Visual novellit

Keskustelua japanilaisista peleistä, kattaen esimerkiksi konsoli-, tietokone-, kortti- ja lautapelit.

Valvoja: Pelit-aktiivit

Avatar
Smobey
Viestit: 80
Liittynyt: Su Joulu 09, 2007 21:28
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Smobey » Ti Tammi 06, 2009 17:21

Ja nyt tuli 100% käännöspätsi. Jälleen kerran, jos vatsa kestää, pelatkaa. Tämä on mestariteos.
Hail Eris!

Roleplay
Viestit: 79
Liittynyt: Ma Heinä 14, 2008 08:17

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Roleplay » Ma Tammi 12, 2009 14:41

Olisiko tietoa visual noveleista, jotka olisivat lähes kokonaan tai kokonaan ääninäyteltyjä?
Itse olen pelannut vain Tsukihimeä ja Narcissua, ja Tsukihimessa ei ääninäyttelyä ollutkaan yhtään.

Avatar
madu
Viestit: 1442
Liittynyt: To Elo 02, 2007 14:31
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja madu » Ma Tammi 12, 2009 15:01

Roleplay kirjoitti:Olisiko tietoa visual noveleista, jotka olisivat lähes kokonaan tai kokonaan ääninäyteltyjä?
Itse olen pelannut vain Tsukihimeä ja Narcissua, ja Tsukihimessa ei ääninäyttelyä ollutkaan yhtään.
Clannad ainakin, Planetarian kanssa, Fate/Stay Nightiin saa ääninäyttelyn jos omistaa Realta Nua-PS2-levyn, kyllähän noita on aika paljon. Tsukihime oli senverran pienen budjetin tuotos että siinä ei ollut ääniä, mutta noissa vähän isommissa kyllä tapaa olemaan.

Avatar
Kaneli
Viestit: 88
Liittynyt: Ma Loka 13, 2008 18:43

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Kaneli » Ma Tammi 12, 2009 15:21

Smobey kirjoitti:Saya no Utan 70% -käännöspätsi julkaistiin juuri. Luultavasti täysi tulee suht' pian.

En odottanut siltä paljoa, myönnän. Ajattelin lähinnä Chaos;Head liteksi. Sama firma, samankuuloinen tarina, vain paljon lyhyempi. Chaos;Head oli kiva, muttei todellakaan mikään mestariteos, joten ajattelin että tämä olisi samaa tasoa.

Kyllä erehdyin. Piirrosjälki ja musiikki olivat huippuluokkaa. Tarina oli, ainakin tietyissä mielissä, aivan mahtava. Käännöskin oli uskomattoman hyvä, en ole noin sujuvaa englanninkielistä tekstiä nähnyt melkein missään käännösprojektissa. Voisin kuvailla tarkemminkin miksi pidän tätä mestariteoksena, mutta se spoilaisi aivan liikaa.

Käytännössä kyseessä on tosin guro-elementtejä sisältävä lovecraftmainen kauhupeli. Ja ihan ystävälliseksi varoitukseksi, jos luulit että esim Bible Black sisälsi arveluttavia teemoja, se ei ole mitään verrattuna Saya no Utaan. Kannibalismia ja vaikka mitä. Varmaan toiseksi häiritsevin peli mitä olen ikinä pelannut, mutta se ei todellakaan mennyt tarinan ja hahmonkehityksen tielle. Ehkäpä päinvastoin. Jos vatsa kestää, tämä on kyllä pakko pelata. Tosin, kuten sanottua, se on vasta 70% käännetty. Järkevä ihminen odottaisi täysipätsiä.
Smobey kirjoitti:Ja nyt tuli 100% käännöspätsi. Jälleen kerran, jos vatsa kestää, pelatkaa. Tämä on mestariteos.
Menin kattoon et mikäs se tällane on, ja kivoja kuvia tuli :shock:

Riensin heti lataamaan rööpeleitä, tällane on pakko saada. Tosin sivusto, jolta luin heitti sadat spoilerit naamaan heti kättelyssä (prkl).
En ole minkään sanomani takana, mielipiteeni vaihtelee noin viikottain.

Avatar
MrBrown
Viestit: 195
Liittynyt: Su Helmi 02, 2003 20:41

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja MrBrown » Ma Tammi 12, 2009 17:31

Roleplay kirjoitti:Olisiko tietoa visual noveleista, jotka olisivat lähes kokonaan tai kokonaan ääninäyteltyjä?
Itse olen pelannut vain Tsukihimeä ja Narcissua, ja Tsukihimessa ei ääninäyttelyä ollutkaan yhtään.
Nykyään lähes kaikki ovat "täysin" ääninäyteltyjä, eli siis kaikilla hahmoilla paitsi päähenkilöllä on äänet. Vanhemmissa, ja pienemmän budjetin peleissä sitten on niitä, joissa vain "läpäistävillä" naishahmoilla on äänet tai ei ääniä ollenkaan. Suurin osa peleistä on noita, mutta sitten on aina pienia määriä jotain muutakin, esim. ihanoikeestitäysin ääninäyteltyjä tai semmosia jossa vain osilla repliikeistä on äänet (koska ei ollut rahaa?).

Budjetin lisäksi toinen tekijä on näyttelijöiden laatu. Näyttelijät, jotka ovat menestyneet muuallakin kuin pornossa, eivät ala ähkimään ja puhkimaan, joten puljujen jotka haluavat peliinsä kunnon nimiä pitää ottaa tämä jotenkin huomioon. Tämä koskee tietty lähinnä isoja nimiä; Key, Type-moon ja silleen. Toisaalta, on myös (mies)näyttelijöitä, jotka ottavat rooleja k-18 peleissä, mutta eivät näyttele k-18 kohtauksia (esim, Koyasu Takehito, Wakamoto Norio, Fukuyama Jun).
Kaneli kirjoitti:Menin kattoon et mikäs se tällane on, ja kivoja kuvia tuli :shock:

Riensin heti lataamaan rööpeleitä, tällane on pakko saada. Tosin sivusto, jolta luin heitti sadat spoilerit naamaan heti kättelyssä (prkl).
Saya no Utassa on joku kirous, koska kukaan ei nähtävästi pysty kertomaan siitä spoilaamatta sitä sun tätä.

Ei se nyt ihan _niin_ kauheasti haittakaan, sen pitäisi olla nopeasti selvää kuka Saya on tyttöjään. Olennaisempaa on sitten nuo eri loput tarinalle.

Avatar
yukito
Viestit: 308
Liittynyt: Ma Loka 01, 2007 16:06
Paikkakunta: Pori

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja yukito » Ma Tammi 12, 2009 20:29

Roleplay kirjoitti:Olisiko tietoa visual noveleista, jotka olisivat lähes kokonaan tai kokonaan ääninäyteltyjä?
Itse olen pelannut vain Tsukihimeä ja Narcissua, ja Tsukihimessa ei ääninäyttelyä ollutkaan yhtään.
Virallisen länsijulkaisun saaneista ja pelaamisen arvoisista visual noveleista ainakin Ever 17: Out of Infinity on kokonaan ääninäytelty.

Avatar
Metdragoid
Viestit: 6
Liittynyt: Ti Joulu 02, 2008 19:59
Paikkakunta: Rauma

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Metdragoid » Ti Tammi 13, 2009 11:53

Hyvää päivää, yksi yli innokkaasti Visua Novelleja kuluttava suomalainen täällä kanssa.

Oman tietämykseni mikaan mitä ääninäyttelyyn tulee on, että aivan täysinääninäyteltyjä teoksia (siis päähenkilökin ja kaikki sivuhenkilöt) on olemassa, näitä on kuitenkin hyvin vähän. Ja kuten sanottiin suurimmissa osissa on vain ääninäyteltyinä oleellisimmat henkilöt ja hyvin yleisesti vähemmän tärkeät ja mies henkilöt jäävät ääninäyttelemettä ja, että nykyään harvoin törmää teoksiin joissa ei ole ääninäyttelyä lainkaan. Kaikkein yleisintä kuitenkin on juuri päähenkilön jättäminen ääninäyttelemättä, tietääkseni tämä liittyy jotenkin siihen kuinka peleeja voisi samaistua paremmin päähenkilöön tai asettaa itsensä hänen tilalleen tai jotain. (Vai olenko jostain vaan saanut tällaisen käsityksen?).

Lisäksi olen tässä miettynyt, kuinka suurin osa teistä lukee Visual Novellinsa?

Olettaisin tässä, että suurinosa osaa vain englantia?
Vai osaako ihmiset täällä japania, että voivat lukea alkuperäis kielella?
Vai onko täällä yhtähulluja ihmisiä kuin minä, että jaksavat hakata ja kiduttaa itseään lukemalla VNiä AGTH+Atlas menetelmällä?

En tiedä onko tämä liikaa minkäänlaista mainostamista, mutta pidän itse pientä blogia, jossa höpisen itseäni kiinnostavista asioista (lähinnä animesta ja visual novelleista, joista kirjoittelen arvosteluja ja previkoita) ja jos kiinnostaa olen muutaman visual novel arvostelunki sinne kirjoittanut, tietenkin olen varsin amatöörimäinen kun tulee arvostelujen kirjoitukseen, joten kommentit ovat tervetulleita. Ja nyt uudenvuoden lupauksena olen tehnyt, että yrittäisin päivitellä sitä hieman säännöllisemmin, ainakin Visual Novellien kääntämiseen liittyvillä tapahtumilla, kun kerran itse pidän niiden lukemisesta.
Forever and ever lurking in the shadows, an eternal lurker.
Oma blogini jossa höpisen kaikkea turhaa animeen,mangaan,Visual Novelleihin liittyen sekä arvosteluja Täällä. Päivitys taajuus on kumminkin harva.

Avatar
Olke
Viestit: 274
Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 21:36

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Olke » Ti Tammi 13, 2009 21:47

Metdragoid kirjoitti:Lisäksi olen tässä miettynyt, kuinka suurin osa teistä lukee Visual Novellinsa?
AGTH+Wakan+Rikaichan, jos kiinnostaa tarpeeksi eikä englanninkielistä käännöstä ole saatavilla. Paljon parempi vaihtoehto kuin onneton AGTH+Atlas-kombo, jos minulta kysytään. Wakanista näkee kanjit ja niiden lukutavan (joka on useimmiten oikein), jonka lisäksi tarjoaa osittaisen käännöksen. Tuon käyttäminen tosin edellyttää sitä, että osaa hiraganat ja mielellään jonkinlaiset alkeet kieliopista. Mikäli Wakanin tulkinta jättää liikaa arvailun varaan, katson epäselvät kohdat vielä lisäksi Rikaichanin avulla. Jos kiinnostaa niin täältä löytää ohjeet tuollaisen hirvityksen asenteluun.

Mutta luinpas Saya no Utan. Tears to Tiara taas on tauolla enkä tiedä koska jaksan palata sen pariin. Tällä hetkellä Umineko kuumottaa kovasti ja tekisipä mieleni oikein ostaa tuo neljäs jakso. Ymmärtääkseni siis seuraava Umineko on tavallaan eri sarjaa (vastausjaksot), joten viimeisessä osassa olisi vain jaksot 5-x. Eli mahdollisimman vähillä ostoksilla päästäkseni minun pitäisi siis ostaa neljäs ja viimeinen jakso. Mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt. Valitettavasti ostohaluni heräsivät liian myöhään enkä siksi edes viitsi ennakkotilata neljättä jaksoa vaan odottelen mieluummin varastontäydennyspäivään ja mikäli näyttää siltä ettei ne kaikki hävinneet sekunnissa, tilaan itsellenikin sellaisen. Ihan vain jo siksi, että teoksensa ilmaiseksi jaeltavia fanikäännöksiä tukevaa ihmistä tekee mieli tukea itsekin.

Mutta Saya no Utasta. Oletin, että Sayan seksikohtaukset olisivat pahemman sortin /d/-kamaa, koska satuin näkemään kuvan siitä yhdestä kohdasta. Onneksi ennakko-odotukseni eivät osuneet oikeaan. Loput voisinkin suojata ettei tarvitse varoa.
Spoiler: Saya no Uta
Saya no Uta on upea. Jotain tämänkaltaista odotin Chaos;Headilta. Sayassa painostava tunnelma syntyy kirjoituksen ja musiikin yhdistelmästä, kun taas Chaos;Head degeneroitui jossain vaiheessa lähes silkaksi säikyttelyksi. Samaten Chaos;Headin lopussa ei ollut jäljellä enää juuri minkäänlaisia kauhuelementtejä, kun taas Sayassa lukijaa ahdistaa loppuratkaisuun saakka.

Tämä ahdistus syntyy usein juuri taustamusiikin ansiosta. Söin suklaata alkaessani lukea Saya no Utaa. Sitten näytölle lävähti sisälmysten peittämä huone, hirviöpuhe ja ahdistavan mouruava musiikki. Jo siinä vaiheessa minun teki mieli työntää kaikki keräämäni syömiset mahdollisimman kauas. Tähän normaaliin ahdistukseen kuitenkin tottui melko nopeasti, mutta hyvän kauhuromaanin tavoin Saya no Uta työnsi sopivan tasaisin väliajoin ruudulle lisää ahdistusta lisääviä asioita, joten tätä lukiessa minä en ainakaan ehtinyt turtua järkyttävyyteen missään vaiheessa.

Pelkkiin kuviin ehtisi tottua suhteellisen nopeasti, mutta Saya no Uta tarjoilee järkyttävää tavaraa kuvien lisäksi perinteisesti kirjoitetussa muodossa. Taiteilija-naapurin sekoaminen on yksi, Yoh'n orjuuttaminen toinen esimerkki tällaisista asioista. Tosin, kun Saya esitteli ”uuden” Yoh'n Fuminorille, en voinut lakata hohottelemasta itsekseni sille, että Saya on ehkä paras yandere ikinä.

Sayan vahva puoli on juuri se, lähes kaikki järkyttävä sisältö on tekstimuodossa ja musiikkia käytetään aiheuttamaan pieniä säikäytyksiä (itse säpsähtelin useamman kerran kuullessani taustamusiikin seasta epämääräistä ulvontaa) ja luomaan jännitystä. Musiikin loppuessa sitä huomaa itsekin muuttuvansa hieman varovaisemmaksi naputellessaan tekstiä eteenpäin. Lukiessa tietää kyllä, mitä tulee tapahtumaan. Ennemminkin siinä jännittää se, jos ruutuun ilmestyykin yhtäkkiä jokin hirveä gorekuva tai jos joutuu lukemaan kauhean inhorealistista kuvausta siitä, mihin lonkerot työntyvät, kuinka paljon sattuu ja mihin sattuu.

Kumpikaan vaihtoehto ei tosin käynyt pelin aikana toteen. Varsinaisia gorekuvia ei ole, mitä nyt joissain kuvissa on varsin runsaasti verta. Tällöinkin ainoa kuvassa oleva henkilö on vahinkoa aiheuttava henkilö eikä vahinkoa ottavan osapuolen mietteitä asiasta sen kummemmin kuunnella. Sayan uhrien kuolematkin (tai tajunnanmenetykset) koetaan uhrien näkökulmasta ja uhrit menettävät tajuntansa eivätkä ala sen tarkemmin selostaa, kuinka paljon sattuu. Odotin tältä peliltä tässä suhteessa jotain aivan toista. Missään vaiheessa en kuitenkaan ajatellut tällaisen inhorealistisen väkivallan puutteen olevan huono asia. Näin jälkeenpäin ajateltuna sen puuttuminen vain nostaa teoksen kirjallista arvoa minun silmissäni: Saya no Uta ei alennu väkivallalla mässäilyyn. Samalla tavalla arvoa nostaa myös se, ettei Sayan todellista ulkomuotoa näytetty kokonaan missään vaiheessa. Se olisikin ollut vaikeampi homma, koska uskoisin olevan melko haastavaa luoda limainen lonkerohirviö, joka olisi hirveä myös lukijan mielestä.

Saya no Uta erottuu edukseen muista visual noveleista myös sillä, ettei sen seksikohtaukset tuntuneet täysin turhilta ja päälle liimatuilta. Niiden aikana juoni eteni yleensä jonkin verran ja näen esimerkiksi Yoh'n seksikohtausten näyttävän lukijalle selkeästi, ettei Yoh'lla ole minkäänlaista ihmisarvoa. Tietysti seksikohtaukset olisi varmasti voitu melko helposti ja pienillä muutoksilla jättää kokonaan pois, mutta nykyisellään ne eivät ala lainkaan niin yllättäen kuin monissa muissa visual noveleissa. Tosin olen tätä ennen lukenut viimeksi Tears to Tiaraa, jonka seksikohtaukset ilmestyvät niin kuusesta, että aivan sattuu.

Toinen merkittävämpi eroavaisuus Sayan ja monien muiden visual novelien välillä oli se, että tapahtumia kuvattiin välillä myös muiden kuin päähenkilön näkökulmasta. Tietysti tätä oli esimerkiksi Fate/stay nightissa, mutta siinä jonkun muun kuin Shiroun näkökulmasta kuvatut kohdat oli erotettu muusta osasta niin selvästi, ettei se mielestäni kelpaa vertailukohdaksi Sayalle. Tässä juoni jatkui luonnollisesti toisen henkilön silmin nähtynä. Lisäksi ne kohdat saivat minut ajattelemaan joitain asioita toiselta kantilta. Saatuani esimerkiksi tietää Sayan todellisesta älykkyydestä, mielessäni kävi ajatus, että ehkä Saya tietoisesti ohjailee Fuminorin tekemisiä.

Fuminorin silmin asiat taas näyttivät kauhean mustavalkoisilta. Fuminori rakastaa Sayaa ja Saya rakastaa Fuminoria, joten miksipä he eivät saisi elää yhdessä? Ihmisiä kuoli vain siksi, että he yrittivät sotkeutua liiaksi Fuminorin ja Sayan asioihin. Koujin näkökulmasta katsottuna Sayan ja Fuminorin tekemiset sen sijaan vaikuttivat läpeensä pahoilta.

Mutta olivatko he pahoja? Mies rakastuu hirviöön ja muuttuu itsekin hirviöksi voidakseen olla rakastettunsa kanssa. En näe Sayaa pahana. Saya tappoi toki ihmisiä, mutta hän ei osannut erottaa hyvää pahasta. Fuminori sen sijaan tiesi, missä kulkee hyvän ja pahan raja. Fuminorin käsitys hyvästä ja pahasta oli kuitenkin rakkauden vääristämä. Kummallakaan, Fuminorilla ja Sayalla ei ymmärtääkseni ollut mitään viattomia ihmisiä vastaan, kunhan ne eivät vain sekaantuisi heidän asioihinsa. Sekaantuminen taas vaarantaisi Fuminorin ja Sayan yhdessäolon, jolloin sekaantujan tappamisesta tuli heille oikeutettua. Tai minä ainakin ymmärsin asian niin, että kunhan Kouji oli saatu hoideltua, Fuminori ja Saya ruokkisivat itsensä villieläimillä eikä ihmisillä.
Mestariteos.

Avatar
Metdragoid
Viestit: 6
Liittynyt: Ti Joulu 02, 2008 19:59
Paikkakunta: Rauma

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Metdragoid » Ke Tammi 14, 2009 08:15

Olke kirjoitti:
Metdragoid kirjoitti:Lisäksi olen tässä miettynyt, kuinka suurin osa teistä lukee Visual Novellinsa?
AGTH+Wakan+Rikaichan, jos kiinnostaa tarpeeksi eikä englanninkielistä käännöstä ole saatavilla. Paljon parempi vaihtoehto kuin onneton AGTH+Atlas-kombo, jos minulta kysytään. Wakanista näkee kanjit ja niiden lukutavan (joka on useimmiten oikein), jonka lisäksi tarjoaa osittaisen käännöksen. Tuon käyttäminen tosin edellyttää sitä, että osaa hiraganat ja mielellään jonkinlaiset alkeet kieliopista. Mikäli Wakanin tulkinta jättää liikaa arvailun varaan, katson epäselvät kohdat vielä lisäksi Rikaichanin avulla. Jos kiinnostaa niin täältä löytää ohjeet tuollaisen hirvityksen asenteluun.
Kiitos vihjeestä, täytyypä tuotakin koittaa, jos se vaikka auttaakin jossain tapauksissa. Ainakin Atlas on minulla antanut "tarpeeksi" ymmärrettävää tekstiä, mutta jos on parempi niin se on aina tervetullutta. Kaikkea sitä tekeekin, että Visual Novelleja pystyy lukemaan.
Mutta luinpas Saya no Utan. Tears to Tiara taas on tauolla enkä tiedä koska jaksan palata sen pariin. Tällä hetkellä Umineko kuumottaa kovasti ja tekisipä mieleni oikein ostaa tuo neljäs jakso. Ymmärtääkseni siis seuraava Umineko on tavallaan eri sarjaa (vastausjaksot), joten viimeisessä osassa olisi vain jaksot 5-x. Eli mahdollisimman vähillä ostoksilla päästäkseni minun pitäisi siis ostaa neljäs ja viimeinen jakso. Mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt. Valitettavasti ostohaluni heräsivät liian myöhään enkä siksi edes viitsi ennakkotilata neljättä jaksoa vaan odottelen mieluummin varastontäydennyspäivään ja mikäli näyttää siltä ettei ne kaikki hävinneet sekunnissa, tilaan itsellenikin sellaisen. Ihan vain jo siksi, että teoksensa ilmaiseksi jaeltavia fanikäännöksiä tukevaa ihmistä tekee mieli tukea itsekin.
Sama juttu oli itsellänikin uminekon kanssa, kun mietin että pitäisikö se nyt ostaa niin se ehti loppumaan kaupasta, ennen kuin ehdin tilata. Ja kun näin että sitä oli taas tulossa niin heitin kyllä ennakkotilauksen. Sen verran laatukamaa kyllä umineko on ja kun vielä Ryukishi on laatu tyyppi kun tukee sitä fanikäännöstä. Lisäksi Battler on aivan kingi äijä ja koko uminekon 4ep paketti maksaa vain vaivaiset 32 dollaria ainakin tuolla yhdessä kaupassa, joka on varsin halpaa ja on pelkästään soundtrackinsa ansiosta mielestäni jo ostamisen arvoinen.
Forever and ever lurking in the shadows, an eternal lurker.
Oma blogini jossa höpisen kaikkea turhaa animeen,mangaan,Visual Novelleihin liittyen sekä arvosteluja Täällä. Päivitys taajuus on kumminkin harva.

Avatar
Jerir
Viestit: 5
Liittynyt: Ma Heinä 07, 2008 23:51
Paikkakunta: Kuopio

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Jerir » To Tammi 22, 2009 18:53

Umineko on kyllä aivan mahtava sarja. Hienoa että itse Ryukishi07 hyväksyi nämä kääntäjät, eipä ainakaan ole pelkoa siitä että tulisi lopetusviesti jostain, käännöskin on ollut todella hyvä. Uminekon musiikki on myös aivan mahtavaa, suosikkini on Dread of the Grave, tulee aina mahtava fiilis kun Battler joillain maailman ihmeellisimmillä keinoilla selittää nämä "tapahtumat".
Tilasin myös äskettäin tämän EP4 ja nyt se on sitten tulossa, ei jaksa odottaa.

Avatar
Smobey
Viestit: 80
Liittynyt: Su Joulu 09, 2007 21:28
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Smobey » La Helmi 07, 2009 00:54

Minunkin pitäisi Umineko EP4 tilata, ehkä samalla voisin ostaa koko Touhou-sarjan. Sekin on aina pitänyt tehdä, ei ole vain jaksanut. Iso rahareikähän se tulee olemaan. Mutta kyllä, Umineko no Naku Koro nit ovat kyllä myös yksi ylivoimaisesti parhaista visualnovelleista ikuna.

Itse en kestäisi AGTH-käsitellyä. Kyllä jotkut perut hentsukkapelit tulee sillä tavalla luettua, mutta mikä tahansa jossa juonesta pitäisi nauttia...
Hail Eris!

Avatar
Metdragoid
Viestit: 6
Liittynyt: Ti Joulu 02, 2008 19:59
Paikkakunta: Rauma

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Metdragoid » To Helmi 12, 2009 14:35

Oma painokseni Uminekon ep4:stä tuli tässä muutama päivä sitten postilaatikkoon (ai että tuntuu hyvältä konkreettinen aineisto tuollaisesta mestariteoksesta). Saisi kyllä tulla se käännöspatchi jo, pääasia kuitenkin on että toivottavasti tulisi ennen kuin ep5 julkaistaan.

Tuli myös tässä Saya no Utakin viimeinkin luettua. Sopivan lyhyt ja erinomainen teos omalla tavallaan, vaikka ei omaan makuuni täydellisesti sopinutkaan. Suosittelen kaikkia keitä hieman erilainen näköökulma kiinnostaa lukemaan ja ketkä kestävät guroa.

Vielä voisi mainita kyllä että tuo AGTH+käännösohjelmien avulla Visual Novellien lukeminen ei sovi kaikille. Mutta jos hiukankin osaa japania ja sen kielioppia niin pienellä kikkailulla kyllä saa ihan ymmärrettävän verran selvää varsin juonipainoitteisistakin teoksista. Tietenkin se käännöksen laatu on mitä on, mutta itse ainakaan en pahemmin välitä, koska en pystyisi varmaan koskaan joitain teoksia pelaamaan/lukemaan, kun tosiasia on, että kaikkiin hyviin Visual Novelleihin tuskin koskaan tulee kunnon käännöstä. Ja huonokäännös on parempi kuin ei käännöstä lainkaan.
Forever and ever lurking in the shadows, an eternal lurker.
Oma blogini jossa höpisen kaikkea turhaa animeen,mangaan,Visual Novelleihin liittyen sekä arvosteluja Täällä. Päivitys taajuus on kumminkin harva.

Avatar
Smobey
Viestit: 80
Liittynyt: Su Joulu 09, 2007 21:28
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Smobey » Pe Maalis 27, 2009 14:45

Ep nelosen käännöspätsin eka kolmannes tuli. Se julkaistaan kolmessa osassa tosiaan, ja se on toteutettu ihan järkevästi. Pätkäistiin ihan oikeassa kohtaa jne.
Hail Eris!

Avatar
Smobey
Viestit: 80
Liittynyt: Su Joulu 09, 2007 21:28
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Smobey » Ti Kesä 23, 2009 13:08

Cross Channel on käännetty puoliksi, pätsin saa http://amaterasu.oxyhost.com/index.php?page=projects

Kyseessä on tosiaan yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista erogeista. Sama kirjoittaja kuin Yume Miru Kusurilla, muuten.
Hail Eris!

Avatar
Olke
Viestit: 274
Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 21:36

Re: Visual novellit

Viesti Kirjoittaja Olke » Ke Kesä 24, 2009 12:53

Luin G Senjou no Maoun viime yönä loppuun. Loppu oli aivan helvetin hyvä kaikin puolin. Kun peli palasi alkuruutuun, pyyhin kostuneita silmiäni ja vilkaisin kelloa ruudun alalaidasta: "Jumalauta sehän on jo melkein viisi!" G-Senille on myös käännösprojekti olemassa, tosin käännös tehdään kiinasta englantiin, mutta joka tapauksessa jokainen joka ei viimeistään pätsin valmistuttua tätä lue on hyvin huono ihminen.

Jos G Senjou no Maouta pitäisi jotenkin kuvailla niin ensimmäisenä tulee mieleen, että tämä on kuin Death Note, mutta hyvä. Kiran roolissa tässä on Maou (jonka ääninäyttelijä on muuten Zer.. Jun Fukuyama) ja L:ää esittää Haru. Erona Death Noteen on se, että kummankaan toiminnan motiivina ei ole tahto tehdä maailmasta parempi paikka tai mikään muu vastaava hyvä päämäärä, vaan kosto. Harun ja Maoun yhteenotoista ei puutu jännitystä ja niiden aikana on hyvin vaikea poistua ruudun äärestä hetkeksikään. Sitä olettaisi, että jos teoksen pääpaino on selkeästi muualla kuin kouluympäristöön sijoittuvassa slice of life -hassuttelussa niin nämä hassuttelukohdat olisivat lähinnä ikävystyttäviä. Näin ei kuitenkaan G Senjou no Maoun kohdalla ollut. Koulunkäynti toi kaivattua vaihtelua rikollisjahtiin ja hassuttelu oli hauskaa luettavaa. G Senjou no Maoun vaihtoehtoiset reitit olivat selkeästi heikompia kuin pääreitti. Tämä johtunee siitä, nämä reitit olivat lähinnä entä jos -skenaarioita pääreitin varrella, ja niille siirryttäessä varsinainen tarina jää kesken. Vaihtoehtoiset reitit eivät silti ole huonoja. Erityisesti Tsubakin reitti oli yllättävän hyvä. Muillakin reiteillä on hahmonkehitystä sen verran, ettei päätarinan keskeytyminen haittaa vaan reiteistä voi nauttia omina kokonaisuuksinaan.
Spoiler: G Senjou no Maou
Loppuratkaisu oli kerta kaikkiaan erinomainen. Kun Kyousuke joutui vankilaan, olin hieman pettynyt. Pettymyksen kyynelten virta vain voimistui, kun Tsubaki, Kanon ja Mizuha kukin vuorollaan kävi Kyousuken luona vierailulla eikä Kyousuke suostunut irtautumaan keksimästään tarinasta. Eiichin kirje aiheutti samanlaisen reaktion. En pidä tämänkaltaisista marttyyrilopuista, mutta ajattelin, että "matka" siihen pisteeseen asti oli niin loistava, ettei haittaa. Sitten Kyousuke viimein vapautui vankilasta. Kaksi varjoa ilmestyivät horisonttiin (arvasin heti, että toinen on Haru, mutta jostain syystä ajattelin, että pienempi varjo olisi koira, jota Haru oli ulkoiluttamassa, lol). Käy ilmi, että toinen niistä on pieni tyttö. Yritin kuvasta arvioida tytön pituutta ja sitä kautta ikää. Pieni toivon kipinä syttyi sisimmässäni. Tyttö kutsuu Kyousukea isäkseen. Silmät alkavat kostua. Haru vahvistaa epäilyni ja saa Kyousuken itselleen kehittämän kovan ulkokuoren murtumaan. Posket kastuvat.

Ai että. Malliesimerkki loistavasta loppuratkaisusta.

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Pelit”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa