Kieli: Englanti
Kustantaja: Del Rey Manga
Ikäsuositus: Kannessa "Mature content" ja takakannessa K-18. Suomessa se olisi varmaan K-13.
Ilmestynyt englanniksi: 4
Japaniksi: 16
Luettu: 1-4
Saatavuus: Suomalainen Kirjakauppa ja Akateeminen ainakin myyvät.
Hinta: ~9,90€
Sivumäärä: ~185/pokkari
Sarjasta on tehty 26-osainen anime.
Alkuasetelmat
Tarina alkaa kun 15-vuotias päähenkilömme Yamato Akitsuki muuttaa Tokioon ja päättää aloittaa uuden elämän. Yamato majoittuu tyttöasuntola-kylpylään, jonka hänen tätinsä omistaa. Kaikille niille, jotka juuri saivat elämänsä traumaattisimmat Love Hina-flashbackit: tämä EI ole väkivallalla höystetty haaremisarja(ainakaan vielä neljännessä mangassa
).
Sankarimme naapurihuoneesta löytyy itse tähti, eli Asahina Suzuka. Yamaton kanssa samalla luokalla oleva korkeushypyn suuri lupaus on Yamaton silmissä niin täydellinen, että ihastus on taattu. Ja sitten vaan miettimään, miten saamaton perusjätkä saisi unelmatytön. Soppaan tietenkin sekoitetaan muutama lisähahmo, mutta itse tarinan ydin on Suzuka x Akitsuki -draama.
Homma Menee Näin
Kyseessä on siis aika perusasetelmista lähtevä romanssi/draama. Tämä tosin ei haittaa pätkääkään, sillä homma on toteutettu todella hyvin. Asiat etenevät tarpeeksi vauhdilla, mutta oikeisiin asioihin osataan keskittyä ja sekaan mahtuu ainoastaan muutama typeryys. Eli aika realistisella tasolla pysytään koko ajan. Piirrostyyli on yllätyksetöntä, mutta silti A-luokkaa.
Viimeistään tässä vaiheessa jonkun tätä lukevan mieleen on noussut kysymys: "K-18, mitvit?" Kaikki kunnia tuosta ihmiset karkottavasta ikärajasta menee niille muutamalle (turhalle) tissikohtaukselle, jotka jostain syystä tämän ihanan mangan sivuilla oleskelevat. "Oho alaston tyttö kompastuu päälleni kun unelmatyttöni kävelee ovesta sisään ja hän pitää minua pervona omg nolasin itseni." Näitä kohtauksia ei kyllä ole paljoa ollenkaan(2-3/manga) ja ne vähenevät tasaisesti(4:ssä osassa niitä on 0), mutta ei niistä minkäänlaista hupiakaan missään vaiheessa irti saa.
Suzuka on koulun urheilutiimissä ja siitä tulee juonen edetessä yhä tärkeämpi osa tarinaa. Pelkoni eivät ainakaan vielä ole käyneet toteen, eikä itse draamaa ole missään vaiheessa laitettu varsinaisesti taka-alalle.
Piipöls
Hahmokaarti on niin perustauhkaa, että oksat pois.
Naistenmies side-kick: Yasunobu Hattori
Ujo tyttö: Honoka Sakurai
Tissit(ja muutama syvällinen parisuhdeneuvontasessio): Yuka Saotome&Megumi Matsumoto
Tyttö ilman kunnon roolia vielä(wtf?): Miki Hashiba
Hattori on se, jolle Yamato menee aina avautumaan. Joskus Hattorin neuvot ovat hyviä, joskus ei. Honoka tykkää Yamatosta, muttei uskalla sitä ääneen sanoa(tosin neljännen osan teaseri vitososasta antaa *ehkä* ymmärtää muuta). Honoka kasvaa hahmona aika paljon, mikä tekee hänet tarinan edetessä yhä kiinnostavammaksi. Saotome ja Megumi ovat ne muut asuntolassa olevat tytöt. Saotomella on joskus jopa jotain relevanttia sanottavaakin, kun taas Megumi on turha. Hashiba(myöskin koulun urheilujoukkueessa) lähinnä yrittää rauhoitella Suzukaa kun tämä vihastuu Yamatolle jostain.
Itse tähtiparimme on taas huomattavasti kiintoisampaa seurattavaa. Sekä Suzukan että Yamaton reaktiot ja käyttäytyminen eri tilanteissa on realistista ja harvoin epäselvää. Muutama Suzukan ärtyisyyspuuska saattaa ihmetyttää, mutta hieman loogista päättelyä kehiin, niin sekin aina selviää viimeistään parinkymmenen sivun päästä. Suzuka on juuri niin ihana kuin hänen on tarkoituskin olla, muttei sentään yllä Yamaton kuvitelmien tasolle. Itse ainakin ihastuin Suzukaan täysin, mikä todennäköisesti vääristää mielipiteitäni(toivottavasti ei ny sentää).
Del Rey Hoitaa
Kuten jo mainittua, piirrosjälki miellyttää silmää todella paljon, mutta muita juoneen tai vastaavaan liittymättömiä asioita kannattaa myös tarkastella. Englanti on sujuvaa, eikä ole vielä montaa kohtaa eteen tullut, joissa olisi tullut parempi käännösvaihtoehto mieleen. Japania en osaa joten siihen on vaikea verrata. Kävin pari fanikäännöstä vilkaisemassa, ja ne olivat todella huonoja verrattuna viralliseen(sai vähän kontekstia siitä minkälainen se käännös olisi voinut olla).
Kirjoitusvirheitä sen sijaan on luvattoman paljon. Ne eivät ole iso haitta, mutta kyllä ne välillä silmään pistävät(sanan perästä puuttuu yksi kirjain tai h:n sijaan on painettu samalla j:tä jolloin tulee hjave tms).
Del Rey pitää aina -chan/-sama/-san ym päätteet, mikä ainakin itseäni miellyttää. Ne on myös selitetty joka osan alkuteksteissä. Lopussa taas selitetään kaikki japaninkieliset sanat joita ei oltu käännetty ja jotain pikkuextraa sieltä myös välillä löytyy.
Elikkäs(yhteenveto tms: lue tämä jos olet laiska)
Tämä on elämäni ensimmäinen realistinen romanssi/draama manga, joten vertailukohtia ei tosiaan ole. Tämä ei kuitenkaan estä minua sanomasta, että kyseessä on hyvä, kiinteä ja kaunis mangasarja, jota suosittelen kaikille, joita draama ilman yliluonnollisuuksia kiinnostaa. Eniten sarjassa ilahdutti, että asioita ei pitkitetä liikaa. Esimerkiksi rakkaudentunnustuksia ei joutunut odottamaan liikaa, vaan juuri sopivasti.
Urheilukuviot pyörivät mukana, mutta ovat selvästi taka-alalla ja toimivat lähinnä katalystina, jolla tapahtumia saadaan käyntiin. Osa hahmoista on hyviä, osa vähän vähemmän hyviä, mutta mitään kestämätöntä ei löydy. Del Rey on hoitanut hommansa hyvin, mutta typoista miinusta. Älkääkä välittäkö siitä ikärajoituksesta, se on puutaheinää se.
Arvosana: 9-
Miinusta kirjoitusvirheistä, muutaman hahmon onttoudesta, turhista myötähäpeäkohtauksista ja siitä, ettei tämä varsinaisesti tuo mukanaan mitään vallankumouksellista(zomg paitsi tietysti Suzukan itsensä <3)
Ensimmäinen kahta riviä pitempi vapaaehtoisesti kirjoitettu arvosteluni(siis mistään, ikinä), joten mestariteos se ei ole. Toivottavasti saitte kunnon kuvan teoksesta, sehän tässä merkitsee.