Opastusta japanin kieleen

Vapaamuotoinen mutta asiallinen keskustelu. Anime- ja mangayhteisöä kiinnostavat aiheet, jotka eivät sovi suoraan muille alueille, kannattaa lähettää tänne - sana on vapaa.

Valvoja: Animeunionin Foorumiaktiivit

Avatar
Corvus
Viestit: 30
Liittynyt: La Heinä 17, 2004 18:15
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Corvus » Ti Marras 28, 2006 01:47

Naino kirjoitti:Chichioya [ 父親 ] ja hahaoya [ 母親 ]...
'tässä halutaan hiukan korostaa vanhemmuutta ja sukua/sukulaisuutta'
Tässä halutaan korostaa nimenomaan vanhemmuutta sukulaisuuden ylitse. Eli nämä ovat neutraaleita sanoja, joilla voidaan tarkoittaa ketä tahansa mies- ja naispuolista vanhempaa, kun otousan ja okaasan tarkoittavat perinteisesti vain biologisia vanhempia.
Drasa kirjoitti:isä ja äiti voivat olla otousan (お父さん、おとうさん) ja okaasan (お母さん、おかあさん), missä se tou ja kaa ovat varsinaisesti isää ja äitiä tarkoittavat sanat. O (お) on kunnioitusta lisäävä liite, ja san (さん) kunnioitusta lisäävä loppuliite.
Etymologisesti asia luultavasti on juuri näin, mutta otousania ja okaasania ei voi rikkoa osiin, vaan ne ovat sanoja juuri tuollaisina. Jos sanoo lauseessa pelkästään tou, saa luultavasti vastaukseksi vain hölmistyneitä katseita. Animessa ja mangassa toki käytetään vaikka minkälaista väännöstä (touchan ja kaachan lienee yleisimmät), mutta näissäkin on aina jotain kanjiosan perässä antamassa vinkkiä, miten se pitäisi ymmärtää.

Tilanne on siis varsin erilainen kuin jos vaikka puhuttaisiin jostakin konkreettisesta, mutta vielä nimeämättömästä lääkäristä (お医者さん / oishasan). Tuo on muodostettu ammatin nimestä (医者 / isha) lisäämällä kohteliaisuusliitteitä. Isän ja äidin tapauksessa näin ei ole, kun "perussanoina" käytettäviä sanoja ei ole olemassakaan.

Ohimennen sanoen, jos lääkäri on nimetty, eli molemmat keskustelun osapuolet tietävät kenestä on kyse, käytetään hänestä sanaa sensei.

Avatar
Kioko_
Viestit: 924
Liittynyt: Pe Maalis 10, 2006 10:13
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Kioko_ » Ti Marras 28, 2006 12:12

Enkel kirjoitti: Yoroshiku onegaishimasu. (Periaatteessa tämä tarkoittaa: Pidä huolta minusta. Mutta sille on MONTA käännöstä joten ei tapella siitä!)
Jonka voi myös sanoa Doozo yoroshiku. Siis esittelyn loppuun.
Jos haluaa tehdä lyhyen esittelyn itsestään voi sanoa:
Konnichiwa!
Hajimemashite, watashi wa (nimi)-desu.
Doozo yoroshiku.

Avatar
Elda
Viestit: 3
Liittynyt: Ke Marras 29, 2006 17:37

Viesti Kirjoittaja Elda » Ke Marras 29, 2006 17:48

Tästä ketjusta on ollut paljon hyötyä, mutta tarvitsisin seuraavissa asioissa apua!

1. Miten japanin ensimmäisen luokan verbit taipuvat? Toivoisin, jos joku antaisi esimerkin jostakin verbistä kaikissa muodoissa (preesens, imperfekti, te-muoto...)

2. Kun ilmaisee monikkoa, niin mistä tietää loppupäätteen? Olen myös kuullut että, jos sana toistetaan, niin saadaan monikko. (esim. yamayama = vuoret). Onko tuo totta?

3. Ja onko "omae" neutraali vai epäkohtelias puhuttelumuoto?

Avatar
K8Skies
Viestit: 1169
Liittynyt: Pe Loka 07, 2005 13:21
Paikkakunta: Koti missä sydän.

Viesti Kirjoittaja K8Skies » Ke Marras 29, 2006 17:56

Elda kirjoitti:3. Ja onko "omae" neutraali vai epäkohtelias puhuttelumuoto?
Epäkohtelias, noista muista en tiedä.
Oh, I didn't have to take everything off.
Kappa-sans fell asleep while basking in the sun.

|Nagasarete Airantou 4ever| |Life Is.|
|Bungaku Shojo^| |Kure-nai...| |Rurumo♥|

Avatar
avalkama
Sangatsu Manga
Viestit: 878
Liittynyt: Ti Joulu 16, 2003 16:45
Paikkakunta: Hämeenlinna

Viesti Kirjoittaja avalkama » Ke Marras 29, 2006 22:12

2. Monikosta (kun en verbejä jaksa...): Sitä voi muodostaa toistolla, mutta vain tietyissä tapauksissa: yamayama, hitobito, kuniguni, ieie, kamigami... näitä on rajattu määrä. Lähtökohtaisesti substantiiveilla ei (eikä esim. adjektiiveilla ja verbeillä) ole monikkomuotoa.
Jep.

Avatar
Zaya
Viestit: 238
Liittynyt: Ti Syys 13, 2005 21:29
Paikkakunta: Karakura

Viesti Kirjoittaja Zaya » To Marras 30, 2006 00:12

Elda kirjoitti:Tästä ketjusta on ollut paljon hyötyä, mutta tarvitsisin seuraavissa asioissa apua!

1. Miten japanin ensimmäisen luokan verbit taipuvat? Toivoisin, jos joku antaisi esimerkin jostakin verbistä kaikissa muodoissa (preesens, imperfekti, te-muoto...)

1. Ensimmäisen luokan verbeistä lähtee -u pois, kun muodostetaan masu-muotoa, esimerkkinä odottaa-verbi:
sanakirjamuoto: matsu
-masu/-masen: machimasu/-masen
-mashita/-masen deshita: machimashita/-masen deshita
-te: matte
-nai: matanai
-ta: matta
Viimeksi muokannut Zaya, To Marras 30, 2006 00:14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
Drasa
Viestit: 170
Liittynyt: Su Elo 27, 2006 23:55
Paikkakunta: Helsingin Neuvostoliitto

Viesti Kirjoittaja Drasa » To Marras 30, 2006 00:16

Elda kirjoitti: 1. Miten japanin ensimmäisen luokan verbit taipuvat? Toivoisin, jos joku antaisi esimerkin jostakin verbistä kaikissa muodoissa (preesens, imperfekti, te-muoto...)
Tarkoitatko ensimmäisellä luokalla nyt godan- vai ichidan-verbiä? Yleensä englanninkielisissä kieliopeissa godan on 1. luokka ja ichidan 2., mutta sekaannusta aiheuttaa se että japaniksi verbiluokkien nimet ovat godan ja ichidan, eli viidennen luokan (viisivartaloinen) ja ensimmäisen luokan (yksivartaloinen) verbi. Käytännössä nämä eroavat taivutukseltaan. Pistän varmuuden vuoksi esimerkit molemmista.

Edit: Enpäs pistänytkään ainoastaan esimerkkejä vaan tuli kirjoitettua artikkeli joka käsittelee suunnilleen kaiken mahdollisen >__<. Sori :D. Oikeastaan ne _esimerkit_ just taisivat jäädä :P...

Esittelen ensin, miten vartalot muodostetaan, ja vasta sitten miten itse verbimuodot. En tiedä onko se oppimisen kannalta tehokasta, mutta ainakin se on järjestelmällistä...



Ichidanin taivutus. Tämähän on helppoa, koska verbillä on vain yksi vartalo, johon liitetään eri päätteitä. Otan kaksi esimerkkiä, verbit 食べる, taberu, syödä ja 見る, miru, nähdä, katsoa.

Perusmuodoista otetaan pääte る (ru) pois, jolloin saadaan verbin vartalo:

tabe, mi

Tähän ainoaan vartaloon sitten lisätään päätteitä.


Godan on se hankalampi. Vartaloita on viisi erilaista, plus te- ja ta-muodot. Nämä ovat kuitenkin loogisia, jos osaa hiraganat. Ainoat poikkeukset ovat a-muodossa ja te- ja ta-muodoissa.

Esimerkkeinä verbit kau — ostaa; matsu — odottaa; naru — muuttuu; yomu — kutsuu; shinu — kuolee; yobu — kutsuu; kaku — lukee; oyogu — ui; sagasu — etsii.

U-loppuinena vartalo, verbin "perusmuoto": kau, matsu, naru, yomu, shinu, yobu, kaku, oyogu, sagasu

A-loppuinen vartalo: kawa (!!!), mata, nara, yoma, shina, yobu, kaka, oyoga, sagasa
Huom! う (u)-tavuun loppuvat verbit poikkeavat normaalista taivutuksesta; siinä う-tavu korvataan わ (wa)-tavulla

I-loppuinen vartalo: kai, machi, nari, yomi, shini, yobi, kaki, oyogi, sagashi

E-loppuinen vartalo: kae, mate, nare, yome, shine, yobe, kake, oyoge, sagase

O-loppuista vartalo: kao, mato, naro, yomo, shino, yobo, kako, oyogo, sagaso

Te-muoto, tämä on se hankala :I. Olen ryhmitellyt samoin taipuvat verbit, se helpottaa muistamista:

u, tsu, ru -tavuihin päättevät: katte, matte, natte
mu, nu, bu -tavuihin päättyvät: yonde, shinde, yonde
ku-tavuun päättyvät: kaite
gu-tavuun päättyvät: oyoide
su-tavuun päättyvät: sagashite

Ta-muoto, täysin samanlainen te-muodon kanssa paitsi että viimeinen äänne on e:n sijasta a:
katta, matta, natta, yonda, shinda, yonda, kaita, oyoida, sagashita



Vartaloiden käyttö

Okei, tuossa oli vasta vartalot. Niillä ei tee mitään ellei tiedä miten niitä käytetään.

Edit: Lisäsin listaan i-adjektiivit, surun, kurun, da'n, desun ja masun :>.

I-adjektiivin vartalo muodostetaan poistamalla い-tavu sanan lopusta.


PERUSMUOTO

Ichidan: vartalo + る (ru)
Godan: U-vartalo
I-adjektiivi: vartalo + い (i)

Suru: suru
Kuru: kuru
Da: da
Masu: masu
Desu: desu


MÄÄREMUOTO, eli partisiippi (okei, tämä ei eroa käytännössä mitekään perusmuodossa muilla verbeillä kuin だ (da), joka muuttuu muotoon な (na). Tässä näemme taas jänniä juttuja. Na-adjektiivien na onkin da, eli olla! Na tarkoittaisi siis "oleva". Näin esim shizuka na yoru tarkoittaisi sanatarkasti käännettynä hiljaisena olevaa yötä.)

Ichidan: vartalo + る (ru)
Godan: U-vartalo
I-adjektiivi: vartalo + い (i)

Suru: suru
Kuru: kuru
Da: na (!!!)
Masu: —
Desu: —


KIELTEINEN MUOTO

Ichidan: vartalo + ない (nai)
Godan: A-vartalo + ない (nai)
I-adjektiivi: vartalo + くない (i)

Suru: shinai
Kuru: konai
Da: de ha nai / ja nai
Masu: masen
Desu: de ha arimasen / ja arimasen (tässä masen on masu-verbin kielteinen muoto)


MENNYT MUOTO

Ichidan: vartalo + た (ta)
Godan: Ta-muoto
I-adjektiivi: vartalo + かった (katta)

Suru: shita
Kuru: kita
Da: datta
Masu: mashita
Desu: deshita

Huom: Masulla mennyt kielteinen muoto: masen deshita, missä deshita on desu-verbin mennyt muoto.


TE-MUOTO

Ichidan: vartalo + て (te)
Godan: Te-muoto
I-adjektiivi: vartalo + くて (kute) / vartalo + で (de)

Suru: shite
Kuru: kite
Da: datte / de
Masu: —
Desu: —


INFINITIIVI

Ichidan: vartalo
Godan: I-vartalo
I-adjektiivi: —

Suru: shi
Kuru: ki
Da: de ari (<- En ole ihan varma tuosta, mutta jos se on noin, ari on aru-verbin infinitiivi.)
Masu: —
Desu: —


EHDOTUSMUOTO

Ichidan: vartalo + よう (you)
Godan: O-vartalo + う (u)
I-adjektiivi: —

Suru: shiyou
Kuru: kiyou
Da: de arou (<- En ole ihan varma. Arou on aru-verbin ehdotusmuoto)
Masu: mashou
Desu: —


DAROU JA DESHOU (ilmaisevat epävarmuutta)

Ichidan: —
Godan: —
I-adjektiivi: —

Suru: —
Kuru: —
Da: darou
Masu: —
Desu: deshou


SUORA KÄSKYMUOTO

Ichidan: vartalo + ろ (ro)
Godan: E-vartalo
I-adjektiivi: En tiedä :I.

Suru: se
Kuru: ko
Da: En tiedä, mutta tarvitaanko sitä?
Masu: —
Desu: —


TARI-MUOTO (Jos tämä ei ole tuttu, esittelen lyhyesti esimerkin avulla: terebi wo mitari piza wo tabetari shita — katottiin telkkaria ja syötiin pitsaa ja muuta sellaista. Siis epämääräinen lista epämääräisessä järjestyksessä tehdyistä tekemisistä)

Ichidan: vartalo + たり (tari)
Godan: Ta-muoto + り (ri)
I-adjektiivi: en ole varma :I. Jos muoto on olemassa, se olisi kaiken logiikan mukaan vartalo + かったり (kattari)

Suru: shitaru
Kuru: kitari
Da: dattari ???
Masu: —
Desu: —


TARA-KONDITIONAALI (Käytetään eräänlaisten jos-lauseiden luomiseen)

Ichidan: vartalo + たら (tara)
Godan: Ta-muoto + ら (ra)
I-adjektiivi: vartalo + かったら (kattara)

Suru: shitara
Kuru: kitara
Da: dattara
Masu: —
Desu: —


EBA-KONDITIONAALI (Käytetään eräänlaisten jos-lauseiden luomiseen)

Ichidan: vartalo + れば (reba)
Godan: E-vartalo + ば (ba)
I-adjektiivi: vartalo + ければ (kereba) ???

Suru: sureba
Kuru: kureba
Da: En tiedä, onko olemassa :I.
Masu: —
Desu: —


TAI-MUOTO (Käytetään ilmaisemaan halua: ringo wo tabetai — haluan syödä omenan. Huom. たい (tai)-liite taipuu kuten i-adjektiivi!)

Ichidan: vartalo + たい (tai)
Godan: I-vartalo + たい (tai)
I-adjektiivi: En tiedä onko olemassa :I.

Suru: shitai
Kuru: kitai
Da: de aritai (missä aritai on totuttuun tapaan aru-verbin muoto)
Masu: —
Desu: —


ADVERBIAALIMUOTO

Ichidan: —
Godan: —
I-adjektiivi: vartalo + く (ku)

Suru: —
Kuru: —
Da: ni
Masu: —
Desu: —


Usein käytettyjä nähihin taivutuksiin liittyviä rakenteita

KOHTELIAS VIRKE

Verbin infinitiivi + ます (masu)-verbi.

I-adjektiivin perusmuoto + です (desu)-verbi.

Da -> desu (Huom! Tämä ei toimi aina toisin päin! Desua et voi korvata aina da'lla!)

Ei verbiä -> desu.

Jos virke on kysymys, desun jälkeen tulee か (ka)-pääte. Tuttavallisessa tyylissä か ei ole pakollinen. (Tuttavallisessa tyylissä käytetään myös intonaatiota ja の-, かい- ja だい-päätteitä lopettamaan virke.)


KOHTELIAS PYYNTÖ

Verbin te-muoto + ください (kudasai)-verbimuoto. (kudasaru-verbistä)


TUTTAVALLINEN PYYNTÖ

Verbin te-muoto


SUORA KÄSKY

Verbin infinitiivi + なさい (nasai)-verbimuoto. (nasaru-verbistä)


-TE IRU -KONTINUATIIVI (Ilmaisee tekemisen jatkumista tällä hetkellä)

Verbin te-muoto + いる (iru)-verbi.


-TE IKU -KONTINUATIIVI (Ilmaisee tekemisen jatkumista tästä hetkestä tulevaisuuteen)

Verbin te-muoto + いく (iku)-verbi.


-TE KURU -KONTINUATIIVI (Ilmaisee tekemisen jatkumista menneisyydestä tähän hetkeen)

Verbin te-muoto + くる (kuru)-verbi.


SUGIRU (lisää merkityksen "liian" esim. tabesugiru — syödä liikaa)

Verbin infinitiivi + すぎる (sugiru)-verbi.

Huom! Suru-verbi poikeaa tästä kaavasta. Sen sugiru-rakenne on pelkkä "sugiru" ilman surua. Esim. kanojo ha benkyou sugiru — hän opiskelee liikaa


NAGARA (merkitys "samaan aikaan kun")

Verbin infinitiivi + ながら (nagara).



DEKIRU (voida tehdä jotain, pystyä johonkin)

Verbin perusmuoto + できる (dekiru)-verbi.

Huom! Suru-verbi poikeaa tästä kaavasta. Sen sugiru-rakenne on pelkkä "dekiru" ilman surua. Esim. obaachan ha hontou ni keitai de denwa dekiru ka na? — osaakohan isoäiti soittaa oikeasti kännykällä?



Lopuksi vielä huomautuksia verbien taivutuksesta:

1) だ (da, väittävä ja kuvaileva olla) on lyhennys sanonnasta である (de aru).

2) です (desu, kohteliaisuutta lisäävä apuverbi, hieman olla-verbin merkitystä) on lyhennys sanonnasta であります (de arimasu, missä arimasu on taivutettu aru-verbi.)

3) ある (aru, olla olemassa, olla jossakin)-verbi taipuu muuten kuten godan-verbit, mutta sen kielteinen muoto on poikkeuksellisesti i-adjektiivi ない!

4) 行く (iku, mennä)-verbi taipuu muuten kuin godan-verbit, mutta sen ta- ja te-muodot ovat 行った (itta) ja 行って (itte)! Tämä vaikuttaa myös esim. tari- ja tara-muotoihin jotka muodostetaan ta- ja te-muodoista.

5) たい (tai, ilmaisee halua) taipuu kuten i-adjektiivi.

6) ない (ilmaisee kielteisyyttä) taipuu kuten i-adjektiivi.

7) Taivutettaessa i-adjektiivia päätteillä くて (kute) tai くない (kunai), adjektiivi taivutetaan oikeastaan adverbiaalimuotoon ja lisätään i-adjektiivi nai.

8) Verbin taivutuksessa noudatetaan seuraavaa järjestystä:

taberu — syön

tabetai — haluan syödä

tabetakunai — en halua syödä

tabetakunakatta — en halunnut syödä

tabetakunakattade — en halunnut syödä, ja...

Kun sana on siis taivutettu yhteen muotoon, se voidaan ajatella i-adjektiivina, jota voidaan taivuttaa edelleen. Esimerkki adjektiivin taivutuksesta:

oishii — herkullinen

oishikunai — ei herkullinen

oishikunakatta — ei ollut herkullinen

oishikunakattade — ei ollut herkullinen, ja...

9) Taivutettaessa adjektiivia te-muotoon, sekä kute että -kute sopii aina i-adjektiivin vartalon loppuun. Kuitenkin siinä vaiheessa kun rimpsu ei enää pääty i:hin, vaan siihen on lisätty katta, de on ainoa vaihtoehto.


Joitakin da-kopulan muotoja en muistanut/tiennyt, mutta yritän ottaa selvää! Sitten on tietysti nöyrät ja kunnioittavat verbit kuten irassharu, gozaru, mairu, nasaru, kudasaru jne, mutta niistä en tiedä paljoakaan. Lisäksi on vielä yksi "nidan" (kahden vartalon verbi)-verbi: uru.

(Tulipa muuten mieleen että on se japani siitä ihanaa, että epäsäännöllisiä verbejä on vähän. Oikeastaan vain seuraavat: da, desu, masu, aru, iku, kuru, suru ja uru.)

Ja loppuun vielä nöyrimmät anteeksipyyntöni, tästä tuli lievästi sanoen teoreettinen ja raskas juttu. JOS kuitenkin tämä kaikki on hanskassa, sanoisin että osaa japanin verbien taivutusmekaniikan varsin hyvin :D.

Toivottavasti tästä oli jollekin edes jotain apua :3.
Viimeksi muokannut Drasa, Pe Joulu 01, 2006 01:42. Yhteensä muokattu 19 kertaa.
Sang Drake

Avatar
Drasa
Viestit: 170
Liittynyt: Su Elo 27, 2006 23:55
Paikkakunta: Helsingin Neuvostoliitto

Viesti Kirjoittaja Drasa » To Marras 30, 2006 00:17

Poistettu.

Mitä tämä foorumi sekoilee O__O. Kun lähetin viestini, se valitti jotain kummallista. "No route to host". Yritin lähettää monta kertaa viestin, ja aina sama. Sitten kokeilin kopioida viestini talteen ja kokeilla koko hommaa uudestaan, viesti oli kuin olikin lähtenyt matkaan — ja monta kertaa :D. Voisko joku mode poistaa nämä kaksi turhaa viestiäni :D? Editoin niitä niin että ne eivtä vie tilaa keskustelulta.
Viimeksi muokannut Drasa, To Marras 30, 2006 00:21. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Sang Drake

Avatar
Darth Mauno
Wannabe
Viestit: 1043
Liittynyt: Ke Huhti 23, 2003 08:32
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Darth Mauno » To Marras 30, 2006 01:20

Ongelma ei liity varsinaisesti foorumin toimintaan itsessään - postittaessa ilmennyt virheilmoitus johtuu siitä, että joku käyttäjä on halunnut saada ilmoituksen tähän ketjuun tulevista uusista viesteistä, mutta koska ilmoitussähköpostin lähettäminen ei ole syystä tai toisesta onnistunut, näkyy tuo virheilmoiuts.
"Do not underestimate the power of the Dork Side"

Avatar
Naino
Viestit: 34
Liittynyt: Su Joulu 11, 2005 23:30

Viesti Kirjoittaja Naino » To Marras 30, 2006 02:20

Elda kirjoitti:1. Miten japanin ensimmäisen luokan verbit taipuvat? Toivoisin, jos joku antaisi esimerkin jostakin verbistä kaikissa muodoissa (preesens, imperfekti, te-muoto...)
Um. Tuo on aika pirun iso kysymys. Mihin en usko olevan mahdollista vastata tyhjentävästi foorumilla. Yritän. Ennen kuin alan selittelyn, tästä, tästä ja tästä saattaa olla apua.

Ensimmäisen luokkaan kuuluu yhdeksän verbityyppiä. Tyyppi määräytyy sen mukaan, mikä verbin lopputavu on (perusmuodossa tietenkin). Kaikki loppuvat u:hun, erona on u:ta edeltävä konsonantti. Tyypit ovat:

-ku
-gu
-su
-tsu
-nu
-bu
-mu
-ru
-(w)u

Esim.

kaku = kirjoittaa
oyogu =uida
hanasu =puhua
matsu = odottaa
shinu = kuolla
tobu = lentää
yomu = lukea
toru = ottaa
kau = ostaa

Näillä yhdeksällä tyypillä on erilaisia ja samanlaisia taivutuksia, joten ei ole olemassa yhtä verbiä, joka kertoisi koko ensimmäisen luokan verbintaivutukset. Tähän tarvitaan taulukkoja. Mutta otetaan nyt yhden verbityypin kaikki taivutukset. Esim. kirjoittaa -verbin taivutusvartalot (joihin lisätään aikaa, tapaa, sävyjä jne. ilmaisevat päätteet) ovat seuraavanlaiset:

Vartalo & nimitys & taivutus
1. Kielteinen: kaka
2. Konjunktiivi: kaki
3. Sanakirjamuoto (perusmuoto!): kaku
4. Konditionaali & Imperatiivi: kake
5. Volitionaali: kako

1.taivutusvartaloon voi lisätä esim. (käänsin näissä ne kysymäsi ja tavalliset)
-nai (kakanai = en kirjoita ('preesensin' neutraali kielteinen))
-nakatta (kakanakatta = en kirjoittanut ('imperfektin' neutraali kielteinen))
-seru/saseru
-nakereba
-jne.

2. taivutusvartaloon voi lisätä esim. (käännettynä kysymäsi koht.)
-masu (kakimasu = kirjoitan (kohtelias 'preesens'))
-mashita (kakimashita = kirjoitin (kohtelias 'imperfekti'))
-masen (kakimasen = en kirjoita ('preesensin' kohtelias kielteinen))
-nagara
-tai/tagaru
-jne.

3. taivutusvartalo on perusmuoto, ja jo ilman päätteitä 'neutraali preesens'
kaku = kirjoitan/kirjoitat/kirjoittaa jne.

Kaikkiin taivutusvartaloihin voi liittää monia eri päätteitä, en nyt luettele niitä kaikkia kaikissa. Se, mihin taivutusvartaloon mikäkin pääte lisätään, on opeteltava ulkoa (helpoiten varmaan niin että opettelet kaikki päätteet jotka voivat tulla tiettyyn taivutusvartaloon). Siellä toivon mukaan olivat ne mitä halusit.

Sitten. Te-muoto (samaa taivutusta käytetään myös -ta, -tara ja -tari päätteissä). Näissä muodoissa ei käytetä enää edellistä viittä vartaloa. Kirjoittaa -verbissä ka saa päätteet
-ite (kaite = te-muodon suomennos riippuu käyttötilanteesta...)
-ita (kaita = kirjoitin (neutraali 'imperfekti'))
-itara (kaitara)
-itari (kaitari)

Gu-loppuisissa verbeissä on -ide, -ida, -idara, -idari; su-loppuisissa verbeissä on -shite, -shita, jne; nu/bu/mu-loppuisissa verbeissä on -nde, -nda jne;
tsu/ru/u-loppuisissa verbeissä on -tte, -tta, jne.

No niin. Siinä oli siis kirjoittaa-verbin taivutukset (ja kaikkien ensimmäisen luokan verbityyppien te-taivutukset). Eli osaat nyt taivuttaa kaikki ku-loppuiset verbit (paitsi iku:n te-taivutukset koska se on poikkeus, näkyy kolmannessa linkissä) mihin tahansa verbimuotoon. Sitten on vielä ne loput kahdeksan. Katso sitä ensimmäistä linkkiä, siellä on vihje siihen miten homma jatkuu.

Mutta juu. Sekoilua. Opettajan hankkiminen olisi kiva juttu.

EDIT. Ah. Joku olikin ehtinyt ennen. Siinä tapauksessa, nothing to see here, move along people, move along~
狐の面.

Avatar
Naino
Viestit: 34
Liittynyt: Su Joulu 11, 2005 23:30

Viesti Kirjoittaja Naino » To Marras 30, 2006 02:41

Corvus kirjoitti:
Naino kirjoitti:Chichioya [ 父親 ] ja hahaoya [ 母親 ]...
'tässä halutaan hiukan korostaa vanhemmuutta ja sukua/sukulaisuutta'
Tässä halutaan korostaa nimenomaan vanhemmuutta sukulaisuuden ylitse. Eli nämä ovat neutraaleita sanoja, joilla voidaan tarkoittaa ketä tahansa mies- ja naispuolista vanhempaa, kun otousan ja okaasan tarkoittavat perinteisesti vain biologisia vanhempia.
Auts. Paha moka minulta, sitten. Whee, nyt tietää olla kohtelias ja käyttää näitä sanoja isä- ja äitipuolen sijaan. ...Luulisin.
狐の面.

Avatar
Kodama
Viestit: 75
Liittynyt: Ma Tammi 24, 2005 15:54
Paikkakunta: Rovaniemi

Viesti Kirjoittaja Kodama » Su Helmi 25, 2007 11:08

En tiedä minne muuallekaan laittaisin tämän joten kysynpä täällä...

Mitä Ed siis tarkalleen ottaen sanoo japaniksi siinä kohtaa mikä on käännetty "Tämä keho on rangaistus ihmissynteesin synnistä"? Kun olen monta kertaa tuon Fullmetal Alchemist mainoksen nähnyt ja en vieläkään tunnista kaikkia sanoja... alkaa jo todella pahasti häiritä mielenrauhaa tällainen epäonnistuminen japanin kuullun ymmärtämisessä.
I am [not] alone

-Ju-
Viestit: 90
Liittynyt: Ti Joulu 05, 2006 18:46

Viesti Kirjoittaja -Ju- » Ti Maalis 20, 2007 17:18

Liian monta kertaa olen kuullut sanottavan: "me no mae" ilman että tiedän mitä se tarkottaa.. ^^" Voisko joku paremmin japania osaava kertoo mitä se tarkottaa? :D Tulee aina mieleen että pitäs kysyä kun kuulen sen jossain...

Siis "me no mae" -suomennos? :D

Avatar
avalkama
Sangatsu Manga
Viestit: 878
Liittynyt: Ti Joulu 16, 2003 16:45
Paikkakunta: Hämeenlinna

Viesti Kirjoittaja avalkama » Ti Maalis 20, 2007 17:23

Simmujen edessä.

Antti-setä
Jep.

-Ju-
Viestit: 90
Liittynyt: Ti Joulu 05, 2006 18:46

Viesti Kirjoittaja -Ju- » Ke Maalis 21, 2007 11:24

avalkama kirjoitti:Simmujen edessä.

Antti-setä
Kiitoksia! ^_^

Viestiketju Lukittu

Palaa sivulle “Yleinen keskustelu”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 38 vierailijaa