Minkälaista J-musiikkia kuuntelet?

Tälle alueelle voit tehdä äänestyksiä, alueella toimivat muuten samat perussäännöt kuin Yleinen Keskustelu -alueella.

Valvoja: Animeunionin Foorumiaktiivit

Mitä J-musiikkia kuuntelet mieluten?

J-Metal
39
5%
J-Rock
279
32%
J-Pop
166
19%
KAIKKI ANIME MUSIIKIT ( Surulliset ja Iloiset -^^-)
347
40%
Joku muu, mikä (tarkenna viestissäsi)
29
3%
 
Ääniä yhteensä: 860

Avatar
madu
Viestit: 1442
Liittynyt: To Elo 02, 2007 14:31
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja madu » Pe Elo 17, 2007 17:12

Japanilaisista bändeistä suosikkini on Sigh, joka soittaa melodista mustaa metallia höystettynä avaruus-syntikoilla ja kaikennäköisillä muilla häröilyillä, ainakin sillä levyllä, jonka olen itse kuullut (Imaginary Sonicscape) - tyyli taitaa kuitenkin olla aika lailla erilainen joka levyllä.

Hieman samalla linjalla olen myös yhden Sabbatin levyn kuunnellut, jonkinlaista heavy/blackmetallia sekin, muttei ihan yhtä paljon iskenyt kuin Sigh, tosin levy (The Dwelling) oli aika raskasta kuunneltavaa, yksi 60-minuuttinen kipale.

Uudemmista bändeista Maximum the Hormone on ihan kivaa kuunneltavaa, popilla höystettyä hardcorea/numetallia.

Suosikkini yksittäisistä kappaleista on kuitenkin ihan animeteemainen - "Yuki, Muon, Madobe Nite.", joka löytyy Haruhin character song volume kakkoselta. Mielettömän tarttuva biisi, ja toteutukseltaankin varsin tuore ja mielenkiintoinen.

Borista on myös pitänyt moneen otteeseen kuunnella, mutta en ole vielä koskaan saanut aikaisiksi. Voisipa ihan nyt käydä vilkaisemassa olisiko yhtyeellä myspace-sivua.

Avatar
Musta-Hilkka
Viestit: 31
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 15:34
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Musta-Hilkka » Pe Elo 17, 2007 17:21

Kuuntelen vähän kaikkea mitä satun kuulemaan animeissa esim. Mutta on tätä J-rockkia ehkä eniten nyt kuunneltu. Gazette, Dir En Grey ~~

Avatar
pieceofheart
Viestit: 140
Liittynyt: Ti Huhti 03, 2007 20:32
Paikkakunta: Lahti

Viesti Kirjoittaja pieceofheart » Su Elo 19, 2007 17:07

Eniten J-poppia.
Yui Makino, Yui Horie, Little by Little, Ym... Ym...

Ja jotakin anime musaa myös :wink:
  /l、
゙(゚、 。 7
 l、゙ ~ヽ
 じしf_, )ノ

Avatar
Yoshiko
Viestit: 142
Liittynyt: Ma Syys 25, 2006 19:33
Paikkakunta: Rovaniemi

Viesti Kirjoittaja Yoshiko » Ti Elo 21, 2007 20:36

J-poppia tulee kaikista eniten kuunneltua. J-popissa on usein iloisia lauluja, varsinkin Ai Otsukalla. Pidän niistä.
Tykkään myös J-rockista. The-Gazette, An Cafe ym.. on lähellä miun sydäntä. Japanilaista heviä en ole kuunnellut paljoa. Animeissa ollutta musiikkia tykkään myös kuunnella, vaikka ne usein ovatkin hitaita, mutta silti niin ihania :D

Avatar
Bitten
Viestit: 160
Liittynyt: Ke Syys 28, 2005 13:47

Viesti Kirjoittaja Bitten » Ti Elo 21, 2007 21:39

J-Rockia olen vähän kuunnellut, Dir en Greytä enimmäkseen. J-Metallia en ole oikein kuullut, sitä voisi ehkä joskus kokeilla, metallia kun kuuntelen muutenkin.

Avatar
zany
Viestit: 339
Liittynyt: La Heinä 22, 2006 11:56

Viesti Kirjoittaja zany » Ke Elo 22, 2007 15:29

kuuntelen kaikenlaista j-musiikkia laidasta laitaan. tietysti on poikkeuksellisia kappaleita joita en ikinä kuuntelisi. Eli kuuntelen sellaisia kappaleita jotka ovat hyviä.. Hikaru Utada ja UVERworld ovat hyviä
Forever love, Forever dream
afureru omoi dake ga
hageshiku setsunaku jikan wo umetsukusu
Oh! Tell me why
All I see is blue in my heart



DA || Animewatcher

Avatar
Cobain
Viestit: 7
Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 18:01
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Cobain » Pe Elo 24, 2007 22:26

Lähes kaikki animemusiikki käy minulle, mutta eniten olen kuunnellut j-rockia, joka johtunee varmaankin siitä, että ennen j-rockia kuuntelin pelkkää rockia sekä punkkia.

Avatar
Liutti
Viestit: 103
Liittynyt: Ti Heinä 10, 2007 12:09
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Liutti » Pe Elo 24, 2007 22:32

Animemusiikit, J-pop (YUI, Younha tms.) ja J-rock. (The GazettE, An Cafe, Gackt jne.) Japanilainen metalli tai hevi ei ole yhtään mieleeni. Ainakaan vielä. : o

Avatar
Yoosei
Viestit: 95
Liittynyt: Ti Elo 22, 2006 17:45

Viesti Kirjoittaja Yoosei » La Elo 25, 2007 10:12

Japsimusan kuuntelu on alkanut yleistyä minulla... Musiikkimakuni on vähän laidasta laitaan, on vain muutama genre, mitä en niin mielelläni kuuntele. Taitaa kuitenkin tuo j-rock olla sitä, mitä eniten kuuntelen. Ja niistäkin eniten dancerockia/pop-rockia ja punk-rockia (tai ainakin sellaista punk -vivahteista). Hitaampiakin kappaleita on kiva kuunnella. Eniten kuuntelen ehkä An Cafèa, Ayabieta, the GazettEa ja Dir en greyta (Degilta enimmäkseen vanhempaa tuotantoa). Jonkin verran tulee kuunneltua myös D'espairsRayta, Aural Vampirea ja Lolita23q:ta. J-poppuolelta viehättävät ehkä eniten nuo johnyn idolipojat.

Sekä lansimaisessa että japanilaisessa musiikissa kuuntelen eniten popin ja rockin eri alalajeja. Muita musiikkigenrejä en niin mielelläni kuuntele, vaikka ihan hyvin siedänkin.

Vastasin "j-rock".

Avatar
J
Viestit: 258
Liittynyt: Ke Syys 21, 2005 18:15
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja J » La Elo 25, 2007 11:24

Vissiin meneepi ääneini tuohon 'J-rock' vaihtoehtoon, Ayabie,Dir en Grey, D'espairsRay,MUCC,X-Japan kaikkea löytyy tuosta viereisestä telineestä.

Tällähetkellä ois hakusessa Abingdon boys School:n cd, ei ainakaan parista suomaisesta nettikaupasta ole vielä löytynyt :c

asdsdafgw
Viestit: 153
Liittynyt: Ma Elo 01, 2005 00:52

Viesti Kirjoittaja asdsdafgw » La Elo 25, 2007 20:04

madu kirjoitti:Japanilaisista bändeistä suosikkini on Sigh, joka soittaa melodista mustaa metallia höystettynä avaruus-syntikoilla ja kaikennäköisillä muilla häröilyillä, ainakin sillä levyllä, jonka olen itse kuullut (Imaginary Sonicscape) - tyyli taitaa kuitenkin olla aika lailla erilainen joka levyllä.
Hahaa, taidanpa vähän brassailla Sigh tietämykselläni.

Sigh on periaatteessa luonut nahkansa uudestaan jokaisella julkaisullaan ja onkin niitä harvoja bändejä jotka sen ovat kunnialla tehneet. Ehdottomasti kannattaa katsastaa kaikki, eivät varmasti ole tehneet samaa levyä kahta kertaa, ja vaikka kaikki eivät koukuta, eiköhän sieltä jotain löydy. Sigh ei ole kyllä tarjonnut mitään helppoa kuunneltavaa, mutta kunhan musiikki avautuu kunnolla on se todella sen arvoista. Bändin taituruus niin biisien kirjoittajina ja soittajina on tullut joka levyllä todistettua tavalla tai toisella. Toisaalta Sighissa mukavaa on myös arvaamattomuus, ei koskaan tiedä mitä seuraavan nurkan takana odottaa kun bändiä kuuntelee. Paha sanoa mitään suosituksia, kun kaikki iskevät kohtalaisen lujaa minulle.

Alkupuolelta Scorn Defeat ja Infidel Art ovat varmaan ne ainoat oikein kunnon black metal julkaisut bändiltä, ja jälkimmäinen on vähän kyseenalainen kaiken häröilynsä kanssa. Black metallia ja syntikkaa, toimii minulle. Pienenä kurioseettina black metallista enemmän kiinnostuneille, Sigh oli harvoja Euronymouksen BSD:lle signattuja artisteja vaikka ehtikin julkaista vain Scorn Defeatin lafkalla, että kyllä tämä on ihan TRVE CVLT black metallia.

Ghastly Funeral Theatre EP on Sighin ensimmäinen ns. konseptilevy, jossa keskitytään Japanilaiseen okkultismiin. Black metallista on vielä rippeitä soitannassa. Melodiat paljon isommassa asemassa.

Hail Horror Hail:lla sitten mennäänkin outouden rajamaille oikein kunnolla. Mirain vokaalit ovat aika lailla viimeiset black metallin rippeet levyllä. Kaipa tämä jotain tunnelmallista/eeppistä metallia ja avant-gardea psykedeelisin maustein on. Hail Horror Hailia on niin perkeleen vaikea määritellä, mutta HHH on yksi arvostetuimmista ja parhaista Sigh levyistä.

Kun sitä luulee että bändin on tehnyt jo jotain niin outoa, heittävät he peliin jotain vähintäänkin yhtä outoa. Valssia ja metallia samalla albumilla, Scenario IV: Dread Dreams. Tuo vähän enemmän 70 luvun rockin ja jazzin vivahteita musiikkiin, mitä sitten myöhemmin kyllä kuullaan.

Sighin kotisivut sanovat HHH:sta ja Scenariosta aika hyvin "As Hail Horror Hail can be seen as a soundtrack for a bloody horror movie, Scenario IV: Dread Dreams could be music for a really sick psycho-thriller.".

Imaginary Sonicscapen ilmeisesti tiedät, joten ei siitä mitään. Paitsi että sienet olivat vielä laillisia Japanissa levyn teon aikana, olisiko ollut mitään vaikutusta.

Gallow's Galleryllä sitten taas käännettiin uusi sivu bändin historiassa, bändiin tuli uusi rumpali ja tyylisuunta sai muutosta taas. Levyn huhuttiin olevan rankinta mitä Sigh on suoltanut, mutta tuloksena olikin 70's rock/power metal/psykedelia yhdistelmä. Ainoa Sighin levy jossa on puhtaat vokaalit. Mutta vaikka levy onkin ehkä sitä kevyintä Sighia, kyllä se kohtalaisen monta kertaa on pyörähtänyt soittimessa. Huonona puolena on että levy on aika heikosti miksattu, joka on todella hienoilta biiseiltä välillä aika paljonkin pois.

Ja nyt päästään Hangman's Hymniin. Pari kertaa viivästynyt levy todella täytti odotukset kun sen sai käsiinsä tuossa kesällä. Ehdottamasti rankinta ja kierointa Sighia sitten Scorn Defeatin. Mirain määritelmä "thrash-metal-meets-German-symphonies" ei osu todellakaan kovin huti. Sigh on nopeutunut huomattavasti, kuorot ja sinfonisuus ovat lisääntyneet ja Mirain entistä kierommat rääkymisvokaalit ovat tulleet takaisin. Musiikki ottaa kuuntelijaa kurkusta kiinni eikä päästä otteesta kuin lopussa, jos luulee että parissa rauhallisemmassa kohdassa on päässyt pälkähästä on todella erehtynyt. Junichi todella lunastaa paikkansa uutena rumpalina HH:llä.

Noh, siinä pienehkö läpileikkaus bändin tuotannosta, huutakaa jos siellä jotain epäkohtia on. Shinichi ja Mirai ovat Blackmoren ja Lordin(ei se kumipukuinen pelle, vaan Jon Lord.) jälkeen parasta kitara/syna yhteissoitantaa mitä olen kuullut, eikä bändin muidenkaan jäsenten osaamista pitäisi näin komean uran jälkeen kyseenalaistaa. Voisin palvoa Shinichiä ja Miraita kuin Visual Kei fani Yoshikia, mutta en taida aloittaa, kestäisi kauan.

Toivottavasti jatkavat samaa tahtia ja taas parin vuoden päästä saadaan uutta ihasteltavaa.
madu kirjoitti:Hieman samalla linjalla olen myös yhden Sabbatin levyn kuunnellut, jonkinlaista heavy/blackmetallia sekin, muttei ihan yhtä paljon iskenyt kuin Sigh, tosin levy (The Dwelling) oli aika raskasta kuunneltavaa, yksi 60-minuuttinen kipale.
Kannattaa Sabbatilta kokeilla Karisma nimistä levyä, itselle ainakin avautui sen myötä.

Avatar
madu
Viestit: 1442
Liittynyt: To Elo 02, 2007 14:31
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja madu » Su Elo 26, 2007 12:50

J kirjoitti:Tällähetkellä ois hakusessa Abingdon boys School:n cd, ei ainakaan parista suomaisesta nettikaupasta ole vielä löytynyt :c
Hee, tosi hyvä bändi ainakin DtB:n openingin perusteella.
Yorac kirjoitti:snipsnap
Juu, pitää varmaan tuo Hail Horror Hail hankkia jossain välissä. Hangman's Hymniltä kuulin joitain biisejä Sighin myspace-sivuilta ja oli tosiaan aika yllättävän rankkaa meininkiä, ainakin tuohon Imaginary Sonicscapeen verrattuna. Ihan perusbläkkistä en enää jaksa kuunnella Burzumia lukuun ottamatta, joten taidan nuo alkupään levyt jättää väliin, KVLT ei oikein ole mun juttuni :lol: Mutta sitten kun soppaan lisätään kaikennäköistä muuta kivaa niin siitä ei enää musiikki parane.

(ihan tälleen j-musiikkiin mitenkään liittymättä, mikäli et ole vielä tutustunut bändiin/projektiin nimeltä Diabolical Masquerade, suosittelen ehdottomasti)

asdsdafgw
Viestit: 153
Liittynyt: Ma Elo 01, 2005 00:52

Viesti Kirjoittaja asdsdafgw » Su Elo 26, 2007 20:27

madu kirjoitti:
Yorac kirjoitti:snipsnap
Juu, pitää varmaan tuo Hail Horror Hail hankkia jossain välissä. Hangman's Hymniltä kuulin joitain biisejä Sighin myspace-sivuilta ja oli tosiaan aika yllättävän rankkaa meininkiä, ainakin tuohon Imaginary Sonicscapeen verrattuna. Ihan perusbläkkistä en enää jaksa kuunnella Burzumia lukuun ottamatta, joten taidan nuo alkupään levyt jättää väliin, KVLT ei oikein ole mun juttuni :lol: Mutta sitten kun soppaan lisätään kaikennäköistä muuta kivaa niin siitä ei enää musiikki parane.

(ihan tälleen j-musiikkiin mitenkään liittymättä, mikäli et ole vielä tutustunut bändiin/projektiin nimeltä Diabolical Masquerade, suosittelen ehdottomasti)
Noh, toisen aallon black metal bändeistä Burzum olisi varmaan lähimpänä Sighin alkupuolen tuotantoa, vaikka ei Sighia oikein voi siihenkään samaistaa. Ehdottomasta jos vaan on mahdollista kannataa tutustua bändin koko tuotantoon.

Kyllä Diabolical Masquerade on tuttu, Death's Designia on jonkin verran tullut kuunneltua ja aika komea levyhän tuo on.

Avatar
Akikaze
Viestit: 12
Liittynyt: Pe Elo 31, 2007 18:32
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Akikaze » Ke Tammi 16, 2008 17:18

Kaikenlaista J-musiikkia on nyt tullut kuunneltua suurinpiirtein vuoden verran(paitsi metallia kauemmin), ja nyt ehkä osaa jo muodostaa pientä kuvaa sieltä täältä.

J-rokkiin on melkein ainoa tyyli mihin en oikein tunnu pääsevän millään sisälle. Liekö sitten pikkutyttöjen muodostamilla fanilaumoilla jotakin asian kanssa tekemistä. Muutenkin suurin osa bändeistä sortuu liian usein yliyrittämiseen, heikkoon soundipolitiikkaan ja liialliseen visuaalisuuteen palvomiseen. Riittävää tasapainoa ei mielestäni tässä asiassa saavuteta.

J-popissa on löytynyt muutama mielenkiintoinen artisti, näistä mainittakoon vaikkapa Ayumi Hamasaki, Miwa Sasagawa ja Maaya Sakamoto, joka on ehdottomasti minulle se paras J-pop artisti. Tämä on suurimmalta osalta Yoko Kannon ansiota, sen verran nerokkaita sävellyksiä on muutamalle hänen levylleen siunaantunut. Tunnelma on hyvin keveä ja folkmainen, josta pidän paljon.

J-metallista on aina iskenyt täällä aiemmin mainittu Sigh kauttaaltaan. Myöskin Abigail, Barbatos, Sabbat ja tuorein Suomessakin vieraillut tyttöbändi fenomena Gallhammer. Heillä on outo kyky yhdistää Hellhammermaisia vanhan metallin vivahteita hyvin synkkään ja ahdistavaan Doomiin.

Sitten tietenkin täytyy vielä mainita Nobue Uematsu / Black Mages, josta tämä suurin innostus on ehkä peräisinkin. Final Fantasy -OSTit ovat syöpyneet syvälle aivojen tietokeskuksiin. Myöskin monella OSTilla mukana ollut Susumu Hirasawa on todella mielenkiintoinen tuttavuus. Mieshän käyttää musiikinteossaan vanhoja Amiga-tietokoneita, mikä on jo sinällään hyvin kunnioitettavaa!

Avatar
silverynova
Viestit: 104
Liittynyt: To Marras 01, 2007 15:12
Paikkakunta: Kokko L.A.

Viesti Kirjoittaja silverynova » Ke Tammi 16, 2008 17:58

Ennen olisin ehkä sanonut että kuuntelen vain J-rokkia, mutta nykyään tuo musiikkimaku on levittäytynyt niin laajalle että joskus heikkoina hetkinäni saatan langeta enkankin puolelle :roll: Mutta yleensä kappaleella on silloin tekemistä jonkun animen kanssa. Erityisen raskaaseen musiikkiin en japanipuolella ole tutustunut kun en siitä yleensäkään kamalasti pidä (nämä karjumiset sun muut).

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Gallupit ja kyselyt”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa