Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

Vapaamuotoista keskustelua, sekä mielipiteet ja omat kokemukset taiteeseen ja sen luomiseen liittyen.

Valvojat: Animeunionin Foorumiaktiivit, Taidenurkkaus / aktiivit

Avatar
escape_rope
Viestit: 691
Liittynyt: La Joulu 08, 2007 22:02
Paikkakunta: Joensuu

Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja escape_rope » Ma Helmi 16, 2009 17:32

Hyvät taiteilijat, kertokaa kuinka teidän piirtoharrastuksenne sai alkunsa.
Alkoiko harrastuksesi vasta törmätessäsi isosilmäisiin animehahmoihin vai oletko jo pienestä pitäen ollut taiteilijasielu? Otitko kenties vanhemmistasi, sisaruksistasi tai kavereistasi mallia. Entä mitä tykkäsit harrastuksen alussa piirtää? Kenties eläimiä, ihmisiä, maisemia, sarjakuvia - vai mitä? Jatkatko yhä samalla linjalla?


Oma harrastuneisuus ulottuu aivan viiden vuoden ikään, jolloin katselin Muumeja ja piirtelin mustekynällä mörköjä mummolan makuukammarin seiniin. Kuitenkin kunnon sysäyksen piirtämiseen antoi erilaiset koira-aiheiset sarjat ja elokuvat, joita pentuna tuli kavereitten ja serkkujen kanssa katseltua. Baltot, Kaikenkarvaiset Charliet ja Hopeanuolet tuli töllöteltyä ja leikittyä siinä 7-12 vuoden iässä. Joskus nelosluokalla Hopsun ohella myös Pokémon tuli suosituksi, ja sitten piirreltiin niitä tai keksittiin omia. Lisäksi ratsastusta kokeiltuani heppojakin piti piirtää se yksi vuosi.
Piirtäminen lähti kuitenkin varsinaisesti käyntiin jossain 11-vuotiaana, kun kavereitteni kanssa aloimme keksiä jatkoa Hopeanuolelle. Syntyi omia hahmoja ja mitä ihmeellisimpiä juonenkäänteitä, ja tarina paisui vain paisumistaan. Vielä yläkoulussa hahmojen keksiminen ja tarinan eteenpäin kuljettaminen jatkui. Piirsin tajuttoman paljon, joka päivä kotona ja koulussa tunneilla, jos vain pystyi. Pelasin myös koira-aiheisia nettiroolipelejä aloitin monta omaa sarjakuvaa koirahahmoilla höystettynä. Vannotin myös äidille, joka pyysi minua piirtämään ihmisiä, etten ikinä tulisi piirtämään mitään sellaista. Ettei kiinnostusta muka koskaan löytyisi. En ollut ponnistuksistani huolimatta kovin kummoinen piirtäjä, sainkin kuviksesta tyyliin kasia. Ysillä kuitenkin petrasin ja sain peruskoulun päätteeksi kuvaamataidon stipendin. Tähän aikaan Hopeanuolen jatkotarina oli jo lähinnä kuollut ja kuopattu, koska ikää oli kertynyt sen verran, että kiinnosti muukin kuin kotona nyhjöttäminen. Silti nettiroolipelit säilyttivät kiinnostuksensa, ja joskus omissa oloissa tuli jopa piirreltyä omia koirasarjakuvia lisää.
Vielä lukion alussa piirtelin lähinnä vain niitä tuttuja ja turvallisia koiria. Kuvaamataidon kursseilla pääsin kuitenkin koirakeskeisyydestäni eroon, enkä oikeastaan tehnyt lukion aikana lainkaan töitä, jossa esiintyi koiraeläin (yhtä vapaaehtoista ja ylimääräistä työtä lukuunottamatta). Lukioaikaan kiinnostuin mangasta ja lopulta myös animesta, mikä antoi sysäyksen ihmisten piirtoon, vaikka olin vannonut mm. äidille ettei näin kävisi. Ihmisten piirtäminen oli kuitenkin hyvin haasteellista ja kestikin taas joku aika ennen kuin aloin hallita ihmisen anatomiaa. Aluksi piirsin ihmisiä vähän realistisemmalla tyylilläni, mutta pikkuhiljaa se oli muuttumassa yhä enemmän animetyyliseksi.
Nykyään piirrän yhä enemmän ihmisiä ja koitan parhaani mukaan kehittyä jatkuvasti. Koirien piirtäminen ei ole kuitenkaan unohtunut. Itse asiassa, jos raapustelen ihan muuten vain jotakin, niin hahmo on aina miltein 100%:n varmuudella koiraeläin. Että sen verran vahvasti nuo koirat ovat pinttyneet harrastukseeni, eikä itse asiassa siltä näytä, että ne ikinä olisivat minnekään katoamassa.

Avatar
Chiame
Viestit: 177
Liittynyt: La Huhti 07, 2007 13:35
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja Chiame » Ma Helmi 16, 2009 20:55

Tännekin voisin elämäntarinani kirjoittaa 8)

Eli, piirtäminen on tainnut olla aina veressä... pienestä pitäen olen tuherrellut, tosin voisi sanoa että ensimmäiset "anime/manga-vaikutteiset" työni ovat saaneet alkunsa kun olin kahdeksan vuotta (2001-2002).

Olin toisella luokalla ja kuvaamataidon tunti oli meneillään. Kaivelin jotain kartonkikoria, ja löysin mieleiseni, tummanvihreän kartonkipalan. Valitettavasti joku tohelo oli jo ehtinyt piirtää siihen. :x Kuva esitti nuorta tyttöä, jolla oli suuret silmät ja pitkät tummat saparot polviin saakka... Silloinhan se oli mielestäni todella hieno, mutta nyt kun muistelen sitä, se oli *köhh* varsin.... kubistinen :shock: .
No, kopioin sen ja piirsin samalle hahmolle uusia vaatteita... Näinhän tämä tyylini rupesi muistuttamaan yhä enemmän kyseistä tyttöä. Aiemmin olin piirrellyt vain epäilyttävästi Packmania muistuttavia öhkämönkiäisiä... 8)

Itse asiassa en edes tuntenut käsitettä "manga" ennen kuin näin siskoni W.i.t.c.h.-lehden takakannessa lukijapalautteen seassa kuvan, jossa päähenkilöllä oli sailorfuku ja kuvatekstissä sanottiin sen olevan manga-tyylinen (2004). Sitten tulikin Helsinkiin manga-näyttely ja siitä oli paljon asiaa esim. Koululainen-lehdessä jota luin silloin (olin neljännellä luokalla). Bongasin toki heti Arina Tanemuran töitä, ja tulin hulluksi niistä... joten kopioin taas tyylistä jotain entiseeni. :D

Pikkuhiljaa olin parempi piirtämään, ja aloin keräämään kirjojakin. Sitten löysin Katy Coopen piirto-oppaan (2005)!! Se muutti kaiken!! Työni olivat kerta heitolla parempia, ja anatomia alkoi toimia. Aiemmin en ollut edes tussannut töitäni, ne olivat lähinnä lyijykynätöitä. Väritys, kaikki parani, oi kiitos Katyseni!! *palvoo* :roll:

Sitten alkoi kiinnostaa vähän synkempi tyyli (2005-2006)kaikilla hahmoillani oli joku oma väri, jolla väritin heidän vatteidensa yksityiskohdat - loput oli mustaa. Oli repaleita, tylliä, pääkalloja ja mustaa 8) Sellaisena se pysyi vuoteen 2007 saakka, ja olin päässyt Viherlaakson yläasteelle,kuvaamataitopainotteiselle luokalle (sinne oli pääsykokeet).

Sitten tuli kaiken muuttava tekijä - Cardcaptor Sakura!! Tosiaan kaikki muuttui. ELÄMÄ KIRKASTUI joo mä rauhotun. :o Ja uusi tyylisuunta valtasi minut - shoujo. Sieltä tulivat pitsi ja valo!! (2007-2008) Nykyäänkin pysyn samalla linjalla, töissäni näkyy kirkkaita värejä, ja tyylissäni on kieltämättä paljon CLAMPin kaltaisia piirteitä... On minulla kuitenkin havaittava oma tyyli! (2009) Aloin myös vuonna 2008 käyttää puuvärejen sijasta Copic ciao-tusseja! Töissäni on ollut myös muutos aiheen suhteen - välillä olen keskittynyt asukokonaisuuksiin ja välillä ympäristöön joissa hahmot ovat. :D Myös 17.12.2007 tein deviantArttiin sivut, ja olen saanut edes jonkinlaista huomiota siellä!

Viimeisin työni: http://riinapuri.deviantart.com/art/The-Most-112861407
Tuossa eritoten korostan Cardcaptor Sakuran ja CLAMPin vaikutusta minuun! Toivottavasti pidätte siitä!!
Siinä siis oli elämäntarinani, jaksoitko muka lukea tänne asti :mrgreen:
Never push the "Big Red"-button!! Never!!
http://riinapuri.deviantart.com

Avatar
zany
Viestit: 339
Liittynyt: La Heinä 22, 2006 11:56

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja zany » Ti Helmi 17, 2009 12:21

Elikkäs..
Olen aina piirtänyt siitä lähtien ku kynä pysy kunnolla kädessä. Äiti kantoi mulle aina paperia ku halusin piirtää.
Maisemakuvia ja eläimia piirtelin enimmäkseen, kunnes sitten W.I.T.C.H: in ilmestyttyä aloin kokeilla serkkuni innostamana piirtämään jonkinmoisia ihmisiä.

Sitten noin 4 vuotta sitten (vuonna 2005) kun tutustuin mangaan alkoi tämä manga tyylisesti piitäminen. Aluksi piirsin mallista Ranma ½ hahmoja mutta pian alkoi oma tyyli kehittyä.
Taitaahan mulla vieläkin olla tallessa ihka ensimmäinen manga tyylinen sarjakuva joka on ihan hirveä D: Ranman näköinen tyttö ja sit Panda... *köh* ei se ollut kopiontia :'D

Shoujomaisempia kuvia piirtelin 2005-2006 mutta en oikeastaan kokenut tyyliäni omaksi. (Tosin välillä tekee mieli edelleen piirtää shjoujomaisesti :D)
Jossakin vaiheessa aloin jopa tussaamaan piirrustuksiani, koska lyijykynätyöt olivat haaleita.
Piirrustusoppaista ei ole koskaan ollut miulle oikeastaa hyötyä. Ainoa "opas" josta jotain apua olen saanut, kun realistisia hahmoja olen piirtänyt on ollut Onni Ojan - Piirtämisen taito.
Mistään manga oppaasta ei ole koskaan ollut hyötyä. Eniten vain olen kauhistellut sitä amerikkalais tyyliä, joka ei edes muistuttanut mangaa muuta kuin silmien perusteella.

2006 vuonna väsäsin itelleni DA:han tunnuksen, mutta en saanut laitettua kuvia sinne.. Vasta vuonna 2008 (keväällä) kehtasin kuviani sinne laittaa.. Eka kuvani jonka kehasin sinne laittaa on vuosilukua -06 ja se onkin saanut vaikutteita Chobitsista. (Ihme kyllä olen edelleenkin aikas tyytyväinen tuohon :'D Vaikkakaan toista silmää ei näy ^^')

Nykyään piirtelen sitten maisemia, muotokuvia, mangatyylisiä hahmoja, eläimiä, suunnittelen tatuointeja yms. eli en enää ole rajoittunut vain tuohon mangatyyyliseen piirtämiseen.
Viimeaikoina olen Photarilla piirrellyt ja harjoittanut kykyäni piirtää hiirellä. Vaikkakaan se ei vielä kovin hyvä ole.
Forever love, Forever dream
afureru omoi dake ga
hageshiku setsunaku jikan wo umetsukusu
Oh! Tell me why
All I see is blue in my heart



DA || Animewatcher

Avatar
Mlaa
Viestit: 133
Liittynyt: Ma Elo 28, 2006 19:31
Paikkakunta: Sukkalaatikko
Viesti:

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja Mlaa » Ke Helmi 18, 2009 14:19

Terveeks! Minäkin tässä sitten sepustan.
Armas äitini (rauha hänen sielulleen) oli musikaalisen sukumme musta lammas, sillä muiden sisarusten soittaessa jotakin, hän piirteli. Ja kun hän sitten synnytti tytön, tytöstä tuli suvun toinen musta lammas. Äiti ja tytär piirsivät paljon yhdessä, tyttären pyynnöstä prinsessoja ja eläimiä ja kukkia.
Ala-asteelle mentäessä tytön piirrustusinto lopahti, sillä hänen opettajansa yritti saada ekaluokkalaisista pikapiirtäjiä, jotka musiikin tahtiin piirtäisivät laulavia tuoleja alle kymmenessä sekunnissa ja osaisivat kuoria pantomiimibanaanin. Seurasi luokanvaihto, uusi opettaja ja uusi luokka. Piirrustuspaperia saatiin viikossa yksi postikortin kokoinen palanen ja siihen piirreltiin kun oli aikaa. Muuten liiduilla sorsia ja satujen porsaita. Kuvaamataidon numero laski. Neljännellä luokalla tyttö vaihtoi koulua kiusaamisen takia ja vietti puolitoista vuotta uuden koulun mukavimman opettajan luokalla ja alkoi taas kiinnostua piirtämisestä. Tähän aikaan taisivat löytyä ensimmäiset mangat lähikirjastoista ja tyttönen koukuttui. Kuudennelle luokalle opettaja vaihtui ja tilalle tuli muotitietoinen nuori nainen, joka oli aiemmin opettanut ainoastaan lukiossa, eikä sietänyt luokan kolmea piirtelijää. Yksi piirsi koiria, yksi mitä milloinkin ja yksi lintuja. Tällainen oli saatava loppumaan. Kuvaamataidon tunnit menivät lähinnä kopioiden postikorttien kuvia ruutujäljennyksellä, piirtämällä unta niillä huonoilla koulun liiduilla ja hiilipiirtäessä kenkää.
Sitten pääsykokeisiin Meilahden kuvaamataitoon painottuneelle yläasteelle. Piirrä mallina oleva tuoli, sijoita se jonnekin. Piirrä paperilla olevalle ukkelille tausta. Tyttö pääsi kouluun ja vietti elämänsä kolme onnellisinta vuotta savitöiden, vesivärien, musteen ja ystävien kanssa. Oma tyyli kehittyi enemmän mangaan päin. Äiti ei enää pystynyt piirtämään, hyvä kun kynä edes pysyi kädessä. Kesä 2002 oli tytölle hänen elämänsä kovin paikka, mutta hän käytti koko kesän mangan piirtämiseen ja etsi uusia ideoita lehdistä, televisiosta ja ympäristöstä.
Pisteenä iin päälle oli ammattikouluun pääsy, jossa tyttö tutustui ryhmänsä toiseen piirtäjään ja yhteisvoimin kaksikko piirsi satasivuisia lehtiöitä parissa viikossa täyteen ja puhui, hengitti ja näki vain mangaa. Molempien lopputyöt sivusivat mangaa ja cosplayta hyvinkin läheltä ja tyttö oli kehittynyt amiksen aikana kolmin verroin paremmaksi kuin aiemmin, vaikkei siltikään vedä vertoja keskivertopiirtäjille.
Vuoden 2008 toukokuussa neiti päätti näyttää rakkaita hahmojaan (joita oli jo tusina) muillekin kuin ystävilleen, ja avasi itselleen pienen pesän Deviant Artiin. http://mlaa.deviantart.com Seasta löytyy muutama "realistinen" piirros, jotka ovat tytön ensimmäiset tämäntyyliset kuvat, jotka hän on vapaaehtoisesti ja omasta halustaan piirtänyt.
Piirtäminen jatkuu edelleen, oma tyyli on löytynyt ja sitä tässä kehitellään lyijykynien, mustien tussien ja puuvärien kanssa. Tulevaisuudessa tyttö toivoo omistavansa copiceja, mutta pärjää mainiosti puuväreillään siihen asti.
Kiitos jos jaksoit tänne asti lukea. :D Saat kuvitteellisen keksin. -insert cookie here-

Avatar
Dashi
Viestit: 66
Liittynyt: Ma Kesä 11, 2007 15:35
Viesti:

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja Dashi » Pe Helmi 20, 2009 21:19

Luonnehdin piirtämistä yleensä pikemminkin elämäntapana kuin harrastuksena, sillä minusta jokaisen terveen ihmisen täytyy olla dorkana johonkin - olisi se sitten aasin lannan raekoon tutkiminen tai sitten piirtäminen, kuten minun tapauksessani. Ja koska käsittelen piirtämistä elämäntapana, en oikein osaa sanoa, milloin se on osaltani alkanut. Pienestä asti muistan tätä kuitenkin tehneeni ja varhaisin muistikuvani kynän heiluttamisesta liittyy Aku ja Iines Ankkaan, jotka piirsin äidilleni. :,D Olen myös kuullut vanhemmiltani legendaa siitä, kuinka kieltäydyin neuvolassa piirtämästä ympyrää ja piirsin sen sijaan muumin. Kelpo muumi kuulemma tuli - pysyi jopa yhden paperin sisällä.

Enpä oikein muista aikaa, jolloin en olisi piirtänyt, mutta pitkään tein sitä vain siksi, koska se oli hauskaa. Ala-asteikäisenä en oikein miettinyt, että hei tässä lajissahan voisi vaikka kehittyä. Hieman nuorempana tein paljon mallipiirroksia ja piirsin paljon hahmoja erilaisista piirrossarjoista, joista pidin (köhjapidänvieläkinköh). Vasta siinä ylä-asteella aloin kiinnittää huomiota kehittymiseen piirtäjänä ja kokeilla erilaisia tekniikoita. Aloin kyseisenä aikana myös piirtää rohkeammin omia hahmojani ja aloitin omien sarjakuvieni piirtämisen - tai ainakin niiden kanssa kokeilemisen. Koen yhä vieläkin piirtäväni pääsääntöisesti siksi, että se on tosiaan on hauskaa, jopa elintärkeää, sillä piirtäminen on minulle tapa rentoutua ja purkaa stressiä. Olen kuitenkin kasvanut ajatukseen, että tässä lajissa ei ikinä voi olla täydellinen tai valmis - aina on kehittymisen varaa ja uutta opittavaa. And the story continues.
dashiana.net - piirustuksia ja kirjoituksia.
my anime list - se lyhyt lista.

Avatar
Valkoinenhai
Viestit: 258
Liittynyt: La Heinä 12, 2008 16:06

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja Valkoinenhai » Pe Helmi 20, 2009 21:54

Kuten moni muukin aiemmin kirjoittanut, itsekin olen piirtänyt niin kauan kuin vain jaksan muistaa.

Piirtäminen oli minulle jo lapsena tärkeä tapa ilmaista itseäni, sillä lapsena kielellinen kehitykseni oli jäljessä muista lapsista. Sen sijaan kuvallinen tasoni oli ikäistäni korkeammalla tasolla, mikä näkyi piirroksissani. Olin äitini mukaan "ahjakas" piirtäjä jo nuorena.

Piirsin lapsena tuhottoman paljon, päivässä jopa kymmeniä kuvia. Kouluun päästessäni en voinut olla värittämättä koepaperia. Vieläkin minun on vaikeaa olla piirtelemättä kokeisiin. Ylioppilaskirjoituksissa varmaankin tykätään...
Eteenkin lapsena piirsin hyvin paljon eläimiä. Eteenkin Kaunotar & Kulkuri innoitti piirtämään koiria ja Peukaloisen Retket villihanhia ja kettuja. Kuusivuotiaana menin kuvataidekouluun.

Lyijykyniä, puuvärejä ja liituja suosin eniten. Ala-asteella hahmoihin tuli ihmismäisiä piirteitä, suurempia silmiä ja ilmeikkäimpiä kasvoja. Kuudennen vuoden lopussa aloin piirtää enemmän ihmisiä, lähinnä juuri tämän yleistyvän mangan vaikutuksesta.
Yläasteella aloin piirtää entistä enemmän ihmisiä, sekä mallista, että mangavaikutteisia olentoja. 12-vuotiaana löysin itselleni parhaimman mahdollisen tavan ilmaista itseäni; sarjakuvan.
Tässä kohdin sain paljon innoitusta Katie Coopin piirrosoppaista, sekä niistä vähäisistä anime/mangasarjoista, joita katselin.

Nyttemmin en oikeastaan piirrä muuta kuin sarjakuvia, jotka ovat vahvasti mangavaikutteisia. Yritän kehityksen mielessä piirtää myös mallista ihmisiä, eläimiä ja maisemia, sekä käyttää erilaisia tekniikoita. On kuitenkin selvää, että tussi/kynä on minulle ominaisin käden jatke. Toki myös öljyvärit kiinnostavat, vaikka ovatkin suuritöisyydessään ja hitaudessaan minulle tuskan aihe.

Yhä edelleen piirretään, ja tätä harrastusta jatketaan mielellään pitkälle elämää. En kuitenkaan halua tästä työtä itselleni, sillä loppujen lopuksi maassa on paljon minua etevämpiäkin piirtäjiä. Olen kohtalainen vain omalla alueellani, siis sarjakuvien puolella.
Jos jokin voi mennä pieleen, niin se menee pieleen. -Murphyn laki

Avatar
Regrel
Viestit: 28
Liittynyt: Pe Touko 23, 2008 14:05
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja Regrel » Ti Huhti 28, 2009 03:55

Kuulostaa järkyttävän kliseiseltä, mutta olen piirtänyt harrastuksena lähes aina. Pentuna haaveilin jatkuvasti sarjakuvapiirtäjän tai animaattorin urasta. Olin sitten se, joka kynän ja paperia saadessaan viihtyi pari tuntia oikein hyvin. Tietty kaikki kersat piirtävät mielellään, mutta etenkin minä profiloiduin sellaiseksi, joka haettiin aina apuun kun ryhmätyöt kaipasivat kuvitusta.

Manga ja anime löysi tiensä tyyliini 2000, ollessani 10-vuotias, kun taloon saapui laajakaista ja netistä löytyi paljon ulkomaalaisia animesivuja. Eniten tyyliäni inspiroivat alussa Capcomin Rockman-studion kuvittajatiimi sekä Naoko Takeuchin Sailor Moon-manga, ja kuvat olivatkin sitten sokerisia taikatyttöjä ja poikien robottitappelijoiden sekoituksia. Yläaste meni lähinnä mechoja ja mafiaheeboja piirrellessä. Myöhemmin innostuin hieman vakavammasta kamasta ja tyyliini tarttui realistisempia piirteitä, ja nykyään piirrän melkoisesti kaikkea sekaisin. Eniten olen saanut vaikutteita kolmelta mainiolta shounen-mangakalta eli Eichiiro Odalta, Akira Toriyamalta sekä Yoshihiro Togashilta ja erinäisiltä idoleiltani. Toisaalta olen onneton arvioimaan omaa tyyliäni minkään näköiseksi.

Vakavissani tosin kiinnostuin taiteesta vasta lukion alussa, jolloin rupesin harjoittelemaan klassisen taiteen avulla perusasioita. Viime aikoina olen kiristänyt tahtia entisestään ja löytänyt sarjakuvan piirtämisen uudelleen sekä jäänyt koukkuun maisemien maalaamiseen. Vaikka harrastuksestani huolimatta en ole tekemässä tästäkään ammattiani, toivon, että kehittyisin jatkossakin ja jatkaisin piirtämistä. Parhaiten motivoivat etenkin halu toteuttaa ideani juuri niinkuin sen visioin sekä muiden ilahduttaminen jakamalla taidettani. Deviantarttia voi katsella vaikka tästä ja kotisivutkin pitäisi sieltä jostain löytyä.
>> Regzo @ Tumblr
>> Regzo @ Worldcosplay

When I step out of the phone booth, watch me shine

Desucon Frostbiten graafikko 2011 -> || Desuconin päägraafikko 2013 -> || NCC-edustaja 2015

Avatar
Koji
Viestit: 153
Liittynyt: To Huhti 23, 2009 19:14
Paikkakunta: Hamina
Viesti:

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja Koji » La Touko 16, 2009 15:48

Olen oikeastaan piirtänyt ihan aina. Liekö suvusta tullut...
Aloitin ihan pikkuisena piirtämällä oikeastaan joitain ihme suttuja pelkästään. Ottamalla vain jonkun tussin/värikynän esiin ja jotain. Enimmäiset kunnon piirrustukseni taisivat olla joitain eläimiä. Koiria ja kissoja nyt lähinnä.

Eskarissa piirtelin tavallaan ensimmäiset manga-aiheiset kuvani. Pokèmonin ja Digimonin hurja fani olin silloin ja piirtelin aina niiden kuvia. Muistan, kun monet kerrat mammalla piirsin Pikachun sähköttämässä joitain muita pokèmoneja ja monet kerrat Hiljaisuus vihkoon taiteilin jommasta kummasta artteja. Sama taisi jatkua muutaman luokan. Mutta enemmän piirtelin koiria, mutten mihinkään Hopeanuoli tyyliin. Tyylini piirtää koiran kuono edestäpäin muuttui hyvin monta kertaa.
Viralliset kosketukset manga tyyliin tuli vitosluokalla, kun näistä kiinnostuin. Ensimmäiset kuvat oli piirretty hieman Rumiko Takahashin tyyliin, ilman tusssus vaihetta. Sitten taisin hankkia ensimmäisen mangan piirto-oppaan, Katy Coopen tekemä, mutten matkinut ollenkaan tämän tyyliä. Rupesin vain tussaamaan töitäni ja muuttamaan vähän omaperäisemmäksi.

Ja nyt tähän kahdeksanteen luokkaan asti on tyylini piirtää muuttunut kunnolla, ja olen löytänyt sen oman tyylini - joka kumminkin muuttuu varmaan vielä. Seiska luokan kevääseen asti väritin aina puuväreillä, mutta sitten löysin Promarkerit joilla nyt pääasiassa väritän, mutta ei puuväritkään ole unholaan jääneet.

Nykyään sitten piirtelen hyvin paljon ja aika vakavissanikin. Aina on kaikkien lappulippusten takana jonkinsortin kuva ja kokeitten takana, tai muutenvaan tyhjissä kohtaa.
Kiva jos jaksoit lukea :3
My Anime List || DeviantArt || Klik
Tracon V: Shun Kazami (Bakugan) & Beyond Birthday (Death Note)

Avatar
Rika
Viestit: 27
Liittynyt: To Kesä 30, 2005 20:46
Paikkakunta: Liminka.
Viesti:

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja Rika » Ti Syys 22, 2009 01:17

Kyllä se piirtämisen kiinnostus on ollut aina olemassa (kappas vaan) mutta nyt se tuntuu olevan pahimmillaan. Pikku naperona tykkäsin mennä naapuriin mummolleni piirtämään ja hänelle tein kaikenmaailman piiroksia ja muitakin outoja "taiteellisia" juttuja. Koulussa odotin aina innolla sitä yhtä päivää viikosta, jolloin pääsi piirtämään. Yläasteella sama juttu, ja jos muilta tunneilta litsasin, kuvaamataidolta en kertaakaan. Yläasteella myös kohtasin Ranman, joka iski minuun kunnolla eräänlaisen japanilaisen sarjakuvan tyylin. Sitä jatkui myös peruskoulun jälkeen, mutta kolmannella opiskeluvuotenani ammattikoulussa yritin alkaa päästä irti tästä tyllistä. Mutta lopulta en sitten voinut ja tässä sitä ollaan. Piirretään koneen äärellä.

Äitini ja isäni ovat myös aika luovia persoonia, mutta ammatiltaan he ovat vain maanviljeliöitä. Mutta se ei estä taloamme olemasta täynä perheenjäsenten luomuksia. Myös kaikki 4 siskoani tykkäävät piirtää, mutta eivät niin hullusti kuin minä. Isoveljellänikin on oma taiteellinen näkemyksensä. *_*
"Sade on kaunis vuodenaika... eiku.."

Avatar
Solid
Viestit: 222
Liittynyt: Ke Helmi 08, 2006 23:23
Paikkakunta: Alavieska
Viesti:

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja Solid » Pe Joulu 04, 2009 12:42

En ole mitenkään taiteellisesti lahjakas.
Yhdeksän-vuotiaana aloitin fanartin piirron, sen jälkeen ikävuosien lisääntyessä, aiheet muuttuivat (järjestyksessä: Spiderman, pokemon, FF:t, omat FF:t, Ranma ½, DB:stä taisi viimeiset olla...) mutta fanartin teko oli se mitä tein. Kunnes tulin yläasteelle, jolloin lopetin piirtämisen koko kolmeksi vuodeksi. Samoihin aikoihin tosin manga alkoi viedä mukanaan ja päädyin lopulta koulutusalalle, jolta olen kohta valmistumassa. Piirtotaidot kehittyneet valtavasti, enemmän kuin koskaan ennen, mutta olisivat voineet enemmänkin, minkä takia olen hiukan alamaissa välillä. Ohjelmiakin olisi voinut opiskella paremmin ja ja ja. Oho, Kimi ni Todoken uusi jakso, sen jälkeen! (SNIFF...)

Eräs asia, minkä takia olen decent-artisti, on lapsena ollut kilpailunhalu. Halusin aina tehdä hienoimman teoksen, uniikin, ja hienomman teoksen kuin luokallani ollut lahjakas tyttö. Tämä loppui siinä vaiheessa, kun koin voittaneeni, ja sitten palasin fanartin pariin. Kakarana tuli muutenkin kilpailtua paljon ja yritettyä olla kaikessa paras, sen takia tuli piirtämistäkin sentään yrittämällä yritettyä. Tämä tosin loppui yläasteella, kun tämä asenteeni ei sopinut kenenkään kanssa yhteen, mielenkiintoista, että samoihin aikoihin lopetin ahkeramman piirrustuksenkin. Nyt olen surkimus vailla minkäänlaista halua olla parempi missään, elämän ote on irronnut. Ei voi voittaa.

Avatar
Hérainia
Viestit: 20
Liittynyt: Ti Syys 15, 2009 18:30
Paikkakunta: Vihti
Viesti:

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja Hérainia » Ti Joulu 22, 2009 10:43

Itse aloitin piirtämisen heti , kun kynä vain pysyi kädessäni. Sukulaiset ja vanhemmat ovat sanoneet, että minne ikinä meninkään yöksi tai viettämään aikaani, siellä piti aina olla paperia ja erivärisiä kyniä sitä varten, jos alkaisin kinuta niitä piirtämistä varten. Pienenä kuulemma piirsin paljon pikku poneja, joita tykkäsin katsoa televisiosta. Myös paperilleni ilmestyi dinosauruksia, prinsessoja ja muumeja.
Ala-asteen loppu puolella piirtämiseeni ulottuivat animen ja mangan vaikutteet, joita sain siihen aikaan varsinkin pokemonisa, sailor moonista ja taikasotureita, joita televisiosta tuli. Aloin piirtämään erilaisia taikatyttöjä, joilla oli pokemonin näköisiä olentoja lemmikkeinä ja kuviini alkoi tulla jopa tarinamaisuutta enemmän. Kuvilla siis alkoi olla oma tarinansa ja hahmonsa.
Yläasteella anime ja manga tuli merkittävämmäksi osaa piirtämistäni, kun aloin tutustua muihinkin anime- ja manga-sarjoihin ja musiikki alkoi myös olla suuri inspiraation lähteeni.

Nykypäivänäkin tämä harrastus on hyvin tärkeä minulle, eikä sille loppua näytä näkyvän :)
"Se, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää"

Avatar
Shoe
Viestit: 278
Liittynyt: Su Heinä 05, 2009 01:55

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alkoi?

ViestiKirjoittaja Shoe » Su Joulu 27, 2009 17:01

En nyt ihan tarkkaan muista, mutta joitain varhaisia muistikuvia piirtämisestäni on kun olin jotain neljän tai viiden vuoden. No, paremmin sanottuna silloin kun kynä pysyi kädessä. Suvussani on muutenkin aika lahjakkaita piirtäjiä tm. taiteellisia ihmisiä, mutta eivät he kuitenkaan mitään kuuluisuuksia ole. Eli piirtäminen on vähän kuin geeneissä.

Eskariajoilta muistan hyvin sen kerran, kun opettelimme piirtämään ihmistä. Minusta se oli silloin hauskaa, koska pidin itseäni vähän parempina mitä muut olivat. Olin aina iloinen ja ylpeä tekeleistäni. Jo niinkin pikkuisena en piirtänyt muita kuin ihmisiä, sama tuntuu jatkuvan tänäkin päivänä. Totta kai taidot ovat kehittyneet, mutta en oikein osaa piirtää muuta kuin joitain muotokuviksi luokiteltavia sökerryksiä. En vain ole koskaan ollut monipuolinen piirtäessäni, mikä harmittaa minua syvästi, mutten näy tekevän asialle mitään, nyyh.

Varsinainen piirtäminen harrastuksena alkoi 2007 keväällä, synttäripäivänäni. Olin saanut lahjaksi piirustuslehtiön, kyniä ja värejä. Ja tuohon aikaan olin suuri Inuyasha-fani, joten aloitin harrastuksen piirtämistä kohtaan harjoittelemalla piirtämään Inuyasha-hahmoja.

Minulle on aina sanottu - pienestä pitäen - että olen taiteellisesti hyvinkin lahjakas, mutta itse en ole ollut aina samaa mieltä. Pienenä, eskari-ikäisenä halusin poliisiksi, enkä taidemaalariksi. Vaikka joskus sattuisin olemaan tyytyväinen aikaansaannokseen, en kuitenkaan ala kerskua taidoillani. Ehkä muilla taidoilla saatankin kerskailla vitsimielessä, mutta piirtämisessä en koskaan kersku.

Piirtäminen on minulle todella tärkeää, silloin puran yleensä kiukkuani tai tapan aikaa. Ja koska olen tylsä ihminen, enkä jaksa opetella mitään uutta, piirrän niitä iänikuisia muotokuvatöitä tai muuta ihmiseen liittyvää. Olenhan minä nyt jotain koiria yrittänyt piirtää, mutta siitä on jo vähän aikaa..

Olen välillä aika orpo, jos en ole piirtänyt vaikkakin pariin päivään. Riippuvuus, sitä se on~

Avatar
Weetu
Viestit: 86
Liittynyt: To Maalis 04, 2010 18:45
Paikkakunta: Mikkeli
Viesti:

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alk

ViestiKirjoittaja Weetu » To Maalis 04, 2010 19:08

Olen ollut koko ikäni kiinostunut piirtämisestä ja olen aina piirtänytkin. Pienenä tuli piirrettyä vain eikä tuo taito oikein ollut hallussa tai mitään, tai en minä tiedä :).
Kyllähän taito ja tekniikka on kehittynyt vuosien saatossa paremmaksi ja laajemmaksi.
Tykkään tosiaan kovasti piirtää ja piirränkin aina, kun siihen on mahdollisuus~! :3

Avatar
Kara
Viestit: 19
Liittynyt: Pe Maalis 13, 2009 23:55
Paikkakunta: PohjoisSuomea

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alk

ViestiKirjoittaja Kara » Su Maalis 14, 2010 23:58

Voi kamala, kuinka monta vuotta olen siihenkin harrastukseen tuhlannut. Tartunta on pahempaa sorttia kuin isorutto.

Olen aina piirtänyt, isäni opetti sen taidon minulle tosin meidän piirrustusaiheet ovat aina olleet hieman outoja ja surrealistisia. Minkäs teet. Aloin ala-asteella piirtelemään Elfquestin sudellaratsastajia.. Ne olivat iso hitti silloin.. joskus. Yksi kerta kaverini raahasi kouluun kuvan, myöhemmin selvisi, että se oli caravan Kid -nimisen sarjakuvan kansi, ja esitteli hyvin ylpeänä. "Tämä on mangaa - japanilaista sarjakuvaa" Olimme molemmat aivan suu pyöreänä ja kovasti koitimme matkia ja muunnella sudellaratsastajia kyseiseen suuntaan.

Myöhemmin kuvoihin tuli muitakin harrastajia, tuolloin piirit olivat hyvin pienet ja kuviksen opettajat eivät olleet edes kuulleet kyseisestä piirrustussuunnasta. Siksi kai pääsimmekin kuvataideluokat läpi lentämällä, myöhemmin opettajat ovat laittaneet eston kaikille japanilaiselle sarjakuvataiteelle, koska ihmiset eivät enää muuta piirtäneet. Haha. Voin uskoa.

Lukion läpi mentiin piirtämällä, se niistä arvosanoista ja kirjoituksista. Sitten vietettiin muutama vuosi makoillen ja piirrellen.. Se niistä pääsykokeista. No sitten kun jaksoi ilmaantua kokeisiin, niin nappasi. Nyt sitten makaan yliopiston kahvilassa piirtämässä. Mikään siis ei ole muuttunut. Harmi kun en osaa suhtautua piirtämiseen ammattimielessä. Jokainen pakkopulla, kun muuttuu epämiellyttäväksi.

On niitä kuivia kausiakin ollut. Myyn mielikuvitukseni pilkkahinnalla leipää vastaan välillä ja sen siitä saikin. Olen kyllä pitänyt piirrutuskursseja nuorille manga-fanaatikoille, mikä on ollut hyvin hauskaa. Minusta on hienoa seurata heidän hekitystä ja myöhemmin nähdä kuinka paljon paremmaksi he ovat tulleet. Kadehtia vähän heitä mielikuvituksesta ja muusta mukavasta. Se on hyvin palkitsevaa.

Laiskuuttani en pidä taustojen piirtämisesta, enkä värittämisestä, mutta kyllä minusta hauska on lyijykynällä piirrellä ja tussailla. Pitäs vain oppia muutama lisä jippo väritykseen, että saisi mielenkiinnon sitä kohtaan takaisin.

Tuossa on viimeisin kuva, jonka jaksoin jopa ystävänpäiväksi piirtää. En värittää. Se jäi kesken.
Ystävänpäiväkortti

Avatar
Hant
Viestit: 21
Liittynyt: Ti Heinä 06, 2010 08:50
Viesti:

Re: Milloin kiinnostuit piirtämisestä - eli miten kaikki alk

ViestiKirjoittaja Hant » Ti Heinä 06, 2010 11:33

En tarkkaan osaa sanoa, milloin kiinnostuin piirtämisestä, mutta niin kauas kuin muistikuvat riittävät, olen ainakin yrittänyt piirrellä jotakin, eihän silloin pienenä ollut sinänsä väliä mitä piirsi, piirsit sitä mitä halusit ja omasta mielestä se näytti hyvältä juuri sellaisena.
Tykkäsin pienenä piirtää Disneyn eläinhahmoja ja ihmisiä, esimerkiksi kavereitani ja kuvia vanhemmista. Muistan että päiväkodissa oli yksi, Jukkakohan se oli, joka oli todella taitava piirtämään dinosauruksia ja autoja. Isältä ja äidiltä tuli otettua vaikutteita ja pyysin toisinaan heitä piirtämään minulle.

Ala-asteella tuli pokemonit ja digimonit, mutta eläimet ja ihmiset kyllä pysyivät aihepiirissä, uutena tuli myös Dragonball Z johon hurahdin täysin. Eli ala-asteella alkoi tuo isosilmäisyys tarttua, enhän minä sitä mangaksi tai animeksi osannut kutsua, vaan digimon, pokemon ja DBZ-tyyliksi. Näin tietämättäni aloin piirtää anime ja manga tyylillä.
Piirtelin tv-sarjojen hahmojen lisäksi paljon lohikäärmeitä ja muita outoja otuksia, kai niitä voisi jonkin sortin demoneiksi sanoa. Piirtelin sarjakuviakin ja kirjoitin parit tarinat. 4. luokalla sain kuvaamataidosta 10, olin todella riemuissani, se oli paras numeroni ikinä, olin aina ennen ollut vain keskinkertainen kaikessa (myöhemmin yläasteella nämä ala-asteen keskinkertaiset, joiden linjalla jatkoin, olivatkin hiken numeroita. Hassua.) mutta nyt olin erinomainen jossakin! Voi sitä iloa. :-)

Yläasteella aloin jo olla tietoinen animesta ja mangasta. Dragonball tuli sitten mangana 2005, naurettiin siskon kanssa kun sitä piti lukea väärinpäin, outoja nuo japanilaiset.
Tuli Dragonball, Naruto, Hunter x Hunter, YuYu Hakusho... Aloitin myös Hellboyn ja X-men sarjojen seuraamisen uudestaan.
Olin koko yläasteen ajan todella epäsuosittu ja yksinäinen, joten aikaahan tuolle piirtelylle jäikin, jossain vaiheessa huomasin, ettei sekään jaksanut enää kiinnostaa. Kai minä olin sitten vähän masentunut. Onneksi keksin kuitenkin "lääkkeen" ja elämä alkoi taas hymyillä, piirustusintokin palasi ja huomasin, että taidot olivat toden teolla ruosteessa.

Lukion aloitin siinä ainoassa vaihtoehdossa, joka minulle sallittiin, kyllähän äiti kuitenkin tuossa vähän aikaa sitten myönsi, että olisihan sitä voinut minulle antaa edes mahdollisuuden hakea taidelukioon. En pitänyt ensimmäisenä vuonna luokastani yhtään, siellä oli monia ihmisiä, jotka olivat härnänneet minua jatkuvasti yläasteella, ja sama härnääminen jatkui vähän aikaa. Tällä kertaa tilanne oli kuitenkin toinen kuin yläasteella, "parannuskeinon" ansiosta tunsin itseni henkisesti vahvaksi ja pian härnääminen loppui kokonaan. Piirustus taidot paranivat, mistä olen iloinen.
Lukiossa tutustuin siskoni kautta "Yukiin" (lempinimi) joka on myös kiinnostunut animesta, mangasta ja piirtämisestä. Kuvaamataidon tunneista tuli aivan uskomattoman kivoja.
Koin Déjà Vun: Sain lukion ensimmäisellä 10 kuvaamataidosta ja olin älyttömän innoissani siitä. Nyt olen ylläpitänyt tuota hienoa numeroa, vaikken ehkä omasta mielestäni nyt ihan kympin arvoinen piirtelijä olekaan. Ainakaan vielä.

Olen tätä kirjoittaessani tuleva abi, syksyllä ekoihin kirjoituksiin.
Nyt on alkanut tuntua, että anime ja manga tyyli jonka luulin tulleen jäädäkseen, on alkanut vähän häiritsemään, haluan kehittää ihan omanlaisen tyylin, mutta toisaalta sarjakuvamainen ja isosilmäinen tyyli on aika helppo ja sitä on hauska piirtää. No, ei se ainakaan enää Dragonball Z:lta näytä.
Anteeksi tekstiseinästä ja ehkä vähän ohi aiheen jaarittelusta! Kirjoitin tätä vähän ajatuksissani. :-D
"Murtumaan ei kristityn miekkakaan meitä saa, Käymme taistoa ainiaan, Nyt laulumme jumalille raikaa saa, Siis tuoppinne nostakaa!"


Palaa sivulle “Yleinen taidekeskustelu”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa