osa menneisyyttä

Fanficit ja muut kirjoittelut sekä niihin liittyvä aivoriihi.

Valvoja: Yaoi.fi / aktiivit

Avatar
tumppu-san
Viestit: 30
Liittynyt: La Marras 29, 2008 17:24

osa menneisyyttä

Viesti Kirjoittaja tumppu-san » Su Marras 30, 2008 01:11

Shonen Ai, ja lopuksi hieman yaoi tarina, jos ihmiset niin haluavat. tämä tarina on syntynyt tuskasta, sillä sinä iltana tunsin hirveää tuskaa. tässä nyt ensimmäinen luku, ja jälki on huonoa, sillä huonoissa olosuhteissa kirjoitettu. yrittäkää ymmärtää. kritiikkiä todellakin haluan. tarina on ensimmäinen vapaasta tahdostani kirjoitettu tarina jonka julkaisen. kirjoitusvirheitä löytyy.

Luku 1. Don't cry, my sweetie.

Otin avaimet taskustani ja avasin kämppäni oven. Yritin käsillä hahmottaa valonkatkaisijaa, jolla saisi valot olohuoneeseen päälle. Löydettyöni etsimäni, napsautin valot päälle. Olin läpimärkä, koska ulkona satoi kaatamalla. Kävelin kaapille josta sitten etsin pyyhkeen, jolla saisin kuivattua hiukseni ja aloin hieroa pehmeää pyyhettä hiuksiani vasten. kävelin sohvan luo, ja istahdin sille. saatuani kuivattua hiukset, laitoin pyyhkeeni pääni päälle, ja nojauduin sohvaan paremmin. Mietin asioita hetken aikaa, ja lopulta nukahdin ajatuksiini.
Olen Minoru Fuji. Olen asunut perhekodissa koko elämäni, ja nyt olen 18 vuotias, joten pääsin omaan taloon. Asun talossani yksin, ja minulla oli vähän aika sitten tyttöystävä. No ei ihme. Moni ihminen kuolaa perääni, oli sitten tyttö tai poika. Olen pitkä, hoikka ja näytän tytöltä. Omistan silmälasit, joita peittää mustat villit hiukset, jotka takaa ylettyvät niskaan. Edestä ne ovat niin pitkät, että peittävät silmät.
Heräsin aamulla sohvallani. Olin pyörittänyt pyyhkeenkin yöllä lattialle. Nousin istumaan ja hieraisin väsyneenä silmiäni. katsahdin kelloon. se näyttikin vaarallisesti kymmentä. Koulu oli jo alkanut muutama tunti sitten. Kompuroin eteiseen, ja aloin laittaa kenkiäni jalkaan. juoksin vessaan, jossa haljasin nopeasti hampaat, ja harjasin hiukseni. Päästyäni ovesta ulos huomasin hissin olevan rikki. eipä auttanut muu kuin juosta rappusia alas ne kaikki 6 kerrosta.
lopulta päädyin istuskelemaan toisen kerroksen rappusiin, ja painoin pääni polviani vasten. Istuin siinä muutaman kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen nousin ylös. Kävelin loppu matkan metrolle asti. En ollut enään menossa lähellekkään koulua. Seisoin metrossa, joka oli yllättävän täynnä, vaikka yleensä se on tähän aikaan ihan tyhjä. Noustuani metrosta, painoin katseeni lattiaan ja lähdin kävelemään eteenpäin.
Kävelin ostarilla ja katselin vastaantulevia rakastavaisia, ja samassa muistin Aikon, ''pienen rakkauden''. Tunsin kuinka lämmin kyynel vieri poskeani pitkin. En jaksanut pyyhkiä sitä pois. mehän erosimme sen takia etten rakastanut häntä. Ajatukseni katkesivat siihen, kun joku pyyhki kyyneleitäni. Kohotin katseeni ja katsoin edessäni olevaa kaunista miestä.
''mikä hätänä?'' mies kysyi. Olin aluksi hieman ihmeissäni, mutta kokosin ajatukseni.
''Ei mitään mikä kuuluisi sinulle'' sanoin hieman töykeällä äänen sävyllä. Ilmeeni oli hieman vihainen.
''Olen haru. hauska tavata'' mies sanoi hymyillen. Punastuin tuosta miehen hymystä. se oli niin onnellisen näköinen ja viellä vietävän söpö. Lopulta tajusin etten ollut esitellyt itseäni.
''Minoru fuji'' sanoin ja kumarsin syvään. Jalkani alkoivat jo puutua, ja pian ne pettivätkin altani. Istuin maassa hetken ja ihmettelin tapahtunutta, kunnes Haru, joka oli minua huomattavasti vanhempi, nosti minut käsivarsilleen. Yritin rimpuilla alas,mutt mies oli niin vahva, että se oli todellakin turhaa. Haru kantoi minua puistoon päin. Mies laski minut penkille, ja istahti siihen viereeni. samalla kun hän silitteli hiuksiani, sain tilaisuuden tutkilla häntä. hänellä oli rukseat olkapäihin ylettyvät hiukset, ja niitä koristi violetit silmät. Istuimme siinä pitkään, ja samalla haru silitteli hiuksiani. keräsimme kokoajan lisää katseita.
''öh haru?'' kysin, ja hän nosti katseensa, ja lopetti heti hiusteni silittämisen.
''Voin jo paremmin. ehkä minun olisi paras lähteä kotiin,'' sanoin harulle ja noustessani ylös, jalkani pettivät uudelleen. Haru otti minut kiinni ilmasta ja nousi ylös lähteäkseen liikkeelle. hän piti minua tiukasti kiinni, ja tajusin heti että rimpuilu ei tehoa. hän kantoi minua kerrostaloa kohti, jossa oli ainakin miljoona kerrosta. tähyillessäni vastaantulijoita, huomasin heidän katsovan meitä. No niin. mehän näytimme rakastavaisilta. ajateltuani tarkemmin, punastuin ja painoin pääni alas, jottei punastus näkyisi. Sydämeni hakkasi tuhatta ja sataa. Yhtäkkiä alkoi tihkua vesipisaroita. mutta ei se minua haitannut.kuitenkin alkoi sataa kaatamalla, ja mies lähti juoksemaan kerrostaloa kohti. Pyhsähdyimme oven eteen, ja haru näpytteli oveen koodin, sillä takiani hän ei saanut avaimiaan kaivettua. Hissin luona katselin nuorukaisen puuhia, ja mietin, että mitä hän oikein aikoi. nousimme 25 kerrosta ylemmäs.
Harun asunto oli aivan käytävän päässä. Kaikki sanani olivat takertuneet kurkkuuni.
''missä m-m-me o-o-olemme?'' änkytin. Haru käänsi nyt katseensa minuun ja hymyili.
''Kotona.'' hän sanoi tyynesti. punastuin. menisin kauniin nuorukaisen kämppään, joka oli varmasti yhtä kaunis kuin omistajakin. Katselin lumoutuneena Harun kasvoja, joista tippui vesipisaroita. heräsin ajatuksistani, kun mies laski minut sohvalle. haru lähti johonkin huoneeseen ja toi tullessaan yukatan ja pyykeen. Kaunis mies istui viereeni, ja alkoi riisua paitaani, mutta työnsin hänet kylmästi pois.
''Osaan kyllä itsekkin'' sanoin ja aloin ottamaan paitaa pois päältäni. kun sain kuivattua hiukseni, huomasin harun tuijottavan minua outo ilme kasvoillaan. Se oli jotenkin lempeä ilme. mies ei ollut puhunut minulle paljoa, mutta hänen ilmeensä kertoi kaiken. Punastuin taas, jonka takia harun katse irtosi minusta.
''Anteeksi! En olisi saanut tuijottaa, mutta olet niin vietävän söp--''
haru keskeytti lauseensa ja laittoi käden suulleen.
''Annan sinun pukea rauhassa'' Hän sanoi ja nousi ylös. Samassa olin ottanut hänen kädestään kiinni. kietaisin käteni hänen ympärilleen ja katsoin häntä. lopuksi tunsin harun lämpimät huulet omillani. Säikähdin, ja työnsin harun itsestäni irti. hän jäi katsomaan minua kummissaan. laitoin takaisin istumaan sohvalle, tällä kertaa pidin polviani sylissäni ja hoin mantraa:
''en ole homo, en ole.'' Tunsin kuinka haru kietoi kädet ympärilleni, ja painoi päänsä olkapäälleni, juuri kun nukahdin. Heräsin aamulla harun sylistä sohvalta. hätäännyin, ja yritin rimpuilla pois. harun ote oli kuitenkin niin tiukka etten päässyt irti. Onneksi oli viikonloppu. ei olisi koulua. muistellessani eilistä päivää, muistin minun ja harun suudelmaa. Hypähdin ylös, välittämättä harun tiukasta otteesta. Hänen kätensä etsi minua. kun sain katseeni pois harusta, mahani kurnahti ja pahasti. kävelin jääkaapille ja etsin ruoka-aineet aamiaiseen.
kun ruoka oli valmista, herättelin harua. pidin päätäni hänen lähellään, kunnes hän kaappasi minut syleilyynsä. Rimpuilin aikani, kunnes huomasin se olevan turhaa.
''Ruoka on valmista, jos herralla on nälkä'' sanoin hänelle, ja haru virnisti, jonka jälkeen hän nousi päältäni. pian kävelin itsekkin pytää kohti, mutta harua vastapäätä. syötyämme, haru alkoi kehua ruokaani. Hän otti kädestäni kiinni ja tunsin taas hänen pehmeät, ja hieman kuumat huulet omillani. Huomasin vastaavani. Sen jälkeen haru vain syvensi suudelmiaan, ja lopuks hän pakotti suuni auki kielellään. tunsin hänen kielensä suussani. työnsin harun pois ja pyyhin suutani.
''Mitä sinä teet, Idiootti!?'' Huusin.
''Suutelin, ja hyvää oli,'' haru sanoi ja virnisti. Nyt riitti ainakin minulle. kävelin huoneeseen, missä omat vaatteeni kuivuivat, ja vaihdoin ne nopeasti ylleni. tiesin sen. hän oli sellainen. mutta nyt en enää antaisi hänen koskea minuun.
''Lähden. haluan nukkua kunnolla.'' Sanoin, ja painotin sanaa, kunnolla. lopuksi katsoi Harua murhaavasti, ja näytin keskaria. samassa ovi pamahti kiinni. Koko matkan ajattelin harua. harharuharu. Nyt tajusin että hän näytti tutulta. pysähdyin, ja tajusin kuka hän oli. Tietenkin. haru, yksi koulumme opettajista, mutta hän ei kuitenkaan opettanut minulle mitään. onneksi. painoin pääni alas ja puristin käteni niin lujasti nyrkkiin että ihoni puhkesi. kaaduin polvilleni ja katselin verisiä käsiäni.
''Oletko kunnossa?'' kysi ääni takanani. käänyin siinä toivossa että se olisi haru, mutta jouduin pettymään. Se olikin joku vanha mies.
''Olen kunnossa'' sanoin ja lähdin juoksemaan kotiini.
Sisällä napsautin ensimmäisenä valot auki, ja juoksin vessaan. sieltä hain pumpulia, desinfiointi ainetta ja sideharsoa. puhdistin haavat ja sidoin ne sideharsolla. Olin sulkeutunut loppuviikoksi kämppääni.
Koulussa kurkistelin ympärilleni, jotten törmäisi haruun. silti, hän sai yllätettyä minut tulemalla takaapäin. hän otti minut halaukseensa, ja hänen ruskeat hiuksensä peitti silmät.
''Älä enään koskaan jätä minua'' haru sanoi. pian hän käänsikin minut ympäri. hän oli nimittäin huomannut käteni.
''Mitä olet tehnyt itsellesi!?'' hän sanoi, kuin säikähtäen.
Nyt haru otti käsistäni kiinni, ja suuteli kämmeniäni. Säikähdin ja vedin käteni pois. Moni katsoi harua murhaavasti, siis ne jotka kuuluivat fanikerhooni.
haru kutsui minut päivän päätteeksi luokseen, ja tottakaiminun piti mennä. olihan hän yksi opettajista. Haru seisoi nojaten pöytäänsä, ja hänen kasvoillaan on tuttu virne.

''Apua'' ajattelin ja kävelin hänen pöytänsäeteen.
''Niin, mitä asiaa sinulla oli?'' kysyin, ja huomasin harun ilmeen muuttuneen surulliseksi.
''Miksi lähdit?'' haru kysyi. Katsoin harua epäröiden.
'' Halusin nukkua'' sanoin ja käänsin pääni pois harusta. haru kiersi pöydän, ja kietaisi kedet ympärilleni. Yritin päästä pois, mutta jälleen kerran, se oli turhaa. Tunsin kuinka harun huulet painautuivat omiani vasten.Suudelmassa oli yksinäisyyttä, rakkautta ja Himoa. Yhtäkkiä ovi pamahti auki ja sisään ryöppysi muita opettajia. Säikähdin ja yritin perääntyä, mutta Haru painoi minua tiukemmin rintaansa vasten.
''haruuuuh! taasko sinä isket tyttöjä täällä?''
Joku opettajista kysyi harulta. Siis kyllä minä tytöltä saatan näyttää, mutta otin tuon loukkauksena.
''Tyttöjä?'' haru kysyi nauruaan pidätellen. Opettajat katsoivat vuorotellen minua ja harua.
''Tämä tässä on poika'' haru sanoi lopetettuaan nauramisen. Hän kohotti katseensa opettajiin, jotka olivat kaikki ihan sanattomia.


-----------
jatkuu, ellei toisin niin haluta.
Viimeksi muokannut tumppu-san, Ma Joulu 22, 2008 17:09. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
mattey on rakkaus.

Avatar
Kaneli
Viestit: 88
Liittynyt: Ma Loka 13, 2008 18:43

Re: Viellä Nimetön sarja.

Viesti Kirjoittaja Kaneli » Su Marras 30, 2008 02:02

Otin avaimet taskustani ja avasin kämppäni oven. Yritin käsillä hahmottaa valonkatkaisijaa, jolla saisi valot olohuoneeseen päälle. Löydettyöni etsimäni, napsautin valot päälle. Olin läpimärkä, koska ulkona satoi kaatamalla.kävelin kaapinne josta sitten etsin pyyhkeen, jolla saisin kuivattua hiukseni ja aloin hieroa pehmeää pyyhettä hiuksiani vasten. kävelin sohvan luo, ja istahdin sille. saatuani kuivattua hiukset, laitoin pyyhkeeni pääni päälle, ja nojauduin sohvaan paremmin. Mietin asioita hetken aikaa, ja lopulta nukahdin ajatuksiini.
Joo kyl näkyy et tartter treenausta, ei millää pahalla :D

Kieltä kannattaa aina värittää kaikin tavoin, kun suomi on siihe loistava kieli.

Esim. Kaatosade oli raiskannut minut ja heivannut minut aktin jälkeen takaisin talon ovelle. Märät kädet vapisten revin litisevien taskujeni kätköistä pienen teräaseen, jota myös avaimeksi kutsutaan, ja kun näin sen kiiltävän pilkahdusen himmeän lampun valossa, hymyilin. Toivo. Kuin kelloseppä työnsä ääressä asettelin avaimen hellemmin kuin kukkasen avaimenreiälle, ja raaasti työnsin tämän metallisen ulokkeen oven kylmään haaroväliin, ja ovi voihkaisi kun käänsin hellästi avaintani. Melkeinpä kaaduin sisään lämpimään, mutta ponnistelin vielä viimeisillä voimillani sisään yli kynnyksen, hitaasti raahaten jalkojani. Matelin eteisen ovimatolta pyyhekaapille (?), josta vaivoin huterilla käsilläni nostin pyyhkeen kuin painonnostaja raskaan tangon. Heitin pyyhkeen auki ja sen aikaansaama hurrikaani melkein kaatoi minut. Huokaisin ja annoin pyyhkeen pudota käsiltä pääni päälle. Maailma pimeni, ja oloni oli varsin epämukava siinä seisoskellessa ja pyyhettä tuijotellessa. Hankasin pyyhettä käsilläni ja oloni oli kuin huvipuiston vehkeessä, tosin märässä. Kun totesin homman toivottomuuden, laahustin jalkoja pakosti eteenpäin työntämällä sekä pyyhe naamallani jotenkuten lattiaa tuijottaen sohvaa päin olohuoneeseen. Kun lopulta näin sen taivaalliset reunat, lihakseni jännittyivät valmistautuen viimeiseen koetukseen, ja ennenkuin ehdin edes käskyä jaloilleni antaa, liisin jo ilmassa. Näin jalkojeni lentävän lattian yllä, kunnes kehoni laskeutui tälle nahkaiselle pilvelle. Upposin ja siinä samassa katosin unimaailmaan.

--

Oho tuli vähä pitempi ku oli tarkotus. No kai se ymmärrät, linguistisesti leikittelevä myöskin, niinku animussa ja mangassa pitää olla hyvää visuaalisuutta parantamassa nautintoa, pitää kirjallisuudes sit olla värikästä kieltä elähdyttämään "mielikuvia".
En ole minkään sanomani takana, mielipiteeni vaihtelee noin viikottain.

Avatar
tumppu-san
Viestit: 30
Liittynyt: La Marras 29, 2008 17:24

Re: Viellä Nimetön sarja.

Viesti Kirjoittaja tumppu-san » Su Marras 30, 2008 02:15

joo, tiedän. mutta laitoin muokkaamattomana. muttei jaksanu muokata sitä. huomenna korjaan ku sillo pysyy ees hereil .___.''
mattey on rakkaus.

Avatar
Halibel
Viestit: 17
Liittynyt: Ti Marras 18, 2008 17:32
Paikkakunta: Salo

Re: Viellä Nimetön sarja.

Viesti Kirjoittaja Halibel » Su Marras 30, 2008 17:29

Juu aika hyvä oli. :D Mä tykkäsin.
Jatkoo mielellään. ^^
I need IMAGINATION.
www.unienkeli.webs.com

Avatar
Light-Kira
Viestit: 98
Liittynyt: Pe Loka 10, 2008 11:39
Paikkakunta: Helsinki

Re: Viellä Nimetön sarja.

Viesti Kirjoittaja Light-Kira » Su Marras 30, 2008 20:23

Tämä on ihana. Muutaman kirjoitusvirheen löysin, mutta ei niillä ollut mitään väliä. Tarina vangitsi ja toivon siihen jatkoa. Ainoa asia mitä en tajua on se, miksi Minoru käyttäytyy niin tylysti? Toisaalta uskon, että se selviää ajan myötä.

Kyllä oi kyllä JATKOA!!!!!!
Everybody makes up their own story, some are more skilled at it
There´s no magical happy endings, only the ones that you write
But there is a plot line in every story pay close attention, you might miss it
Lose the plot and you're screwed.

Avatar
tumppu-san
Viestit: 30
Liittynyt: La Marras 29, 2008 17:24

Re: Viellä Nimetön sarja.

Viesti Kirjoittaja tumppu-san » Ma Joulu 22, 2008 17:06

äh. inspis ollu kadoksis jo pitkään, mutta nyt jatkoa syntyy hieman. laitan tänne ku on tarpeeksi pitkä.

minorun perhe kotiin joutumisen syynä ollu perhe, joka käytti minorua hyväksi. x×minoru on tuleva RPG hahmo jonka menneisyyteen kuuluu tämä tarina×x
mattey on rakkaus.

Avatar
Koji
Viestit: 153
Liittynyt: To Huhti 23, 2009 19:14
Paikkakunta: Hamina

Re: osa menneisyyttä

Viesti Kirjoittaja Koji » Su Kesä 07, 2009 00:11

Minusta tämä oli hyvä ja lupaava tarinan alku. Harmi ettei ole lisää ja mahtaakohan edes tulla.. toivon että tulisi.
My Anime List || DeviantArt || Klik
Tracon V: Shun Kazami (Bakugan) & Beyond Birthday (Death Note)

Ljusia
Viestit: 3
Liittynyt: Su Heinä 27, 2008 18:14

Re: osa menneisyyttä

Viesti Kirjoittaja Ljusia » Ma Heinä 13, 2009 23:45

Pidin tarinasta sinänsä, juoni vaikutti kivalta. Huolestuttavaa on, että olet kirjoittanut tänne viimeksi 08 vuonna :'D

Jäi häiritsemään se, että tämä oli kirjoitettu sinisellä eikä perus mustalla ja sitten kirjoitusvirheitä oli paljon. Ois iha jees jos vähän panostettaisiin tuohon tekstin ulkoasuun : )

Toivottavasti et ole unohtanut tätä ja jatkoa tulisi.

Avatar
RecluseGAY
Viestit: 120
Liittynyt: Pe Huhti 24, 2009 14:43
Paikkakunta: Hamina

Re: osa menneisyyttä

Viesti Kirjoittaja RecluseGAY » Pe Elo 28, 2009 15:11

Hyvä tarina oli kieltämättä,pidin siintä. Ja minulle on ihan samantekevää, onko niitä kirjoitus virheitä taikka ei .
Jatkoa olisi kiva lukea 8DD Pliis? Oot tosi hyvä kirjottamaan , vaikka tuota kirjottaessasi mielialasi oli maassa.
'' tämä tarina on syntynyt tuskasta, sillä sinä iltana tunsin hirveää tuskaa. '' <-- Tuota sillä mielialallasi tarkoitin .
mutta olet jaksanut silti kirjoittaa ja paljon : 3
galleria & netlog : RecluseGAY
Lafiff & Last.fm : Pervo-erakko

Stalkitkaa! 8)

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Pörröinen kirjoituskone”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa