Hävettääkö?

Vapaamuotoinen mutta asiallinen keskustelu. Anime- ja mangayhteisöä kiinnostavat aiheet, jotka eivät sovi suoraan muille alueille, kannattaa lähettää tänne - sana on vapaa.

Valvoja: Animeunionin Foorumiaktiivit

Avatar
JereTHEend
Viestit: 272
Liittynyt: Pe Kesä 23, 2006 22:50
Paikkakunta: Turku

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja JereTHEend » Ti Elo 11, 2009 17:05

Luulen että tässä vaiheessa jo pitäisi kun Kuro neko lepää sängyllä, olihan Hamtaro kokoelma joka katosi kissojen leluiksi. Ja sitten tuo uusin Konatakakin hyllyssä sellaisena kun on.

Ja uusi iPod touch sisältää 16 gigaa animea jota olen vielä katsomassa. Tuskin amiksessa huomaavat mutta jos joku uskaltaa kommenttia heittää niin saa vain nasevaa vastausta naamaan.

Ei hävetä, jos joku tulee valittamaan niin sitten heitän hellsingillä tai higurashilla vastalauseen.
Viimeksi muokannut JereTHEend, Ti Elo 11, 2009 20:22. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Avatar
Guardian-Of-Rain
Viestit: 27
Liittynyt: Pe Elo 07, 2009 14:49

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Guardian-Of-Rain » Ti Elo 11, 2009 19:59

En ole kyllä päivääkään hävennyt japaniharrastustani. Meitä harrastajia oli vanhassa koulussani KOLME. Tai kaks ja puoli, yks välillä jaksoi meidän juttuja ja välillä ei. :D En ole koskaan pukeutunut mitenkään "japanimaisesti", täällä kun on muutenkin niin kirjava vaatevalikoima että minullakin on vaan erivärisiä huppareita ja printti-t-paitoja, en voisi pukeutua erikoisesti vaikka haluaisin. Seuraan tällä hetkellä 12 eri animesarjaa (KuroShitsujin sain tänään loppuun), ja ostan neljää eri mangasarjaa, pokkareita on toki kertynyt jopa 17 eri sarjasta. Kuuntelen japanilaista musiikkia, pidän etenkin japaninkielisestä hiphopista ja An Cafésta.
Fanikrääsääkin on, kaikki melkein kyllä koskee Narutoa tai Fullmetal Alchemistia. Kun tähän huoneeseen astuu, tietää, minkälaisen ihmisen kanssa on tekemisissä. :D

Uuten kouluun menen ylihuomenna, siellä meitä harrastajia on useampia, tunnen kolme muuta. Kyllähän yläasteella jotkut ärsyttävät ihmiset aukoi päätään, mutta nekään eivät enää jaksaneet kun eivät tajunneet minun ja kavereideni inside-juttuja. Loppujen lopuksi jotkut jopa kyselivät japaninkielisiä peruslauseita ja omien nimiensä kirjoitusasuja, siihen totuttiin nopeasti.
Niih, yks tyyppi tais saada korkeamman verenpaineen kun me höpistiin aina sen kuullen youtuben "Kirjakielellä kilpakosijat"-Narutodubin dialogia. :mrgreen:

Avatar
Memorial
Viestit: 90
Liittynyt: Pe Heinä 24, 2009 12:31

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Memorial » La Elo 29, 2009 19:49

En häpeä kulkea decorana kaupungilla tai pälättää vain Japanista koulussa... Olen oma itseni. :)
Miksi hävetä? :D Tai no... en nyt ihan vain Japanista koulussa puhu. LOL XD
En halua ollaaa maassaaa. >:3
Viimeksi muokannut Hoothoot, La Elo 29, 2009 20:38. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Syy: Niiden hymiöiden käyttämistä voisi vähän rajoittaa. Kiitos.
Hello hello 8D
Kattokaa toki mun blogi: http://iinunblogi.blogspot.com/

Avatar
pöllödemoni
Viestit: 190
Liittynyt: Ti Huhti 21, 2009 21:17
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja pöllödemoni » La Syys 12, 2009 17:27

En häpeä, mutta aloitusviestiä lainatakseni käyyttäydyn ja puhun silti kuten "tavalliset" ihmiset.
"En jaksa enää kävellä!"
"Ettekö jaksa enää kävellä?"

Avatar
Clementine
Viestit: 23
Liittynyt: Su Kesä 21, 2009 20:25
Paikkakunta: Vantaa

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Clementine » Su Syys 13, 2009 00:02

En osaa hävetä harrastuksiani sitten yhtään. Jos suhtautuisin niihin tyyliin "no onhan tää silleen kivaa mut jotain kauheen noloo täs kyl on!", niin eipä kauhean rakkaalta harrastukselta kuulosta. Ulkoisesti olen niin massaa ja tavista, ettei siitä pysty päättelemään ollenkaan sitä faktaa, että mangan lueskelu maistuu. En kyllä jaksa muille tuputtaakaan harrastuksiani, mutta jos vain kavereiden kanssa aiheesta tulee juttua niin tottakai puheeseen tulee osallistuttua. On kyllä kieltämättä harvinaisen ärsyttävää, jos omaa lempijuttua ollaan kuuluttamassa 24/7 koko maailmalle tai vähintäänkin koulun käytäville. Näin kärjistetysti nimenomaan kawaii-ihQ-nekottelu kyrsii, vaikkei sellaisia ole livenä tullut koskaan vastaan.

Jos jotain tässä pitää hävetä, niin niitä, jotka kuvittelevat voivansa mollata toisen harrastusta päin naamaa ja antaa jotain häpeämisen aihetta tälle harrastaja-paralle : ( Inhottaa, kun ei voida antaa toisten olla rauhassa ja tehdä sitä mistä nyt tykkääkään. Itse olen onnekseni päässyt kasvamaan suht järkevien ihmisten parissa - joukossa jopa muutama mangaa ja animea harrastava tyyppi- , joilla ei ole ollut mitään ikävää sanottavaa Japanista noin ylipäätään. Yleensä mangan lueskelu koulussa (joka tapahtuu yleensä sen takia että on tylsää ja sen uuden pokkarin tahtoo lukea nimenomaan heti) herättää lähinnä hyväntahtoista uteliaisuutta ei-harrastavien joukossa : )

Yhtä hyvin minulta voisi kysyä että hävettääkö Harry Potterien lukeminen tai Disney-piirrettyjen katsominen. Mitään hävettävää ei ole, kunhan itsellä on kivaa : ) Taatusti niillä kawaii-ihQ-nekottelijoillakin on kivaa, joten paras kai antaa niiden olla, eikä mennä sanomaan päin näköä jotain tylyä.

Avatar
Peruna
Viestit: 74
Liittynyt: Su Kesä 07, 2009 00:46
Viesti:

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Peruna » Su Syys 13, 2009 22:54

mua hävettää tosi paljo tää japannin fanitus... en esim uskalla näyttää kellekkää mitää anime juttui mitä mulla o ku en tiiä jos se vaikka sanoo tyhmäks tai japanidorkaks... kerron vaa lähimille ystäville (esim. SAPULI-DONO)...
MÖRKÖ <-ÄLÄ GLIGGAA

Avatar
Minna
Viestit: 22
Liittynyt: To Helmi 15, 2007 21:47
Viesti:

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Minna » Su Syys 13, 2009 23:37

Olen ollut ehkä lipumassa vähän piilottelun puolelle tässä viimeisen reilu vuoden aikana. Koulussa porukka tuijottaa muutenkin siihen malliin että en halua kiinnittää huomiota. Ja välillä tuntuu että muut katsovat että mkä tuokin yrittää olla. Uskoakseni se on täysin mielikuvitukseni tuotetta että ketään kiinnostaisi mitä teen, mutta kun mainittu mielikuvitus sattuu vaikuttamaan päässäni niin tuleehan sitä kuunneltua.
Pinssejä löytyy laukusta ja piirtelen tunneilla (usein piilotellen työn alla olevaa kuvaa tosin) mutta en minä sitä levittele. Kavereilta tms yms en tätä mitenkään salaile, porukka kun sattuu olemaan tuttuja nimenomaan joko harrastuksen kautta, tai kontakti on säilynyt yhteisten kiinnostusten ansiosta.
"Q. The title of the game is Baten Kaitos: Eternal Wings and the Lost Ocean. HOW DO YOU LOSE AN OCEAN?!? HOW?!?
A: It falls out of your pocket."

Cnip
Viestit: 4
Liittynyt: Su Syys 13, 2009 23:50

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Cnip » Ma Syys 14, 2009 16:50

Jooei. Jos joku kysyy, pidänkö mangasta/animesta/joulukuusista, vastaan toki rehellisesti. Mielestäni omaa harrastustaan ei pitäisi hävetä (kuten jo sanottu), vaikka kuinka ne kaverit/perheenjäsenet olisivatkin sitä vastaan. Mulla on yleisestikkin sellainen oudon nörttifriikkijapani-ihkuttajan (......) leima, että mikäs tässä enää salailemaan. Ja puhun animesta/mangasta muiden ihmisten seurassa samoin, kuin puhuisin vaikka jalkapallosta. Hm.

Avatar
Shoe
Viestit: 278
Liittynyt: Su Heinä 05, 2009 01:55

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Shoe » Ma Syys 14, 2009 22:13

Alkuaikoina en puhua pukahtanut koko mangaharrastuksesta kenellekään. En kai sitten uskaltanut, sillä näin, miten erästä luokkalaistani hieman kiusattiin siitä, muttei kuitenkaan jatkuvasti. Pelkäsin, että minuakin kiusattaisiin. Tämä tapahtui ala-asteen kutosluokalla.

Kasiluokan syksyllä uskaltauduin puhumaan mangasta, mutten silloinkaan paljon. Eräs päivä rohkaisin itseäni ja otin kouluun luettavaksi välitunneille Hellsing 1. Kukaan ei morkannut, ei yrittänyt ottaa kyseistä pokkaria ja repiä sitä. Olin todella helpottunut. Enemmän tultiin kyselemään, että mitä luen. Kerroin että luen mangapokkaria. Jotkut halusivat myös oikeasti lukea pokkaria, ei morkkaamismielessä. Siitä lähtien uskalsin tuoda kouluun välituntilukemiseksi jonkun mangan mukaan.

Nykyisin koko juttu on mennyt vähän överiksi. Siis sen kannalta, että ruukaan lueskella niitä joillain oppitunneilla ja toissaperjantaina otin lähes koko laukullisen mangapokkareita mukaani. Mutta onneksi saan hillittyä itseni sen verran hyvin, etten lue niitä joka tunnilla.

Jospa vastaisin kysymykseen. Eli minua ei nykyisin hävetä harrastukseni pätkääkään. Ei kenelläkään ole oikeutta tulla sanomaan että harrastukseni olisi "väärä".

Avatar
Valkoinenhai
Viestit: 258
Liittynyt: La Heinä 12, 2008 16:06

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Valkoinenhai » Ti Syys 15, 2009 18:51

Nyt kun asenteeni on muuttunut viimeviestistä, on parempi päivitellä omaa näkemystäni tästä aiheesta.
Siis, hävettääkö katsoa animea, lukea mangaa, käydä coneissa ja piirrellä japanilaisvaikutteista sarjakuvaa? Lyhyesi sanottuna kyllä.

En sanoisi tämän häpeän olevan niin suurta, että minun pitäisi pokkareita ostaessani piilottaa ne muiden ostosten sekaan tai lopettaa kokonaan sarjakuvieni piirtäminen. Se on kuitenkin sen verran häiritsevää, että haluan hiljalleen opetella irti animen maailmoista, enkä mielisi saada enempää tovereita, jotka ovat fanaattisia ernuja. Tämähän nimittäin vain lietsoisi omaa anime-faniuttani.

Häpeämiseni johtuu nuorempien ernujen aiheuttamasta ennakkoluuloista, sekä alkuvuosien "Dragonball ja kaikki manga on p0rn0a" -vaahtoamisesta. Ihmiset ovat saaneet lähtemättömän käsityksen animesta ja sen harrastajista. Tämän seurauksena heidän stereotypinen näkemyksensä tästä ilmiöstä suuntautuu vihaksi yksilöä vastaan, ja siitähän se alemmuskompleksi syntyy.
Haluan siis pelastaa oman nahkani häpeämällä ja pitämällä pienempää suuta asiasta.

Vaikka kovin paljoa vastoinkäymisiä en ole kokenut, on lähes fanaattisesta faniajoistani kärsinyt aikoinaan hyvin moni, joten koen, että on parempi hiljentyä. Avautua saa sitten coneissa ja sarjakuvien kautta, mitä turhaan viattomia ihmisiä rassaamaan.
Jatko-opintoihin mennessäni pidän mielessä, että olen tavallista hiljaisempi tästä harrastuksestani.
Jos jokin voi mennä pieleen, niin se menee pieleen. -Murphyn laki

Avatar
Damatris
Viestit: 29
Liittynyt: Pe Kesä 12, 2009 16:51
Paikkakunta: Kalakukkojen luvattu maa

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Damatris » La Marras 28, 2009 02:47

Ei, en häpeä harrastustani ollenkaan.

Tosin en kyllä sitä mitenkään valtavasti tai äärimmäisen näkyvästi esittelekään. Joinain päivinä vaatetuksessa saattaa olla jotain japanilaiseen katumuotiin, viittaavaa tai muuten hieman harvinaisempaa asustusta, mutta yleensä on varsin tavalliset vaatteet. Tosin hiukset saattavat paljastaa jotain, sillä ne ovat lyhyehköt eteenpäin pitenevät, pörrössä ja takana on pitkät siniset lisäkkeet. Tosin pian ne vaihtuvat violeteiksi.

Koulussa en animesta, mangasta tai Japanista puhu, mikä johtuu siitä, että ainutkaan ystävistäni ei aiheesta ole kiinnostunut. olen kyllä joskus heille jotain siitä puhunut, mutta tuputtamaan en ala. Tosin pidin kyllä oikeasti lähes 1 1/2 tunnin pituisen esittelyn japanin kulttuuripiiristä tällä viikolla maantiedontunnilla. Hieman nolostuneen huvittunut olo siinä kyllä tuli, mutta sekään ei aiheeseen tai kiinnostukseeni liittynyt vaan siihen, että muiden esitykset toisista kulttuureista kestivät max. 5 min... Äh, ja minä en ehtinyt edes kertoa puoliakaan tiedoistani. xD

Ja luultavasti koko lukio tietää, että olen tästä aiheesta kiinnostunut. Kukaan ei sitä solvaa tai hauku. Muutaman hyväntahtoisen kommentin olen saanut esim. väärinpäin luettavista sarjakuvista, mutta kuka niistä nyt nolostuisi tai loukkaantuisi? Yleensä olen vain heittänyt hymyillen takaisin, että ehkäpä me olemmekin niitä jotka lukevat tekstejä väärinpäin.

Lukiossamme on huimat yksi toinen, joka on animesta ja mangasta kiinnostunut, mutta en oikeastaan ole koskaan hänelle edes puhunut. Hän nimittäin katsoo minua aina välillä erittäin murhaavasti, mitä en oikeasti ymmärrä. Ei tosin tee mieli mennä hieromaan ystävyyttäkään... Niin ja onhan täällä vielä yksi joka on puoliksi kiinnostunut. Hänen kanssaan vaihdan toisinaan muutaman sanan, mutta siihen se sitten jääkin.
“Their eyes went to the flickering fire, then back to me. I was one of those. I meddled with dark powers. I summoned demons. I ate the entire little cheese, including the rind.”

Avatar
Yamasukka
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Elo 17, 2007 14:16
Paikkakunta: Siilinjärvi

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Yamasukka » Ma Joulu 07, 2009 21:18

Suoraan sanottuna: Ei hävetä! Ei animen ja mangan pitämisessä ole mitään vikaa, itsekin pidän anime/manga kuvia reppuni ulkoasuna. Ja puhun kavereiden kanssa ihan avoimesti ja asiallisesti animesta/mangasta vaikka jotkut ihmiset morkkaisivatkin, ei anneta morkkauksien hetkauttaa.

Avatar
Riyoko
Viestit: 165
Liittynyt: Ti Loka 27, 2009 16:39
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Riyoko » Ma Joulu 07, 2009 22:44

En oo koskaan hävenny, koska mulla on pakottava tarve olla massasta erottuva ja se sitten onnistuu juuri harrastukseni avulla. XD Ja no tietysti siksi että uskallan olla oma itseni välittämättä teinien ym. puheista.

Avatar
Damankee
Viestit: 10
Liittynyt: Ti Kesä 05, 2007 14:41

Re: Hävettääkö?

Viesti Kirjoittaja Damankee » Ma Tammi 04, 2010 20:18

En ehkä häpeä itse harrastusta, mutta ehkä muita ihmisiä? Osa ihmisistä menevät kyllä oman ymmärrykseni yli asian suhteen. Kaikki jotka pukeutuvat, käyttäytyvät tai yleensäkin haluaisivat olla japanilaisia ovat yleensä juuri sellaisia joita häpeäisin.
All my life I've wanted to be someone; I guess I should have been more specific.

Avatar
RecluseGAY
Viestit: 120
Liittynyt: Pe Huhti 24, 2009 14:43
Paikkakunta: Hamina

Re:

Viesti Kirjoittaja RecluseGAY » Ti Tammi 05, 2010 14:47

kagura kirjoitti:En häpeä mitään ja kaikki tietävät, että mulla on "omituisia harrastuksia". Kuljeskelen kaikki Totorot ynnä muut päälläni ihan reippaasti, jos siltä tuntuu.

Samaa mieltä. Ei voisi vähempää kiinostaa,mitä muut ihmiset ovat mieltä harrastuksestani,pitivät he siintä taikka eivät. Täällä kotipaikkakunnalla ei tosin ole oikein anime/manga harrastajia miltein yhtään,joten etsin seuraa sitten netin kautta,taikka vierailen vähän kauempana ystävieni luona. Ja en tajua...mitä hävettävää tässä on? Pelkää,etteivät muut hyväksy erinlaisuuttaan? Etteikö löytäisi enään ystäviä? Tuo ajattelu on mielestäni turhaa.On typerää tuomita ihminen pelkän harrastuksensa takia. Sellaiset ihmiset voisivat painua hiiteen...

Muttajoo,en häpeä en. Omistan kyllä yhden ystävän,joka juuri näyttää häpeävän harrastustaan (siis animen ja mangan suhteen).
Tai,niin hän minulle on ainakin kertonut... Taitaapi se ihan ihmisestä johtua, häpeääkö vai ei.
galleria & netlog : RecluseGAY
Lafiff & Last.fm : Pervo-erakko

Stalkitkaa! 8)

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Yleinen keskustelu”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 63 vierailijaa