Terve, rekisteröidyin foorumille vastatakseni tähän viestiin :).
Digimonhan tosiaan jatkuu ihan japanilaisella ääniraidalla. Silloin, kun Nelonen ilmoitti lopettavansa Digimonin kesken, siis noin vuosi sitten, kävin pitkähkön puhelinkeskustelun Annikki Viitalan, Nelosen lastenohjelmista vastaavan henkilön kanssa. Kävi ilmi, että pääsyy siihen, miksi jaksoja ei osteta lisää, on juuri dubbaamisen suuri hinta. Kun kysyin, miksi tekstitystä ei ole harkittukaan, syy oli japanin kielen erikoisuus esimerkiksi amerikkalaisten piirrettyjen englannin rinnalla. Perustelin asiaa puhelimitse jotenkin ja pyysin harkitsemaan asiaa.
Tämän jälkeen aloitin adressin keräämisen monien ihmisten avustuksella. En tiedä, onko adressiin liittynyt jonkin sortin "pakkomainontaa", johon täällä on viitattu - itse olen pyrkinyt mainostamaan sitä asiallisesti ja siten, että kenenkään ei tarvitsisi monta kertaa aiheeseen, josta ei ole kiinnostunut, törmätä. Suurimmat mainospaikat lienivät Digimon Finlandin Internet-sivusto sekä minun Digimon-sivustoni Digirst, joilla on yhteensä satoja vakiokävijöitä.
Minä järjestin nettiadressin ja vastasin myös sen sisällöstä. Olisin halukas tietämään, mitä kautta Kyuu on saanut käsiinsä adressin sisällön, koska hän näyttää olevan tietoinen sisällönvalvonnan laadusta. Minä olen lähettänyt nimet vain ja ainoastaan Neloselle. Kävin kaikki nimet tarkasti läpi jo esimerkiksi sen takia, että kykenin tekemään myös Neloselle lähettämäni diagrammit osallistujista (
http://hrst.serveftp.net/adressi-ika.gif sekä tieto siitä, että (muistaakseni) 47 % adressiin osallistuneista oli naispuolisia ja 53 % miespuolisia). Lopullisessa adressissa oli 513 nimeä. Adressiin tuli ainoastaan muutama selvästi tekaistu nimi, jotka ilman muuta poistin. On ilmeistä, että nettiadressi kärsii tekaistujen nimien mahdollisuudesta, mutta nettiadressin vastaanottaja tietää tällaisen mahdollisuuden ja osaa yleensä ottaa tämän jotenkin huomioon. Adressin järjestämisessä olevista heikkouksista kuulisin mielelläni. En ole yhtään keskustelua kestävää argumenttia kuullut - moitteet ovat pääosin rajoittuneet siihen, että "se on vain huono" tai "sisällönvalvonta oli hieman... värikkäästi toteutunut". Oikeita argumentteja olen pohtinut myöhemmin tässä kirjoituksessa. Suurin osa saamastani palautteesta on kuitenkin tietysti ollut erittäin positiivista, ja useat ihmiset ovat kiittäneet minua Digimonin hankkimisesta japaniksi. Tästä ei tietenkään ole kyse - kiitos kuuluu 513 ihmiselle. Uskon kuitenkin, vaikka itse sanonkin, että sama nimimäärä vailla kunnon johdantoa tai kontrollia (ts. selviä tekonimiä paljon joukossa) ei olisi välttämättä johtanut haluttuun tulokseen.
Adressimme ei ollut pelkkä nimikasa. Minä kirjoitin kuusisivuisen (A4, fonttikoko 12) kirjelmän siitä, minkä takia Digimonia kannattaisi jatkaa ja minkä takia juuri japaniksi. Mainitsin siinä myös kilpailevan yhtiön, SubTV:n, japaniksi esittämän Sailor Moon -jakson, joten tälläkin saattaa olla vaikutusta. Kiitosta siis myös SubTV:lle. Lisäksi moska_ kirjoitti kaksisivuisen tekstin, jossa hän analysoi dubbauksen merkitystä sarjoissa. Tämän jälkeen seurasivat allekirjoitettava adressi (yksi sivu, siis se, joka oli nähtävissä netissä adressin allekirjoituspaikassa ja jonka nimensä antaneet allekirjoittivat), nimiluettelo (noin 20 sivua muistaakseni) ja diagrammit ikä- ja sukupuolijakaumasta. Tämän lisäksi tekstitimme (kiitokset eritoten Phoolle) Digimon Frontierin, siis Digimonin neljännen tuotantokauden, ensimmäisen jakson suomeksi (kiinnittäen huomiota myös oikeakielisyyteen :P) ja lähetimme tämän muun paketin mukana VHS-kasetilla.
25. 4. 2003 sain vastauksen Annikki Viitalalta. Se on luettavissa yhä osoitteessa
http://www.digimoniasuomeen.cjb.net/ . Siitä ilmenee, että Digimonin uudet jaksot japanilaisella ääniraidalla hankittiin meidän adressimme johdosta.
Animeconissa herännyt keskustelu ei sikäli vaikuttanut asiaan, että päätös jaksojen esittämisestä japaniksi oli silloin jo tehty; Nelosen edustajalla oli vain hieman vanhentunutta tietoa, sillä päätöshän oli vasta äskettäin käsitelty. Silti asiasta käydyllä keskustelulla on varmasti etunsa mahdollisen muun animetarjonnan suhteen.
Olisin halukas kuulemaan, millä tavalla adressimme kerääminen oli kyseenalaista. Olen kuullut sanottavan, että kaikki nettiadressit olisivat automaattisesti pahoja ja niillä ei voisi olla mitään vaikutusta. Adressin keräysvaiheessa eräät tahot ilmoittivat minulle, että nettiadresseilla ei yksinkertaisesti voi olla mitään vaikutusta ja ne ovat täysin turhia täsmälleen 100 prosentin todennäköisyydellä.
Tämä tapaus osoitti, että väitteet eivät pitäneet paikkaansa. On toki täysin selvää, että nettiadressissa on piirteitä, jotka tekevät siitä huonomman välineen kuin paperisesta. Kuitenkin minua kiinnostaisi tietää, kuinka monta nimeä olisi saatu kokoon perinteisellä menetelmällä. Perinteinen menetelmä toimii silloin, kun halutaan kerätä pienellä alueella nimiä esimerkiksi jotakin rakennushanketta vastaan tai jonkin hankkeen puolesta. Digimon-harrastajia on Suomessa kuitenkin sen verran vähän, että alueellisella nimienkeruulla päästään suurella työllä heikkoon tulokseen. Osaan jo veikata saavani tähän kehäpäätelmävastauksen: "Mitä hyötyä on saada paljon nimiä, jos ne ovat kerätty Väärällä Tavalla?"
Adressin kerääminen on hyvin verrattavissa yleiseen ihmisten sosiaaliseen toimintaan. Jos esimerkiksi jollakin kylällä kerätään paperinen adressi postitoimiston säilyttämisen vuoksi, saadaan siihen lähestulkoon kaikkien kyläläisten nimet, koska he ovat kontakteissa henkilökohtaisesti. Sen sijaan Digimonista puhuttaessa sen harrastajat ovat yleensä suuremmissa määrin yhteydessä toisiinsa vain ja ainoastaan Internetin välityksellä. En ymmärrä, minkä takia Internetiä pitää aliarvioida tällaisessa tilanteessa. Nettiadressin suurin heikkous on siinä, että sinne voi hyvin helposti antaa täysin väärät tiedot. Poistin adressista kaikki tekonimiltä vaikuttavat sekä perättäin tulleet epäluonnollisen oloiset nimikasat. Kävin tarkasti läpi listan, ettei siellä ole samoja tai hyvin samankaltaisia nimiä. Yleisesti sanoen käytin tervettä järkeä listan ylläpitämisessä. Mikään data ei siirtynyt automaattisesti lopulliseen listaan; lisäsin kaikki nimet adressiin käsin.
Nettiadresseja on syytetty myös siitä, että niihin on hirveän helppo lisätä nimensä, vaikka asia ei kiinnostaisikaan. Tässä väitteessä ei ole mitään järkipohjaa. Yhtä helposti samasta syystä nimensä voi laittaa myös perinteiseen, paperiseen adressiin - päin vastoin, useinhan näitä paperiadresseja kerätään jossakin ryhmässä (ryhmän aiheuttama paine) tai jopa ovelta ovelle -periaatteella ("kirjoitetaan nyt, että pääsee tuostakin eroon"), kun sen sijaan nettiadressin linkkiä ei tarvitse edes avata ja jos ryhmä aiheuttaa painetta, voi yksinkertaisesti valehdella kirjoittaneensa nimensä - pääsee vähemmällä näppäilylläkin.
Olen äärimmäisen iloinen siitä, että
1) Digimon jatkuu Suomessa ja että
2) saamme animea japaniksi puhuttuna ja suomeksi tekstitettynä. :)!
Mikäli adressimme mainostustavat ovat ärsyttäneet jotakuta, haluan pahoitella sitä. Haluan kuitenkin tietää, missä ärsyttävää mainostusta on tapahtunut, ja kuulla, minkä takia se on ollut ärsyttävää.
hrst
antti.alhonen (at) phnet.fi