Xenosaga-sviitti on vuoropohjainen ja ilman randomeja (tästä olen vuorenvarma koska pelaan sitä juuri kolmatta kertaa), ja siinä on (varsinkin kakkosessa ja kolmosessa) mielestäni erinomainen battle-systeemi. Myös ainakin Cronon DS-versiossa voi valita vuoropohjaisen.

P.S. Anteeksi off topic, mutta suurena Shadow Hearts-fanina pikainen kysymys: onko kolmonen pelaamisen arvoinen? Käsittääkseni edellisten osien päähahmot ovat ymmärrettävistä syistä poissa?

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Pelit”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa