Animeharrastus Suomessa - Nörttiä vai ei?

Keskustelua pintaa syvemmältä.

Valvojat: Animeunionin Foorumiaktiivit, Arcadia-aktiivit

Avatar
Mikarin
Chibi
Viestit: 365
Liittynyt: La Joulu 01, 2007 17:00
Paikkakunta: Cock'ola
Viesti:

Animeharrastus Suomessa - Nörttiä vai ei?

Viesti Kirjoittaja Mikarin » Ke Joulu 10, 2008 11:08

Otsikko varmaan kertookin kaiken tarpeellisen, mutta pohjustan vähäsen.

Jokaiselle sana 'nörtti' on varmasti tuttu ja jokaiselle tulee varmasti sanasta mieleen jotain, toisille pelkistetysti tietokonenörtti ja toisille - kuten minulle - jo(i)stain asiasta/asioista vahvasti kiinostunut tai perillä oleva henkilö.

Olen tässä miettinyt, että kuinka moni animun/mangan/japanin/modernin visuaalisen kulttuurin harrastaja kokee itsensä nörtiksi Suomessa? Onko tämä ihan 'normaali' harrastus siinä missä futis, kun mangoa saa lehtipisteistä Aku Ankkojen vierestä eikä erikoisliikkeisiin tarvitse kävellä. Kokeeko 14-vuotias perusernu 22-vuotiaan käpistelijän Helsingin yliopistolta kanssaharrastajakseen, tai toisinpäin?

Itse uskon, että 14-vuotias perusernu - joka on löytänyt japaniharrastuksen tämän 'buumin' aikana - ei koe itseään kovinkaan nörtiksi juuri tuon buumin/trendin vuoksi ja kun stereotypia nörtistä on kynäniskainen rillipää joka asuu mutsinsa kellarissa.

Kuva
comic sans 4 yer pleasure

Toivottavasti tämä herättäisi jonkun verran keskustelua.
Twitter | MAL | Last.fm | Livejournal |

23:53:50 @Furinji> Heterot jos mitkä on seksuaalivähemmistö otakuissa | When the seagulls cry, there are no survivors.

Avatar
MrBrown
Viestit: 195
Liittynyt: Su Helmi 02, 2003 20:41

Re: Animeharrastus Suomessa - Nörttiä vai ei?

Viesti Kirjoittaja MrBrown » Ke Joulu 10, 2008 13:45

Tästä asiasta on ihan hyvä keskustella. Varsinkin conien ja seurojen tulee ymmärtää tätä erilaisuutta.

Nuorelle ernulle japani-harrastus on varmasti vaihtoehtokulttuuria, mutta siinä ei manga ja anime todennäköisesti ole keskipisteessä, vaan esim cosplay, jrock, tietynlainen pukeutuminen, jne. En näkisi animen/mangan nykyistä menekkiä mitenkään itseansaituksi tai vanhempien polvien aikaansaannokseksi, vaan nimenomaan tuon vaihtoehtokulttuurin leviämisen sivutuotteeksi. Nämä nuoret tuskin kokevat itseään nörteiksi.

Sedät taasen ovat setiä.

Avatar
Valkoinenhai
Viestit: 258
Liittynyt: La Heinä 12, 2008 16:06

Re: Animeharrastus Suomessa - Nörttiä vai ei?

Viesti Kirjoittaja Valkoinenhai » To Joulu 11, 2008 16:44

Jotta keskustelu voisi alkaa, on määriteltävä mikä on nörtti.
Onko hän kakskytneljäseitsemän koneella oleva rimpula, finninaamainen otus? Onko hän hyvä koulussa? Onko hän sen lisäksi vielä hiljainen kirjaviisas?

Nörtistä tulee itselleni mieleen juuri tämä stereotypinen mielikuva; tietokoneella ja scifikirjallisuudella/elokuvalla itseään viihdyttävä henkilö, joka on vielä suht. hyvä koulussa.
Täten minutkin voisi logiikkani mukaan julistaa nörtiksi, mitä ehkä hieman olenkin.

Se, että miten japanilainen populaarikulttuuri ja "nörttiys" liittyvät toisiinsa, on itselleni hieman outoa. Tai siis, mitä niillä muka on yhteistä?

No, en voi kieltää, etteikö tietokoneenkäyttöni olisi lisääntynyt animeharrastukseni myötä, joten logiikkani mukaan olen nörttiytynyt entisestäni animen ansiosta. Animen, mangan ja cosplayn ansiosta tuppaan myös unohtamaan itseni omaan maailmaani, mikä on saattanut tehdä minusta sanalla sanoen oudon (tai siis erilaisen verrattuna muuhun massaan).
Outo olio, joka viihtyy tietokoneen ääressä ja uppoutuu toisinaan omaan maailmaansa = nörtti?

En kuitenkaan japanilaisen kulttuurin takia tunne itseäni nörtiksi (juuri tuon ikäni takia, liki 17 v.). Loppujen lopuksi esimerkiksi cospay on railakas ja sosiaalinen harrastus, jossa tapaa paljon uusia ihmisiä.
Stereotypian mukaan nörtit viihtyvät koneensa ääressä, eivät ulkosalla.
Mutta toisaalta, japanilainen kulttuuri on erilaista, joillekin ihmisille outoa, ja tulee sieltä mystisen eristäytyneestä Jaappaanian-ihmeellisestä-saarivaltiosta, jossa on niitä silmälasipäisiä massa-toimistotyöntekijöitä, joilla ei ole muuta elämää kuin tietokoneen näpyttely.

Ehkäpä juuri tämä eristäytyneisyys liitetään japanilaiseen kulttuuriin, ja siten se mielletään nörttien hommaksi.
Mutta kuten jo itse sanoin; en koe itseäni nörtiksi animen tms. takia.
Kaverit vihjaavat minua nörtiksi juuri scifi-hrrastusteni pohjalta, ei niinkään animen.
MrBrown kirjoitti:Nämä nuoret tuskin kokevat itseään nörteiksi.
Hyvin mahdollista, että vanhemmat yksilöt, jotka ovat kovasti kiinnostuneet japanilaisesta kulttuurista, ovat vaarassa saada nörtin leiman.
Mutta miksi tämä koskee vain vanhempaa kastia, eikä esimerkiksi niitä 14-vuotiaita otakuja? Tätä syvennyn miettimään, mutta olisikohan kyse ikätyypilleen "erilaisesta" ja "eristäytyneestä" käyttäytymisestä?
Jos jokin voi mennä pieleen, niin se menee pieleen. -Murphyn laki

Avatar
niidel
Viestit: 287
Liittynyt: Ma Syys 19, 2005 01:04
Paikkakunta: Helsinki / Turku
Viesti:

Re: Animeharrastus Suomessa - Nörttiä vai ei?

Viesti Kirjoittaja niidel » Ma Joulu 15, 2008 12:39

Mielenkiintoinen aihe - ei pelkästään tuo nörttiyskysymys, vaan myös ikäryhmäkysymys.

Käsitellään nörttiyttä ensin. Kaiken Tiedon Äärimmäinen Tyyssija kertoo, että "Nörtti (engl. nerd) on arkikielessä innokas tietotekniikan harrastaja. - - Nörttiydellä on viitattu opiskeluun tai johonkin suurta tietomäärää ja keskittymistä vaativaan harrastukseen. - - Stereotyyppisessä merkityksessä nörtti on miespuolinen, arka, pelokas ja omiin oloihinsa vetäytyvä nynny, jolla ei ole tyttöystävää." Epäilemättä kuvaus sopii hyvin wanhemman polven edustajiin. Mitä sitten tulee tämän uuden polven animeharrastajiin - siis niitä joita pyörii kasapäin hra. Paranoidfoxin ympärillä ja jotka tahtovat ko. henkilön omaan sänkyynsä yöksi - niin tuskinpa tuo nörtti-termi heitä kauhean hyvin kuvaa.

Vaikka internet epäilemättä on vaikuttanut asiaan ja muuttanut kuviota, voisi sanoa, että yli 20-vuotiaille (karkea yleistys toki) ja varsinkin yli 30-vuotiaille anime on "yksityinen harrastus" (tai ehkä englanninkielinen sana "individual" kuvaisi asiaa paremmin) - sitä pääasiallisesti harrastetaan yksin, tai ehkä keskustellaan parin kaverin kanssa Tuopin Ääressä; enimmäkseen kuitenkin jokainen hivelee omaa tankoaan yksikseen. Niille 14-vuotiaille tämä homma ei todellakaan päde; koko harrastuksen idea piilee nimenomaan yhteisöllisyydessä (ts. vaikka joku haluaisikin olla Erilainen, halutaan olla vain valtaväestöstä erilainen; oman ryhmän sisällä saa kuitenkin olla samanlainen :P), koko harrastus tähtää massapsykoosiin Tampereen Sorsapuistossa, jossa 3000 - 5000 yläasteikäistä tyttöä sulautuu yhteen jättimäiseksi AkuRoku-massaksi...

Ja siitä huolimatta, että kyse on molemmissa tapauksissa "animeharrastajista", näiden kahden ryhmän vertaaminen on kuin vertaisi Simo Häyhää johonkin 7-vuotiaaseen poikaan joka leikkii lähimetsässä sotaa käyttäen puukeppejä pyssyinä.

Tästä pääsemmekin kätevästi siihen, minkä MrBrown toi esille, eli seuroihin. Olin tuossa taannoin Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajatapaamisessa, missä ovat siis kaikki (tai ainakin ne, jotka paikalle vaivautuivat) Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajat. Keskustelimme yhdistystoiminnan haasteista ja niihin vastaamisesta sun muusta - yksi ongelma, mikä nimenomaan harrastusseuroilla (kuten esimerkiksi Turun Animeseura) on ainejärjestöihin (siis tietyn alan opiskelijoiden järjestöihin) verrattuna on se, että harrastusseurojen ikäjakauma on huomattavasti laajempi. Siinä, missä yhden vuosikurssin muodostavista opiskelijoista 99% mahtuu 5 vuoden ikähaarukan sisään, harrastusseuran jäsenistöön voi hyvinkin kuulua niin 14-vuotiaita kuin 41-vuotiaitakin. Ja siinä, missä nämä 20-vuotiaat voi 99%:rosenttisen varmasti heittää yhteen huoneeseen ja iskeä viinaa kouraan ja sanoa "tutustukaa toisiinne", sama taktiikka ei yksinkertaisesti toimi, jos ikäjakauma on liian suuri. Toinen pää ei vielä saa viinaan koskea ja toista taas sellainen meininki voi hyvinkin kyllästyttää - eikä noilla ryhmillä nyt muutenkaan ole melkein mitään yhteistä! Ja ei, "yhteinen harrastus" ei riitä vastaukseksi, koska vaikka harrastuksen kohde (eli anime ja manga) on sama, varsinainen harrastaminen on mitä useimmissa tapauksissa AIVAN ERILAISTA.

Jos tällaista joukkoa koettaa saada koherenttiin yhteistoimintaan, se toki voi yksittäistapauksissa onnistua, mutta jättimenestystä siitä on vaikea povata. Vähän sama kuin väittäisi, että suurin osa Suomen väkivaltarikoksista loppuisi, kun vain riidan osapuolet muistaisivat, että ovat molemmat suomalaisia ja että heillä on todella paljon yhteistä tämän vuoksi! Harmi, että noin löyhällä yhteenliittymällä varustetut ihmiset saa puhaltamaan yhteen hiileen lähinnä yksi asia: yhteinen vihollinen :P
Bubukuuti | niidelj@Twitter | jussikari.fi | Desuconin ex-pääjärjestäjä | lovers gonna love

TLein
Viestit: 371
Liittynyt: Ma Heinä 21, 2003 22:02
Paikkakunta: Helsinki

Re: Animeharrastus Suomessa - Nörttiä vai ei?

Viesti Kirjoittaja TLein » Ma Joulu 15, 2008 12:44

Piti pysähtyä oikein miettimään omia kommenttejaan tähän ketjuun ja aiheeseen.

Miksi vanhemmat animen ja mangan harrastajat mielletään nörteiksi, mutta nuorempia ei?

Ehkä syy on niinkin yksinkertainen, että ennen 'buumia' harrastajalta vaadittiin omaa aktiivisuutta, verkkojen ja laitteiden tuntemista ja ainakin osittaista asialleen vihkiytymistä.

Kun animen sai vain N:n polven videonauhoina, ei nörttiyttä niin paljoa tarvinnut. Sitten tulivat erilaiset videotiedostot ja niiden salatieteenomainen hallinnointi, että pääsi kotikoneella nauttimaan viimeisimmistä animesarjoista.

Nyt melkein uusimmatkin sarjat saa jo netistä streamina tai valmiina DVD-levyinä suomiteksteillä/-dubilla hyvinkin nopeasti, jolloin animen katsominen on huomattavasti vähemmän 'tekninen' kokemus.
-Setä_Gin
Don't drink and derive, because Alcohol and Calculus don't mix!

Avatar
Lmmz
Otaking
Viestit: 521
Liittynyt: La Tammi 11, 2003 17:34
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Animeharrastus Suomessa - Nörttiä vai ei?

Viesti Kirjoittaja Lmmz » Ma Joulu 15, 2008 13:26

Kannattaa muistaa sekin, mitä me "nörtimmät" vanhemmat harrastajat olemme vuosia toitottaneet tehdäksemme omasta touhustamme hyväksyttävämpää silloin kun harrastajakunnassa ei vielä ollut tuhansien teinityttöjä: Japanissa anime/manga ovat valtavirtaa ja normaalia touhua, kuten se aku ankankin lukeminen. Asia erikseen sitten ovat ne intensiiviset harrastajat, joiden koko elämä pyörii tämän ympärillä (vielä teinivuosien jälkeenkin). Paras käännös otakulle olisi juurikin nörtti, koska a) japanissa otaku voi tarkoittaa muutakin intensiivistä harrastamista kuin animea/mangaa ja b) koska siinä on samanlainen negatiivinen konnotaatio.

Se, missä suomalaiset ja ehkä länsimaiset harrastajat yleensä erottuvat, tuntuu olevan cosplay. Jos suhteutetaan mangaa/animea katsovien ja cosplayta harrastavien osuus, niin pikainen arvaus olisi että näiden harrastajien osuus on täällä paljon suurempi kuin japanissa. Ehkä tähän osaltaan vaikuttaa ainakin toistaiseksi se, että kilpailuhenki ei ole niin kova kuin Japanissa - heikkotasoisemmallakin puvulla uskalletaan lähteä liikkeelle ja tärkeintä ei ole huomion keskipisteenä oleminen.

Kun nyt kuvalautalinjalle mentiin, niin alla puhutteleva kohtaus Otaku no Videosta. Ehkä jokusen vuoden päästä suomalaisistakin harrastajista voisi tehdä vastaavan tutkiskelevan itseironisen dokumentaarin...
Kuva
Kosmos on laaja. | Tutturuu!

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Arcadia”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija