Interview with the vampire and yaoi

Kunhan aihe jotenkin läheltä liippaa yaoita tai shounen ai:ta, sana on täällä melkoisen vapaa.

Valvoja: Yaoi.fi / aktiivit

Avatar
Yugo
Viestit: 12
Liittynyt: La Marras 27, 2004 20:58
Paikkakunta: Punkaharju

Viesti Kirjoittaja Yugo » La Marras 27, 2004 22:33

Chobit kirjoitti:Vinkkinä voin kertoa, että suomenkielisiä painoksia Veren Vankeja, Vampyyri Lestatia ja Kadotettujen Kuningatarta saattaa olla vaikea löytää kirjastoista.
Meidän kirjastosta löytyvät kaksi ensimmäisenä mainittua.

Juups, katsoin Veren vankien elokuvaversion kun se tuli Subilta tässä taannoin, ja rakastuin siihen totaalisesti. Siinä oli niin mukavia slashahtavia kohtaukia että uikutuksestani ei ollut tulla loppua. Ja koska pidin niin paljon elokuvasta, mietiskelin löytyisikö sitä videona kälysestä kirjastostamme ja suunnistin hakukoneelle.

Ei löytynyt. Meidän kirjastomme videovalikoima käsittää kaikki ne videot, joita kukaan ei koskaan tule lainaamaan. Sen sijaan löysin kirjan. En tiennyt, että siitä oli kirjoitettu kirja ja niinpä lainasin sen. Kirjastotäti kehui sitä minulle kovin, kun menin lainaamaan.

Kirja todellakin oli hyvä. Se oli loistavasti kirjoitettu, niinpä luinkin sen vajaassa kahdessa illassa. Tunneissa siihen ei kestänyt edes vuorokautta, mutta eipä kirja edes ollut kovin paksu, näin jälkikäteen ajateltuna. Nyt odottelen Vampyyri Lestatia, jonka joku vatipää on ehtinyt lainaamaan ennen minua. Toivon tosiaan, että se palautetaan pian...

Itseäni ei oikeastaan häiritse se, että Lestatista on tehty sellainen kusipää, koska hän on muuten niin rakastettava. Häntä kävi sääliksi erityisesti kirjaa lukiessani, siinä kohtaa kun Louis lähti siitä talosta ja jätti Lestatin sinne yksin. Tirautin muutaman kyyneleenkin.

Minusta oli väärin, että Armand ja Louis eivät voineet jatkaa yhteiseloaan, hehän kuitenkin rakastivat toisiaan, mikä oli erittäin ihanaa ja joka sai minut jälleen uikuttamaan. Toisaalta sehän ei ollut ruumiillista rakkautta, mutta rakkautta kumminkin. Slashia kehiin.

Avatar
Chobit
Viestit: 69
Liittynyt: Ke Heinä 02, 2003 22:44

Viesti Kirjoittaja Chobit » Su Marras 28, 2004 10:50

Yugo kirjoitti:Meidän kirjastosta löytyvät kaksi ensimmäisenä mainittua.
Kyllähän niitä löytyy, mutta hyvin vaikeasti. Osa on kadonnut, lainassa edelleenkin, vaikka eräpäivä on mennyt jo puolivuotta sitten umpeen ym.. Itse olin kirjamessuilla ja löysin muutaman veren vangit kirjan divarikojuista, eikä alle kolmenkympin (käytetyistä, kymmenen vuotta vanhoista ja kansipaperittomista kirjoista) selvinnyt, jos ne aikoi ostaa. Silloin päätin lukea ainakin aluksi englanninkielisen version.
Yugo kirjoitti: Ja koska pidin niin paljon elokuvasta, mietiskelin löytyisikö sitä videona kälysestä kirjastostamme ja suunnistin hakukoneelle.
Jos haluat vielä elokuvan omaksesi, niin itse ostin sen Top Tenistä DVD:nä alle kymmenellä eurolla. Myös huuto.netistä kannattaa etsiä ja kirppareilla olen useasti törmännyt ainakin VHS:ään :D .
Yugo kirjoitti:Itseäni ei oikeastaan häiritse se, että Lestatista on tehty sellainen kusipää, koska hän on muuten niin rakastettava. Häntä kävi sääliksi erityisesti kirjaa lukiessani, siinä kohtaa kun Louis lähti siitä talosta ja jätti Lestatin sinne yksin. Tirautin muutaman kyyneleenkin.
Itse en ole vielä tuohon kohtaan kirjassa päässyt. Itse kyllä odotan, että pääsen lukemaan Body Thiefin, se kun kertoo lisää Lestatin tarinaa :D ! Kannattaa sitten Vampyyri Lestatin jälkeen lukea Kadotettujen Kuningatar (löytyy myös suomenkielisenä painoksena, mutta en tiedä, kuinka paljon niitä löytyy kirjastoista, kun en ole vielä ehtinyt asiaa tutkia). Se kun jatkaa heti siitä, mihin vampyyri Lestat jää. Kuten eräässä viestissä jo sanoin, että kun olet lukenut vampyyri Lestatin, niin ehkä ymmärtää hänen nuivan asenteensa hiukan kaikkeen.
Yugo kirjoitti:Minusta oli väärin, että Armand ja Louis eivät voineet jatkaa yhteiseloaan, hehän kuitenkin rakastivat toisiaan, mikä oli erittäin ihanaa ja joka sai minut jälleen uikuttamaan. Toisaalta sehän ei ollut ruumiillista rakkautta, mutta rakkautta kumminkin. Slashia kehiin.
Tämä saattaa hiukan spoilata, mutta noinko kirjassa (veren vangit) oikeasti tapahtui? Laitan tämän valkoisella, jos joku ei halua itseään spoilata (vampyyri Lestat). Kun Lestat vetäytyy talonsa uumeniin lepämään moneksi vuodeksi (lukien Sam Spadea :P ), saapuu Armand hänen luokseen ja kertoo, että Louis on etsinyt häntä. Louis oli lähtenyt Armandin matkaan ja he olivat kulkeneet monta vuotta yhdessä. Lopussa Louis ilmestyy taas Lestatin luokse ja he lyöttäytyvät taas yhteen. Elokuvassahan Kadotettujen kuningatar Lestatin luokse saapuu Marius (jonka muuten elokuvassa väitetään olevan Lestatin luoja :? .. *ärhh*). Itse en pitänyt elokuvasta. Tietenkin ei ikinä kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa voi tehdä aivan samanlaiseksi, mutta tuossa se kyllä suututti hiukan.

Avatar
Charha
Viestit: 306
Liittynyt: Pe Kesä 04, 2004 21:09
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Charha » Su Marras 28, 2004 15:59

Chobit kirjoitti:Elokuvassahan Kadotettujen kuningatar Lestatin luokse saapuu Marius (jonka muuten elokuvassa väitetään olevan Lestatin luoja :? .. *ärhh*). Itse en pitänyt elokuvasta. Tietenkin ei ikinä kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa voi tehdä aivan samanlaiseksi, mutta tuossa se kyllä suututti hiukan.
Minulle riitti se, että näin elokuvaa markkinoivan julisteen. Ohjaaja ei näköjään edes tiennyt, että perinteen mukaan vampyyrien kulmahampaat ovat terävät. Kulmahampaat! Eivät etuhampaat... Rouva näytti enemmän purkinavaajalta kuin kauhua herättävältä antideluviaanilta. Miten sellaista voi muka katsoa tuntematta sisuksiaraastavaa myötähäpeää? :|

Avatar
Chobit
Viestit: 69
Liittynyt: Ke Heinä 02, 2003 22:44

Viesti Kirjoittaja Chobit » Su Marras 28, 2004 17:36

Charha kirjoitti:
Chobit kirjoitti:Elokuvassahan Kadotettujen kuningatar Lestatin luokse saapuu Marius (jonka muuten elokuvassa väitetään olevan Lestatin luoja :? .. *ärhh*). Itse en pitänyt elokuvasta. Tietenkin ei ikinä kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa voi tehdä aivan samanlaiseksi, mutta tuossa se kyllä suututti hiukan.
Minulle riitti se, että näin elokuvaa markkinoivan julisteen. Ohjaaja ei näköjään edes tiennyt, että perinteen mukaan vampyyrien kulmahampaat ovat terävät. Kulmahampaat! Eivät etuhampaat... Rouva näytti enemmän purkinavaajalta kuin kauhua herättävältä antideluviaanilta. Miten sellaista voi muka katsoa tuntematta sisuksiaraastavaa myötähäpeää? :|
Puolustaudun sillä, että ihminen on luonnostaan hyvin utelias olento 8) .. En elokuvasta todellakaan pitänyt yhtään. Harmitti vain, sillä kadotettujen kuningattaresta OLISI voinut tulla ihan hyväkin elokuva..

Avatar
leonichan
Viestit: 454
Liittynyt: Ma Maalis 10, 2003 03:21
Paikkakunta: Lappeenranta
Viesti:

Viesti Kirjoittaja leonichan » Ma Marras 29, 2004 16:02

Chobit kirjoitti:En elokuvasta todellakaan pitänyt yhtään. Harmitti vain, sillä kadotettujen kuningattaresta OLISI voinut tulla ihan hyväkin elokuva..
En leffasta muista juuri mitään, mutta mielikuva jäi kyllä, että oli siinä ainakin hyvät musiikit!
leonichan - Saradan... joku. Se kuka saa nakittaa muut tekemään kaikkea <3

"The Boy's High School Love Situation is Comparatively Often"

Avatar
Peipponen
Viestit: 59
Liittynyt: Su Elo 01, 2004 16:04
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Peipponen » Ma Marras 29, 2004 23:50

Itse olen lukenut vampyyrikronikoiden uusinta osaa lukuunottamatta kaikki Ricen vampiiri-kirjat ja muutaman osan Mayfairin noitasarjaakin, ja täytyy sanoa, että kun kirjat lukeneina astelin kiihkon vallassa sisareni kanssa leffateatteriin katsomaan Kk:ta, niin olin oksentaa verta puristaessani penkin käsinojia tuskasta riutuen...
Siis mistä lähtien Lestat teki Jessestä vampyyrin ja vielä meni yhteen sen kanssa ja mistä lähtien Akasha tapettiin vain juomalla kuiviin, JA MISTÄ LÄHTIEN MARIUS MAALASI OMAKUVIA ja mistä lähtien Lestat on ollut noin sieluton ja typerä?!

Avatar
Chobit
Viestit: 69
Liittynyt: Ke Heinä 02, 2003 22:44

Viesti Kirjoittaja Chobit » Pe Joulu 03, 2004 14:35

Peipponen kirjoitti:Siis mistä lähtien Lestat teki Jessestä vampyyrin ja vielä meni yhteen sen kanssa ja mistä lähtien Akasha tapettiin vain juomalla kuiviin, JA MISTÄ LÄHTIEN MARIUS MAALASI OMAKUVIA ja mistä lähtien Lestat on ollut noin sieluton ja typerä?!
On paljon helpompi tehdä elokuvasta yksinkertaisempi kuva jenkkiyleisölle, koska varmasti vain joka 10 000 elokuvan nähnyt on lukenut kyseisen kirjailijan kirjoja (loput elokuvan nähnestä jenkeistä eivät lue muuta, kuin iltapäivälehtien sarjakuvasivut.. Jos edes sitäkään.). Pistetään kamppanja pystyyn, että kadotettujen kuningattaresta on ohjattava BOLLYWOOD versio! Paljon laulua, musiikkia, kirjavia vaatteita ja mukaansa tempaavaa tanssia! Ei ole vaikea valita, mennäkö katsomaan jenkki, vai Intia versio :P .

Avatar
Armin^
Viestit: 102
Liittynyt: Ma Tammi 26, 2004 13:59
Paikkakunta: Rauma/Turku

Viesti Kirjoittaja Armin^ » Su Tammi 23, 2005 19:09

Itse olen Anne Ricen suuri fani, olen lukenut monia hänen kirjoja, ja omistankin niitä monia.
Alussa annetun sivuston kuvat kiinnostivat suuresti muuta huono saatavuus masensi välittömästi.
Tosin olen kuullut että Anne Ricen vampyyritarinoita saa myös jenkkisarjakuvina, Suomalaisesta Kirjakaupasta niitä on kuulema löytynyt ainakian tarinoille; The vampire Lestat, The Tale of the Body Thiefi ja Interview with the vampire. Mielestäni olisi mahdollista, että niitä olisi enemmänkin.
Rekka Shinen!

Avatar
Arana
Viestit: 108
Liittynyt: Ke Huhti 13, 2005 16:16
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Arana » To Touko 05, 2005 21:35

Vampyyri Lestat, Paloheinän kirjaston poistomyynnistä yhdellä eurolla. Bongasin pari kuukautta sitten, enkä voinut vastustaa, kun ko. kirja oli vielä oikein hyväkuntoinen. Enhän tuota nyt oikeastaan mihinkään tarvitse, kun olen jo lukenut ja suomennos on muutenkin vähän tökähtelevää ja päälleliimatun oloista.

Olen heikkona vampyyreihin, täytyy myöntää, mutta Ricen kirjat ovat iskeneet vähän vähemmän. Niissä tulee jotenkin sellainen "kun olet lukenut yhden, olet lukenut ne kaikki" -fiilis. Hyviä ovat ja osaa se nainen kirjoittaa, mutta samaa kauraa ei niin hirveästi jaksa pureskella. Parempaakin vampyyrikirjallisuutta löytyy, varsinkin novellipuolelta.

Pidän kuitenkin melkoisesti Riisin vampyyreistä (siis rotuna, vai miten se nyt pitäisi sanoa). Kaikessa fiktiossa vampyyrit ovat aina erilaisia ja välistä sitä törmää aivan omituisia ominaisuuksia tai voimia omaaviin otuksiin, joista lukeminen lähinnä itkettää. Kiitos siitä, että riisivampyt näkevät itsensä peilistä...

Interview with the Vampire -elokuvan näin ennen kuin olin lukenut kirjaa loppuun ja elokuvan lopussa leuka putosi lattiaan: EI NÄIN! Onneksi kirjan loppu oli tyylikkäämpi. Queen of the Damned -filmatisointi on jäänyt mieleen huonona kokemuksena, mutta toisaalta sen näin, kun joskus veli pari vuotta sitten roudasi kyseisen DVD:n kotiin, enkä muista niin hyvin. Hyllyssä ovat molemmat rainat, kun ostin jouluna kasan alennusleffoja hetken mielijohteesta, mutta enpä ole niitä vielä katsonut.

Se manga vaikutti ihan mielenkiintoiselta ja nätiltä sinänsä, mutta ajatus ei oikein jaksanut innostaa. Jos tilaisuus tulisi (jota en kyllä usko tulevan), lähtisin lukemaan lähinnä vertailuarvon takia. Onhan tuo aika kulttinimike kuitenkin ja vertailu on aina mukavaa ajanvietettä.
Missing Link - elitistifanitytön animangablogi

Avatar
Charha
Viestit: 306
Liittynyt: Pe Kesä 04, 2004 21:09
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Charha » Pe Touko 06, 2005 12:27

Arana kirjoitti:Pidän kuitenkin melkoisesti Riisin vampyyreistä (siis rotuna, vai miten se nyt pitäisi sanoa). Kaikessa fiktiossa vampyyrit ovat aina erilaisia ja välistä sitä törmää aivan omituisia ominaisuuksia tai voimia omaaviin otuksiin, joista lukeminen lähinnä itkettää. Kiitos siitä, että riisivampyt näkevät itsensä peilistä...
Minä olen epätoivoissani miltei vajonnut jo sille tasolle, että pidän kaikista verenimijöistä, joita ei saa tapettua pelkällä krokettimaila-katana -yhdistelmällä. Missä viipyy elokuva, jossa yksi vampyyri tappaa tuhat katana kourassa pomppivaa puolivampyyria ja lopuksi orjuuttaa koko ihmisrodun? Eiväthän nuo väärinymmärretyt vampyyrit ole pelkkiä halpamaisia pahiksia, heidän kulttuurinsa vain tuppaa toimimaan ihmismoraalin yläpuolella! *nyyh, ryyst* ;_;

Onneksi voin hakea lohtua Legacy of Kain -pelisarjasta. Tai ainakin sen niistä osista, joissa keskitytään itse jumalaiseen päähenkilöön eikä siihen vinkuvaan Razieliin... *palvastelua*
It's not the size, it's how much you use it.

Avatar
Shadow
Viestit: 24
Liittynyt: Pe Loka 15, 2004 16:45
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Shadow » La Touko 07, 2005 14:14

Charha kirjoitti:Minä olen epätoivoissani miltei vajonnut jo sille tasolle, että pidän kaikista verenimijöistä, joita ei saa tapettua pelkällä krokettimaila-katana -yhdistelmällä.
Niin, sama täällä, kyllä vampyyrin pitää selvitä hieman paremmin kuin mitä useimmissa sarjoissa näytetään. Olisi se surkeaa olla olento, joka kuolee ensimmäiseen puuvaarnan tai mailan mätkäisyyn, valonsäteenseen, arkun hajoamiseen tai vihkiveden roiskumiseen. Olento, joka pelkää krusifikseja, valkosipulia ja ruusuja. Ei voi ylittää virtaavaa vettä. Ei voi tulla kynnyksen yli, ellei pyydetä. Ei voi harrastaa seksiä. Ja aina kajali pitkin poskia ja hiukset takussa, kun ei edes omaa peilikuvaa ehostustarkoituksissa peilistä näy. Jos sen kaltaista "voimaa ja kuolemattomuutta" tultaisiin tarjoamaan minulle, niin enpä kyllä ottaisi tarjousta edes harkintaan.

Joku/jotkin edellä mainituista ominaisuuksista vampyyrillä voi toki olla, mutta ei niitä kaikkia. Vaadin lisää uskottavia verenimijöitä viihdemarkkinoille!

Avatar
Arana
Viestit: 108
Liittynyt: Ke Huhti 13, 2005 16:16
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Arana » La Touko 07, 2005 15:05

Shadow kirjoitti:
Charha kirjoitti:Minä olen epätoivoissani miltei vajonnut jo sille tasolle, että pidän kaikista verenimijöistä, joita ei saa tapettua pelkällä krokettimaila-katana -yhdistelmällä.
Niin, sama täällä, kyllä vampyyrin pitää selvitä hieman paremmin kuin mitä useimmissa sarjoissa näytetään. Olisi se surkeaa olla olento, joka kuolee ensimmäiseen puuvaarnan tai mailan mätkäisyyn, valonsäteenseen, arkun hajoamiseen tai vihkiveden roiskumiseen. Olento, joka pelkää krusifikseja, valkosipulia ja ruusuja. Ei voi ylittää virtaavaa vettä. Ei voi tulla kynnyksen yli, ellei pyydetä. Ei voi harrastaa seksiä. Ja aina kajali pitkin poskia ja hiukset takussa, kun ei edes omaa peilikuvaa ehostustarkoituksissa peilistä näy. Jos sen kaltaista "voimaa ja kuolemattomuutta" tultaisiin tarjoamaan minulle, niin enpä kyllä ottaisi tarjousta edes harkintaan.

Joku/jotkin edellä mainituista ominaisuuksista vampyyrillä voi toki olla, mutta ei niitä kaikkia. Vaadin lisää uskottavia verenimijöitä viihdemarkkinoille!
Siinä tapauksessa haluat katsoa Buffy the Vampire Slayeriä! Ah, nuo charmikkaat, tyhmät ja vieläpä rumat olennot, jotka lässähtävät tuhkakeoksi, kunhan vähän jollain kannettavaa tietokonetta terävämmällä menet tökäisemään jonnekin rintalastan paikkeille. Ainakin heillä on tukka ja meikit (vaikka niitä kasvoja ei kyllä paranneta minkään maailman puutereilla) kunnossa, mutta voisimme epäillä tämän olevan maskeeraajan aikaansaannosta. Eikä pidä unohtaa, että kyseisessä sarjassa on hyväksi muuttunut antisankarivampyyri nimeltä Angel, joka on saanut jopa omankin sarjan hyvisantisankarivampyyreilläkseen vielä vähän lisää.
Anteeksi off-topic.
Missing Link - elitistifanitytön animangablogi

Avatar
Shadow
Viestit: 24
Liittynyt: Pe Loka 15, 2004 16:45
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Shadow » La Touko 07, 2005 17:56

Arana kirjoitti:Siinä tapauksessa haluat katsoa Buffy the Vampire Slayeriä! Ah, nuo charmikkaat, tyhmät ja vieläpä rumat olennot, jotka lässähtävät tuhkakeoksi, kunhan vähän jollain kannettavaa tietokonetta terävämmällä menet tökäisemään jonnekin rintalastan paikkeille.
Buffyn vampyyrit, totta tosiaan... :cry: /offtopic

Avatar
Brisca
Viestit: 67
Liittynyt: Ke Kesä 01, 2005 14:46
Paikkakunta: Hattula

Viesti Kirjoittaja Brisca » Ke Kesä 29, 2005 10:35

Minähän olen siis aivan haksahtanut Anne Ricen vampyyreihin. Olisi tosin pitänyt luultavasti tyytyä kolmeen ensimmäiseen kirjaan, sillä neljäs ja viides osa vampyyrikronikoista olivat minulle aikamoisia pettymyksiä. Tosin ainakin Vampyyri Armandin olen vielä suunnitellut lukevani silä pidän paljon kyseisestä hahmosta.
Hahmokuviani tosin ovat hiukan vääristäneet kaikki lukemani hyvät fanfictionit.. :oops:
Elokuvasta Veren vangit: Tasapaksu ja tylsä sekä kovin huonot näyttelijävalinnat. Kirja oli ehdotomasti parempi, vaikka luinkin sen vasta nähtyäni ensin elokuvan. Kadotettujen kuningatarta en edes halua nähdä, sillä mitä olen siitä lukenut ja kuvien perusteella se on täyttä soopaa! Aina tulee ajateltua, kuinka paljon paremmin olisi itse voinut kaiken tehdä.. ;)
Tuolta alkupään kommenteista..Katsoin linkin ja olen itsekin törmännyt samaiseen mangaan toisessa yhteydessä. Itse pidän piirrostyylistä ja haluaisin kuollakseni lukea tuon mangan. Harmittaa vain, että tuota on ilmeisen mahdotonta hankkia mistään käsiinsä.. :(
"Go home, crybaby, before you piss me off even more"
-Yuki Eiri

Avatar
Candace
Viestit: 175
Liittynyt: Su Syys 04, 2005 22:34

Viesti Kirjoittaja Candace » Su Syys 18, 2005 17:44

Noretus kirjoitti:Anne Riisi vaan sattumoisin on ainakin fani-tekstien suhteen äärettömän kriittinen ja on ajanut useamman kuin yhden websivuston alas hänen hahmojen luvattoman käytön takia.
Voi veljet....tämä oli yllättävä tieto. Ja Pini myös? Itse olin kiukkuinen vain 13 vuotiaana, kun ystäväni kopioi (piirsi läpi) minun piirrustuksiani, mutta lähinnä siksi että hän näin tehdessään hukkasi oman upean tyylinsä... muuten en osaa olla mustasukkainen omista hahmoistani enää. Vaan odotan fan-ficteja, kuin kuuta nousevaa... en usko, että voisin saada suurempaa kunnian osoitusta. Enkä usko, että minua vaivaisi sekään jos ihmiset alkaisivat rahastaa niillä fan-ficteilla ja doujisheilla, sillä jokaisen täytyy syödä. Ja nehän olisivat fan-ficteja ja doujisheja, joten jokainen lukija tietäisi, että ne eivät olisi alkuperäisiä. Aidot fanithan työntävät ihailemansa taiteilijan nimeä joka väliin... eri juttu epärehelliset ihmiset, jotka väittävät niitä omikseen, hekin kyllä aiheuttavat minussa lähinnä sääliä. Joten jos saisin näin aikaan fan-fictien ja doujinshien tulon valtavirtaan, olisin jälleen saavuttanut Nirvanan.

Luin kyseisen kirjan joskus teininä, joten en muista siitä tuon taivaallista. Pidin tosin. Ja elokuvan ikimuistoisin kohtaus on jossa Pitt hyväilee Banderaksen poskea ja tämä suorastaan vapisee ja on valmiina pyörtymään silkasta inhosta kun joutuu näyttelijän suorituksessaan olemaan niin lähellä toista miestä. YO! Great acting there! Ja helvetti soikoon (anteeksi) sitä Phoenixia kun meni ja kuoli ennen kuin veti Lestatin roolin, johon oli alunperin tarkoitettu. Mutta edesmennyt mummonikin olisi sopinut rooliin paremmin kuin Cruise.

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Yleinen yaoi-keskustelu”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa