Se on vain elokuvaa

Fanficit ja muut kirjoittelut sekä niihin liittyvä aivoriihi.

Valvoja: Yaoi.fi / aktiivit

Avatar
Yamasukka
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 14:16
Paikkakunta: Siilinjärvi

Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Yamasukka » La Marras 08, 2008 15:09

Tämä on minun ensimmäinen Yaoi/ShonenAi tarina XD Kommentoikaa ja antakaa rakentavaa palautetta. Joko risuja tai ruusuja =3

Chapter 1

Sinullakin on varmasti ollut jonkillaisia masennuksen aiheuttajia? Minulla on juuri tälläistä juuri nyt. Olen Hakibara Mica ja käyn yliopistoa.
Elämäni on ollut täyttä helvettiä ja haluan itsekin kuolla. Minulla ei ole ketään joka voisi lohduttaa minua tai auttaa minua jos olisin pulassa.

Olin 4 vuotias kun vanhempani kuolivat enkä muista heistä kunnolla enään kuin heidän lämpimän halauksensa. Vanhempien kuoltua jäin isoveljeni huomaan. Kerkesin kasvaa 9 vuotiaaksi asti kun veljeni kuoli syntymäpäivänäni. Hän oli juuri ajamassa kotiin töistä mutta jäi sitten rekan alle eikä selvinnyt siitä.
Asuin sitten isovanhempieni luona 16 vuotiaaksi jolloin muutin sitten omaan yksiöön, koska kävin lukiota paljon kauempana kuin koti olisi ollut.

Sukulaiseni kyllä soittelevat vähän väliä kysellen vointiani ja vastaan aina että sujuu hyvin vaikka se ei ole totta.
Mietiskelen joskus kaikenlaista ja itken itseni monestikin uneen.

Chapter 2

On menossa englannin tunti. Istuskelen tavalliseen tapaan paikallani katsellen ikkunasta ulos. Monesti opettajakin tulee paukauttamaan sanomalehdellään päähäni jos en mukamas kuuntele taikka vastaa.
Välitunnilla istuskelen yksinään jossain lueskelemassa kauhukirjoja, koska ne kiehtovat minua suunattomasti.

Kellon soitua menin takaisin luokkaan, laitoin kirjan laukkuuni ja istahdin penkille ja otin oppikirjan käsiini. Tuntia ei kestänyt kuin puolisentuntia kun kuulutettiin että meidän kouluumme oltaisiin tulossa tekemään kauhuelokuvaa kouluun liittyen ja siihen haettaisiin oppilasnäyttelijöitä. Sehän voisi olla aika mukava kokemus näytellä kauhuelokuvassa.
Koulun loputtua halukkaitten piti mennä liikuntasaliin istumaan.
Asuin liikuntasaliin ja katselin ympärilleni väen paljoutta ja etsin itselleni istumapaikkaa.

"Oh...HEIII Oletko sinäkin tulossa koe-esiintymiseen" Sanoi poika minun vieressäni ja painoi kätensä olkapäälleni.
"O..Olenhan minä..." Sanoin aika vaivautuneena koska monikaan ei ole puhunut minulle paljoakaan.
Poika hymyilee ja ojentaa kätensä
"Olen Reiko Yukiwa hauska tutustua"
Kättelen poikaa ja lausun oman nimeni
"Olen Mica Hakibara...hauska tavata"

Chapter 3

Tärkeän näköinen mies tuli lavalle mikrofoni kädessään. Hänellä oli aurinkolasit, musta parta ja tukka, hän pukeutui vihreään huppariin ja farkkuihin.
"Hyvää iltaa oppilaat! Te taidatte olla niitä jotka ovat halukkaita näyttelemään uudessa elokuvassani Painajainen Koulussa...Ettei tämä höpöttely mene liian pitkäksi esittelen teille yhden kuuluisista päänäyttelijöistämme Usagi Mirokowa"
Oppilaat katsovat suuamollaan julkkista, kukapa nyt ei tuntisi Usagi Mirokowaa koska hän on näytellyt useissa suosituissa elokuvissa. Hänellä on tummansininen lyhyt tukka, otsatukka on melkein silmillä. Hänellä on löysä tummahuppari ja löysät tummathousut, kuten minullakin.

Tytöt kiljuivat ja ihastelivat Usagia. Pojat taas kannustivat ja karjuivat hänelle. Itse olin vaan hipihiljaa koska ei kiinnostanut että onko hän julkkis vai ei.
Katsoin Usagia tarkemmin ja huomasin että hän on komeampi livenä kuin elokuvissa. Punastuin kun Usagi käänsi katseensa minuun ja katsoi kylmillään silmillään suoraan minua. Siitä tuli kylmät väreet koska hänen silmänsä ovat kuin jäätä.

------------------------------------------------------------------------------------------
Jatkuu...
Viimeksi muokannut Yamasukka, Ti Marras 18, 2008 19:26. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Avatar
Teeru
Viestit: 25
Liittynyt: Ti Marras 04, 2008 00:35

Re: Elämä on rankkaa

Viesti Kirjoittaja Teeru » La Marras 08, 2008 20:09

Todella hyvä! jos jatkoa tulee, odotan sitä innolla :3

Avatar
Yamasukka
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 14:16
Paikkakunta: Siilinjärvi

Re: Elämä on rankkaa

Viesti Kirjoittaja Yamasukka » La Marras 08, 2008 20:46

Jätkyy =3

Chapter 4

Ohjaaja kertoi meille elokuvan juonen ja kertoi minkälaisia henkilöitä he tarvitsevat. Ja lopulta meidän tarvitsi vain laittaa nimet papereihin, ottaa lappunen jossa on aika ja päivä jolloin olisi haastattelu.
Varmaan minua onnistaa enkä ole ensimmäinen tai viimeinen, koska olen nyt liian väsynyt olemaan ensimmäinen. Avattuani taitetun paperilapun katsoin pyöreillä silmilläni paperilappua jossa oli aika täksi päiväksi juuri nyt. Otin laukkuni ja tepstelin melkein vaappuen väsymyksestä haastatteluun.

Seisoskelin jonkun aikaa luokkahuoneen oven edessä olkalaukun hihna harteillani. Vedin syvään henkeä ja liutin oven auki ja luokassa seisoi Usagi ja elokuvan ohjaaja.
"Käy sisään vain...mikäs sinun nimesi on?"
Ohjaaja kysyi hymyillen enkä hetimiten vastannut mutta olihan se pakko ettei anna itsestään huonoa kuvaa.
"Olen Hakibara Mica...hauska tavata"
Kumarsin mutta nousin melkein hetimiten takaisin pystyyn, katsoin Usagia joka nojaili ikkunaa vasten kädet puuskassa
"Hauska tavata"
Sanoi Usagi matalalla äänellään ja hymyili sitten minulle. Punastuin ihan pikkuisen vain, koska Usagin hymy oli aika söpö.

Chapter 5

Istahdin penkille ja laitoin käteni pulpetin alle jalkojeni päälle. Katsoin pulpetti vaivautuneena.
"Khrm aloitetaanpa...tietääkö vanhempasi tästä että haluat tulla näyttelijäksi tähän elokuvaan?" Ohjaaja kysyi heiluttaen kynäänsä edessäni
"E..ei minulla ole vanhempia, asun yksinäni"
Ohjaaja katsoo minua säälivä ilme kasvoillaan ja taputtaa sitten päätäni
"Otan osaa...jatketaan kyselemistä...minkälaisesta kirjallisuudesta/elokuvista pidät?"
Katsoin kummastuneena ohjaajaa, mihin he tarvitsevat tuota tietoa
"Pidän enimiten kauhu- ja jännityskirjallisuudesta koska niistä tulee sellainen olo kuin se olisi totta, kirjojen ja elokuvien henkilöillä ei sentään ole ollut niin helvettiä elämä kuin minulla"

Katson vakavissani ohjaajaa ja Usagia jotka molemmat katsovat edessäni minua suut melkein ammollaan. Ohjaaja tiputtaa kynänsä ja sanoo
"HAAA SINÄ OLET SITTEN TÄYDELLINEN ELOKUVAAMME!"
Säikähdin ja ihmettelin että miten se nyt niin.

Chapter 6

Ohjaaja lähti hetimiten juoksemaan jonnekin. Minä ja Usagi jäätiin kahdestaan. Katsoin tukka sekoittuneena aukinaista ovea. Usagi asteli lähemmäksi minua ja polvitui maahan, laski kätensä pulpetille ja katsoi minua.
"Tervetuloa joukkoomme"
Usagi painoi kätensä olkapäälleni ja hymyili taas sillä söpöllä hymyllään. En punastunut tällä kertaa koska osasin varautua, mutta mitä hittoa tämä on. Sydämmeni takoo melkein tuhatta ja sataa kun Usagi huomioi minut, johtuukohan se siitä että hän on julkkis ja minä vain pelkkä tavallinen pullianen. Niin se on järkevä syy, enhän minä voi olla ihastunut itseäni vanhempaan mieheen, vai voinko?

Usagi laittoi kätensä pääni päälle ja hymyili
"Meidän kannattaa olla sitten hyviä ystäviä että tulemme toimeen, nimittäin kun me näytellään kaksistain monissa kohdissa"
Katsoin Usagia ja hymyilin sitten hänelle. En ole koskaan ennen hymyillyt paljon kellekään, mutta nyt voin hymyillä koska sain ystävän.

Chapter 7

Sain paljon papereita ja sopimuksia joita minun pitäisi täyttää kotona. Noh tälläistä se on kun pääsee yhdeksi päähenkilöksi. Muut taitaapi sitten päästä sivuhenkilöiksi. Kanniskelin jokusen matkaa papereita ennenkuin ne sitten tippuivat maahan
"Voi ei...noh ei auta muu kuin kerätä ne sitten"
Polvituin maahan ja aloin keräillä papereita, välillä katsoin ettei ole hävinnyt mitään. Kun olin ottamassa reuninmaista paperia joku kosketti kättäni. Käänsin pääni nopeasti punastuneena.

"Tarvitsetko apua"
Usagi sanoi ja otti paperin maasta ja ojensi sen minulle.
Säikähdin kun huomasin että se oli Usagi ja loikkasin melkein pari metriä toiselle sivulle päin, mutta lopulta loikkasin sitten takaisin
"Ki..kiitos"
Otin paperin punastuneena ja keräilin loput paperit Usagin kanssa.
"Saatkohan sinä noita kaikkia kannettua ennenkuin ne taasen tippuu maahan"
Katsoin Usagia
"Ky...kyllä tämä tästä UAAAGH!"

Kaaduin tietysti maahan kompastuessani kiveen. Nousin istumaan pidellen kättäni otsallani josta vuosi pikkuisen verta. Usagi nosti minut ilmaan pidellen käsiään kainaloissani

Avatar
Yamasukka
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 14:16
Paikkakunta: Siilinjärvi

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Yamasukka » Su Marras 09, 2008 20:37

Chapter 8

"Oletko kunnossa?"
usagi kysyi roikotellen minua ilmassa.
Punastuin, ravistin päätäni
"V...voisitko päästää minut alas"
Usagi katsoi minua kysyvästi mutta laski minut sitten lopulta maahan ja alkoi taas kerämään papereitani.
"A...anteeksi jos olen vaivaksi"
Aloin itsekin keräilemään papereita maasta enkä katsonut Usagia ollenkaan.
kun olimmen keränneet kaikki paperit Usagi otti puolet papereista ja hymyili
"Ystävien pitää auttaa toisiaan"

Katsoin Usagia ja hymyilin takaisin.
Kävelimme vierekkäin kotiani kohti. Kerrostalon ovella etsiskelin avaimia toisella kädelläni laukustani kun toinen käteni piti papereita kasassa.
usagi seisoskeli takani mutta otti sitten paperit minulta jotta saisin otettua paremmin avaimeni.
Sain otettua avaimet, avasin oven ja otin sitten paperit takaisin itselleni, enhän halunnut olla epäkohtelias.
Kävelimme portaita pitkin kolmanteen kerrokseen koska hissi on rikki. Avasin oven, heitin kenkäni naulakon alle
"Jätetään paperit tuohon pöydälle"
Laskimme paperit pöydälle.

"Eikai sinua haittaa jos jään tänne joksikin aikaa"
Usagi kysyi.
"Kyllä se minulle käy...haluatko jotain juomista? Täällä olisi jääteetä, mehua, sitruunalimpparia..."
Avasin jääkaapin oven ja katselin olisiko jotain muutakin.
Usagi asteli taakseni ja katsoi jääkaappiin. Hän oli niin lähellä että tunsin hänen lämpimän hengityksen niskassani.
"Hmmm otan jääteetä?"
Usagi sanoi ja hymyili minulle pitäen päätä niskassani kuin olisimme tunteneet pidemmän aikaa tai olisimme RAKASTAVAISIA.

Otin jäätee purkin, Usagi jäi jääkaapin luo ja laittoi jääkaapin oven kiinni. Otin kaksi lasia ja kaadoin sitten molempiin laseihin saman verran juomaa.

Chapter 9

Usagi istui sohvalla ja minä lattialla tyynyn päällä kirjoittelemassa papereihin tietojani ja allekirjoitinkin parisen sopimusta.
Usagi katsoi minua ja hörppi jääteetään.
Nostin katsettani Usagiin
"Onko minulla jotain kasvoissani?"
"Ei...ei ole mitään katselin vaan kun teet noita juttuja"
usagi hymyilee taas sillä söpöllä hymyllään. Punastun pikkuisen ja tiputin katseeni takaisin papereihin.

Usagi nousi sohvalta ja istahti sitten viereeni.
"Onko vaikeita?"
Hän kysyi
"E..ei ole...enään pari paperia jäljellä"
Usagi katsoi minua taas kerran ja halasi sitten minua
"Mi...mitä sinä teet?"
Punastuin ja työnsin Usagin pois päin.
"Mikä tuli eikö ystävät voi halata toisiaan"
Usagi kysyi outo virnuileva ilme kasvoillaan
"Vo...voivat tietenkin...anteeksi, taisin hätääntyä liikaa"

Usagi huokaisia ja taputti päätäni
"Olet liian söpön näköinen kun olet niin vakavana"
Katsoin Usagia melkein kauhuissani, yrittääkö hän iskeä minua tai jotain. Mutta miten se voi olla mahdollista, olen pelkkä tavallinen pulliainen ja sitä rataa. Ei kai hän vai ole sellainen joka tekee mitä tahansa saadakseen seksiä
"EI HITTO!"
Nousin nopeasti seisomaan mutta menetin tasapainoni siltä seisomalta. Löin pääni pöydän kulmaan ja menetin vain pariksi sekunniksi tajuntani. Makoilin maassa ja pitelin päästäni kun yhtäkkiä Usagi ottaa ranteistani kiinni ja painaa minut vasten lattiaa

Chapter 10

"Mi...mitä sinä aiot?"
Sanoin ja yritin päästä irti Usagin otteesta mutta se ei näyttänyt auttavan ollenkaan
"PÄÄSTÄ IRTI USAGI!"
Sain irotettua käteni ja löin täysin Usagin pois päältäni ennenkuin hän kerkesi avata hupparini vetoketjun.
Juoksin vessaan, lukitsin oven ja kaaduin lattialle. Usagi hakkasi vessan ovea ja pyyteli anteeksi jotta tulisin ulos mutta en halunnut, koska en halunnut että Usagi raiskaisi minua. Tämä kyllä oli arvattivissa, hän olikin juuri sellainen että hän saa kaiken haluamansa mutta minua hän ei saa. Se on varmaa
----------------------------------------------------------------------------------------
To be continue

Avatar
Light-Kira
Viestit: 98
Liittynyt: Pe Loka 10, 2008 11:39
Paikkakunta: Helsinki

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Light-Kira » Ma Marras 10, 2008 19:56

Erittäin hyvä tarina. Pidän paljon juonesta. Hahmokehitys on nopeaa ja ajatukset selkeitä. Kirjoitusvirheitä löysin muutaman. jatkoa toivotaan :)
Everybody makes up their own story, some are more skilled at it
There´s no magical happy endings, only the ones that you write
But there is a plot line in every story pay close attention, you might miss it
Lose the plot and you're screwed.

Avatar
Yamasukka
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 14:16
Paikkakunta: Siilinjärvi

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Yamasukka » Ti Marras 11, 2008 20:57

Chapter 11

Seuraavana aamuna tepastelin koululle todella väsyneenä, koska Usagi lähti meiltä vasta kuuden aikoihin tänä aamuna, koska oli odottanut ja huudellut minua olohuoneessa jotta tulisin ulos vessasta. En uskaltanut lähteä minnekään vessasta jos hän taas olisi yrittänyt jotain.
Sain nukuttua vain tunnin kun herätyskello soi ja piti lähteä kouluun.
Tunnilla nukahtelinkin monesti kirjan ääreen.

Sama poika jonka olin tavannut aiemmin tuli luokseni kun oli välitunti ja istuskelin puunjuurella kuuntelemassa musiikkia ja lukemassa kauhukirjaa.
"Moooi taas kerran <3 "
Hän istuutui viereeni ja painoi kätensä olkapäälleni
"M..Moi"
Katsoin nopeasti poikaa ja käänsin nopeasti katseeni takaisin kirjaan.
"Muistatko minut Reikon...tavattiin silloin liikuntasalissa"
"Juup"
En kuullut kunnolla kuin Reikon nimen, koska olin uppoutunut kirjaani niin että sain kuultua melkeinpä joka toisen sanan.

Kello soi ja meidän olisi ollut tarkoitus mennä sisälle mutta Reiko raahasi minut mukaansa lintsaamaan. Hän otti minua käsivarresta ja lähti kuljettelemaan ulos koulusta. Katsoin koulua ja näin ikkunasta Usagin katsovan minua ja hymyilevän epäilyttävästi. Se ilme alkoi todellakin ärsyttää joten näytin hänelle keskisormea ja hymähdin, siitähän hänen ilmeensä muuttui ihmetteleväksi. Olisi tehnyt vielä mieli mennä potkaisemaan ja lyömään häntä mutta siitä voisi seurata potkut ja vankilatuomio koska pahoinpitelin julkkista

Chapter 12

Tässä sitä sitten istutaan lintsaamassa kahviossa joka tunnetaan kauniista maid-asuisista naisista. Olin kyllä aika hiljaisena koko lintsaamisen ajan koska minusta oli aika outoa istua sellaisessa kahvilassa keskellä koulupäivää. En ole lintsannut koskaan, noh myönnetään on sitä pari kertaa tullut lintsattua jos on pikkuisenkin masentanut ja olisin voinutkin mennä istumaan koulun penkille. Mutta se oli silloin kun olin peruskoulussa, nyt olen yliopistossa ja se on eri asia.

"Hei Mica-kun? Onko jokin hätänä et ole puhunut sen jälkeen kun lähdimme koulusta...etkai pelkää että jäädään kiinni?"
Reiko töni minua hellästi kyynerpäällään ja hymyili todella iloisesti.
"En minä pelkää...e..ei ole vain mitään sanottavaa"
Hymyilin tekohymylläni.
Mutta katsoin nopeasti taakseni, koska tuntu ihan siltä kuin joku seuraisi meitä.
"Mikä tuli?"

Reiko kysyi ja käveli katsomaan nurkan taakse ja siellä oli vain kissa naukumassa
"Hahaha tätäkö sinä pelästyit? Lutuista kissanpoikaa? Ahahahaha"
Katsoin kummissani kissaa, ihan kuin olisin nähnyt ihmisen enkä kissaa...taisin vaan kuvitella.
Raiko nauroi ja kietoi kätensä kaulani ympärille
"Nyt pidetään oikein hauskaa ja mennään aiheuttamaan häslinkiä ostarille"
Aloin itsekin nauramaan koska idea oli aivan päätön, katsoin kelloani ja huomasin että minun pitäisi olla viiden minuutin päästä studioilla.
"A..anteeksi Reiko...Minun on pakko mennä juuri nyt studiolle kuvauksiin"
Lähdin juoksemaan ja nostin käteni Reikolle.
"Ah o...okei. Pidä hauskaa"
Hänen äänensä vaikutti aika pettyneeltä. Mutta sitten hän lähtikin jahtaamaan kissaa
"NYAAGH KISSA ODOTA MINUA!"

Juoksin niin kovaa kuin pystyin studioille ja kerkesin juuri ja juuri. Siellä sitten odottikin Usagi (jota en olisi halunnut nähdä ollenkaan) ja ohjaaja kuvaustiimineen.

Chapter 13

"Haa Mica-sama saapui...Meikkaajat hommiin"
Ohjaaja tuli luokseni ja kutsui läjä ihmisiä laittamaan minut kuntoon kuvauksia varten...mutta enhän minä ole saanut mitään kunnon käsikirjoitusta vai onko tämä sellainen kohtaus jossa pakenen vain jotain kauhuissani vaiko olenko vain hiljainen oppilas?
Usagi seisoskeli ovella ja katsoi minua kun meikkaajat ja puvustajat laittoivat minut kuntoon.
Minulle annettiin musta vaatekasa ja pakotettiin pukeutumaan siihen, okei pakotettu saattaa kuulostaa pikkuisen ilkeältä.

Menin pukukoppiin ja vaihdoin päälleni aika kalliin näköisen mustan puvun...se sopi hyvin tummansiniseen tukkaani.
Kun tulin pois pukuopissa moni nainen tuli luokseni ja laittoi keskipitkän tukkani kiinni sinisellä pompulalla ja leikkasivat tukkani takaa lyhyeksi jotta pompula ja pikku poninhäntäni pilkistäisivät lyhyen tukkani alta. He myös leikkasivat otsatukkani niin ettei ne olisi silmilläni.

---------------------------------------------------------------------------------------------
Jatkuu

Avatar
Yamasukka
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 14:16
Paikkakunta: Siilinjärvi

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Yamasukka » Su Marras 16, 2008 14:46

Chapter 14

Tepastelin ohjaajan luokse, koska en tiennyt ollenkaan mitä teen.
"Hyvä hyvä nyt sinun pitää seisoa tässä ja odota Usagi-samaa"
Katsoin kummastellen ympärilleni ja mietin miksi en saanut mitään erikoisempaa ohjetta. Seisoin vanhan näköistä seinää vasten ja katsoin kuvaajia
"JAA KÄY!"
Säikähdin suunattomasti ja seisoin toimettomana hätääntyneenä, koska en tiennyt ollenkaan mitä teen. Yhtäkkiä takanani olevasta ikkunasta tuli käsi läpi ja tarttui minuun
"IAAAAAAAGH!"
Riuhdoin itseni irti ja kaaduin maahan
"POIKKII! Se meni tosi hyvin!"

Katsoin ohjaajaa
"Täh...?"
Katsoin sitten seinää ja sen takaa tepasteli Usagi outo hansikas kädessään
"Hyvinhän se meni"
Usagi sanoi ja hymyili lähestyessään minua.
Nousin pystyyn ja siistin vaatteitani pölystä.
"JA NYT PURKITETAAN SEURAAVA KOHTAUS!"
Kävelin ohjaajan luo
"Mi..Mikä se seuraava kohtaus on?"
Ohjaaja katsoi minua ja taputti päätäni
"Voi poika...se on pienimuotoinen romantiikka kohtaus jossa Usagi suutelee sinua"
"MITÄÄÄÄH! KUKA SEN KEKSI TÄHÄN!"
Huusin melkein täyttä kurkkua, onneksi en pyörtynyt siihen paikkaan.
"Rauhoitupa vähän...minä en tätä keksinyt vaan Usagi itse. Hänen mukaansa homo -elokuvia on liian vähän niin tämä elokuva saisi erillaisen käänteen kuin muissa"

Kiehuin suorastaan raivosta, mutta pakkohan se oli tehdä jos haluaa pitää tämän työn ja minullahan on rahapula niin tämä on ainoa tapa. Noh eipä yksi pieni suudelma maailmaa kaada.
Usagi tuli pukuhuoneesta vaatteet pölyssä ja naama pikkuisen tekoveressä ja pölyssä.
Minullekin sitten laitettiin tekoverta mutta enemmän kuin Usagilla ja pölyä. Vaatteitanikin revittiin riekaleiseksi.

Chapter 15

Minut laitettiin makoilemaan kivikasan alle, ainoastaan käteni pilkisti kivikasan välistä.
"KÄY!"
Minun piti esittää todella vahongoittunutta ja pyörtynyttä.
Näin kiven raosta Usagin juoksevan minua kohti ja huutavan
"VOI HYVÄ JUMALA! YUUKI-KUN!"
Yuki on minun hahmoni tässä elokuvassa. Usagin hahmo on Iian.
Meinasin alkaa nauramaan kivikasan alla mutta en kehdannut vaan suljin silmäni.
Usagi nosteli tekokiviä päältäni ja otti minusta kiinni ja painoi pääni rintakehäänsä.
Punastuin pikkuisen. Usagi kuiskasi korvaani
"nyt voit avata silmäsi ja voihki pikkuisen kuin sinulle sattuisi"
Tottelin ja aloin voihkia.
"Hnngg Iian-kun?"

Työnsin pikkuisen Usagia käsilläni ja katsoin hänen kasvojaan silmät melkein kiinni.
Usagi otti minu käsivärsistani ja suuteli minua iloissaan.
Sain melkein sydärin kun hän suuteli minua.
"JAAA POIKKI! Hyvä suoritus Mica-sama ja Usagi-sama"
Onneksi ohjaaja sanoi poikki, oli todella lähellä että Usagi tunkee kielensä suuhuni. Että se tyyppi osaa olla todella ällöttävä ja suoranainen paskiainen.
Otimme monta otosta elokuvaan. Monet menivät hyvin ja monet menivät huonosti jolloin piti ottaa uudestaan. Elokuvan teko on mukavaa jos mukaan ei lasketa erästä todella ärsyttävää henkilöä joka on melkeinpä lähennellyt minua koko päivän. Hän on seurannut minua melkein joka paikkaan. Jos menen vessaan niin hänelläkin on mukamas myös vessahätä. Juoksen aina pika pikaa vessaan koska tiedän mitä hänellä on mielessään. Hän seuraa minua pukuhuoneeseen, kauppaan ja niin edelleen.

"MRR MIKSI SEURAAT MINUA!?"
Käännyin ja huusin täyttä pahkaa Usagille päin naamaa todella raivoissani.
"?En minä sille voi mitään...ja muuten olet söpön näköinen kun suutut"
Usagi lähestyi minua ja painoi kätensä pääni päälle
"Älä vaihda puheenaihetta! Nyt teen tämän selväksi! En ole ollenkaan kiinostunut taikka pidä sinusta!"
Käänsin selkäni Usagille ja lähdin melkein räjähdyspisteessä kohti ulko-ovea, mutta tietysti Usagi paiskaa kädellään oven kiinni ja estää lähtöni, kuin elokuvissa.

Chapter 16

"älä viitsi"
Usagi seisoi edessäni ja piti ovea kiinni.
"Mitä muka? Tein jo selväksi etten pidä sin..."
Usagi painoi sormensa huulilleni ja hyssytteli.
"Entäs jos yritän saada sinut pitämään minusta?"
Katsoin Usagin surkuttavaa ilmettä ja aloin melkein nauramaan. Hmm onkohan ystävissä jotain vikaa kerran olen näin erillainen kuin ennen? En ole enään sellainen joka kyyhöttää yksinään puunjuurella.
"hmmm kyllä se käy...MUTTA ei mitään lähentelyjä taikka flirttailua! Onko selvä?"
"Kyl kyl. Tämä selvä"
Usagi hymyili ja avasi oven minulle iloisena.

------------------------------------------------------------------------------------
To be continue

Creemy
Viestit: 3
Liittynyt: To Heinä 24, 2008 22:06
Paikkakunta: The World That Never Was

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Creemy » Ma Marras 17, 2008 00:51

Mielenkiintoinen tarina! Jatka, jatka!
Mommyyyy!!! I-it´s oveeeeer!!!

Avatar
Halibel
Viestit: 17
Liittynyt: Ti Marras 18, 2008 17:32
Paikkakunta: Salo

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Halibel » Ti Marras 18, 2008 18:06

Jatkoa? Oli ihan hyvä, enkä osaa kirjoittaa mitään rakentavaa kommenttiakaan. :D
I need IMAGINATION.
www.unienkeli.webs.com

Avatar
Yamasukka
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 14:16
Paikkakunta: Siilinjärvi

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Yamasukka » Ti Marras 18, 2008 19:23

Kiitos kaikille kommista =3 Jatkan silloin kun saan inspistä (piakkoin)

Avatar
Yamasukka
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 14:16
Paikkakunta: Siilinjärvi

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Yamasukka » Ti Marras 18, 2008 20:13

Jatkuu...

Chapter 17

Tässä sitä taas ollaan, kahvilassa istuskelemassa. Usagi istuilee edessäni toisella puolella pöytää ja katselee ruoka/herkku listaa.
"Mitä haluaisit tilata? Voin maksaa"
Usagin hymy oli sanoinkuvaamattoman...sö...ei se ei voi olla söpö vaan komea. Mutta hänen hymynsä ei hetkauta, olen päättänyt että en osoita minkäänlaista mielenkiintoa häneen.
"E..ei tarvitse. Voin maksaa itsekin omani"
Hymyilin ja otin toisen listan käteeni ja selailin sitä. Otin halvinta koska minulla ei ole paljon rahaa tuhlattavaksi. Usagi tilasi samaa kuin minä, onkohan hänelläkin rahan kanssa ongelmia vai haluaako hän vain samaa kuin minäkin?

Tarjoilija toi meille molemmille aika söötin näköiset kakunpalat ja lasin vettä.
Söin kakkuni hitaasti nautiskellen, Usagi taasen söi aika nopeasti. Kun sain vihdoin ja viimein kakunpalani syötyä tarjoilija toi laskun.
"Minä maksan"
Usagi nosti kätensä ja kaivoi kukkaronsa esiin. Yiritin estellä ettei hän olisi maksanut minunkin annostani mutta hän kerkesi jo tehdä sen.
"Ei sinun olisi tarvinnut maksaa osuutani"
Kaivoin kukkaroni esiin ja etsin sieltä rahojani.
Usagi otti kädestäni kiinni ja katsoi minua silmiin
"Älä tuhlaa rahojasi...sanotaanpa näin että tämä oli vähänniinkuin lahja ystävältä"
Mietin vähän aikaa Usagibn sanoja ja riuhtasin käteni hänen kädestään.

Chapter 18

Vietin melkein koko illan Usagin kanssa ja meistä on tullut todelal hyviä ystäviä. En osaa enään epäilläkkään että tämä herra raiskaisi minut, mutta kannattaa silti olla aina varuillaan.
"Alkaa olla aika myöhä...eikö sinun kannattaisi jo mennä nukkumaan. Lasten nukkuma-aika meni jo"
Usagi naurahti ja taputti päätäni
"En ole lapsi enään!"
Huudahdin, katsoin Usaginilmettä ja aloin itsekin nauramaan.

Usagi lähti toiseen suuntaan ja minä toiseen.
Kävelin jonkun matkaa jolloin saavuin kerrostalon kohdalle jossa asun. Hissit olivat epäkunnossa joten jouduin kävelemään portaita pitkin kolme kerrosta.
Kävin pesulla ja menin pehkuihin. En saanut nukutuksi hetimiten joten mietiskelin kaikenlaista. Jossain vaiheessa Usagi tuli mieleeni ja punastuin hyvinkin paljon.
Pudistin päätäni ja painoin pääni tyynyyn ja laitoin peiton päälleni ja nukahdin siihen paikkaa.

Aamulla heräsin aikaisin vaikka on viikonloppu, koska pitää mennä studiolle tekemään kohtauksia.
Saavuin studiolle kuin krapulassa kärsivä. Minut meikattiin ja laitettiin pukeutumaan.
Esitin roolini joka on aika hiljainen persoona. Esitin romantiikka kohtauksia Usagin kanssa jotka menivät päin prinkkalaa.

Chapter 19

Otosten jälkeen lähdin Usagin kanssa ravintolaan. Söimme siellä ja sain vihdoinkin maksettua oman osuuteni eikä tarvinnut Usagin rahoista tilata.
Pidimme paljon hauskaa, tälläistä ystävää minulla ei ole koskaan ollutkaan.
"Mennäänkö tuonne"
Usagi osoitti paikkaa joka näytti paljolti joltain baarilta
"M...mennään vaan"
Astuimme sisään joka on sittenkin baari.

------------------------------------------------------------------------------------
Joo lyhyttä tuli XD Jatkuu

Avatar
Halibel
Viestit: 17
Liittynyt: Ti Marras 18, 2008 17:32
Paikkakunta: Salo

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Halibel » Ke Marras 19, 2008 13:25

Pari kirjoitusvirhettä löysin, mutta muuten hyvä jatko! :)
I need IMAGINATION.
www.unienkeli.webs.com

Avatar
Yamasukka
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 14:16
Paikkakunta: Siilinjärvi

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Yamasukka » Ke Marras 19, 2008 18:34

X'D Niin onkin. Olin aika unenpöpperössä etten tajunnut oikein puoliakaan mitä kirjoitin =3

Avatar
Light-Kira
Viestit: 98
Liittynyt: Pe Loka 10, 2008 11:39
Paikkakunta: Helsinki

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Light-Kira » Ti Marras 25, 2008 20:38

Ja saiskos tähän jatkoa?

Pidän pidän pidän! Haluaa lisää!

Tahtoo tahtoo!
Everybody makes up their own story, some are more skilled at it
There´s no magical happy endings, only the ones that you write
But there is a plot line in every story pay close attention, you might miss it
Lose the plot and you're screwed.

Avatar
Yamasukka
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 14:16
Paikkakunta: Siilinjärvi

Re: Se on vain elokuvaa

Viesti Kirjoittaja Yamasukka » Pe Marras 28, 2008 12:58

X'D Haha kyllä sitä jatkoa sitten tulee viikonloppuna kunhan tervehdyn =3 Nyt on aika laiska olo kirjoitella, katotaan joskos huomenissa tulis jotain tekstiä aikaiseks <3

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Pörröinen kirjoituskone”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija