Final Fantasy-sarja [SPOILEREITA]

Keskustelua japanilaisista peleistä, kattaen esimerkiksi konsoli-, tietokone-, kortti- ja lautapelit.

Valvoja: Pelit-aktiivit

Avatar
Unita
Viestit: 474
Liittynyt: La Syys 16, 2006 13:39
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja Unita » Ke Huhti 02, 2008 18:44

En nyt kauheasti ole tuota peliä seurannut, mutta niiden gametrailers videoiden perusteella joita vilkaisin muutama kuukausi sitten arvelisin että kyseessä on jonkinlainen kaupungin rakennus peli tyyliin harvest moon. Vai olenko pahasti erehtynyt? Kyllä siinä varmaan muutakin täytyy olla kun kyseessä on SE:n peli...

Avatar
hide X
Viestit: 41
Liittynyt: Ti Huhti 22, 2008 04:15
Paikkakunta: Kuopio

ViestiKirjoittaja hide X » Su Touko 11, 2008 03:18

Unita kirjoitti:En nyt kauheasti ole tuota peliä seurannut, mutta niiden gametrailers videoiden perusteella joita vilkaisin muutama kuukausi sitten arvelisin että kyseessä on jonkinlainen kaupungin rakennus peli tyyliin harvest moon. Vai olenko pahasti erehtynyt? Kyllä siinä varmaan muutakin täytyy olla kun kyseessä on SE:n peli...


Peli on kuin onkin "pelkästään" rakentelupeli. Seikkailua ei ole, vaan se hoidetaan lähettämällä sotilaita tekemään juuri sitä mitä pelaajat on itse tottunut Final Fantasyissä tekemään. Brändillä ratsastava peli, mutta ei se varmasti peliä pahenna.

Avatar
Kunimura
Viestit: 301
Liittynyt: Ti Marras 21, 2006 18:47
Paikkakunta: Karkkila

ViestiKirjoittaja Kunimura » Su Touko 11, 2008 09:03

FFIV:stä FFXII:ta on kaikki pelit FFX-2:ta ja FFXI:ta lukuunottamatta tullut pelattua. Itse tykkään vanhoista peleistä enemmän ja uudemmista vain FFVII ja FFIX on tullut pelattua todella monesti. Kaikkia FF-pelejä kuitenkin "vaivaa" se että ne ovat tajuttoman aloittelijaystävällisiä, eikä lisätehtävienkään vaikeustaso ole yleensä kovin korkea tai sitten niihin on olemassa joku yksi ainoa taktiikka mitä käyttämällä ne ovat todella helppoja. FF-pelit ovat kyllä melkein aina olleet enemmän kasuaalipelaajille suunnattuja kuin vaikka Dragon Quest pelit. Se mikä minua edelleen jaksaa viehättää FF-peleissä on suhteellisen hyvät tarinat ja yksityiskohtainen hahmojen ja maailman suunnittelu, joskin viimeisimmissä peleissä kumpikaan ei oikein ole ollut kohdallaan.

FFXII:stä sen verran että minusta pelin suurin ongelma ei ole se kuinka Gambitit tekevät taisteluista melko automatisoituja, vaan se että hahmot ja tarina eivät yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa. Hahmot eivät kehity juuri lainkaan eikä tarinassakaan ole mitään yllättäviä juonenkäänteitä joita olisin halunut nähdä edes muutamia. Myös pelin ympäristöjen epä-interaktiivisuus häiritsee. Jos kenttiin olisi laitettu jotain esteitä (siis muita kuin vihollisia), erikoisominaisuuksia jne. pelaaminen olisi ollut jännempää. Nyt jokainen alue on vain erinäköinen, mutta pelaamisen kannalta täysin samanlainen.

Olen kyllä pelannut paljon huonompiakin roolipelejä, mutta näin huonoa FF-peliä en ole tullut väähän aikaan pelanneeksi. Enpä osaa kuitenkaan näin äkkiä osaa sanoa kumpi on huonompi tämä FFXII vai FFVIII-Whatever. Kummastakaan en pitänyt juuri ollenkaan.

Avatar
hide X
Viestit: 41
Liittynyt: Ti Huhti 22, 2008 04:15
Paikkakunta: Kuopio

ViestiKirjoittaja hide X » Su Touko 11, 2008 12:38

Kunimura kirjoitti:FFXII:stä sen verran että minusta pelin suurin ongelma ei ole se kuinka Gambitit tekevät taisteluista melko automatisoituja, vaan se että hahmot ja tarina eivät yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa. Hahmot eivät kehity juuri lainkaan eikä tarinassakaan ole mitään yllättäviä juonenkäänteitä joita olisin halunut nähdä edes muutamia.


Komppaan tätä täysin. Itseäni häiritsi tolkuttomasti hahmojen persoonattomuus ja tarinan "lol, ihan sama, otetaan jotain poliittista kantaa" asenne. On myös muuten ensimmäinen (ja toivottavasti viimeinen) FF jonka jätin kesken (toisin sanoen, en aio koskaan pelata läpi).

Kunimura kirjoitti:Olen kyllä pelannut paljon huonompiakin roolipelejä, mutta näin huonoa FF-peliä en ole tullut väähän aikaan pelanneeksi. Enpä osaa kuitenkaan näin äkkiä osaa sanoa kumpi on huonompi tämä FFXII vai FFVIII-Whatever. Kummastakaan en pitänyt juuri ollenkaan.


FFXII. FFVIII on kuitenkin uskollisempi juurilleen, vaikka onkin vähän heikompi yritys toistaa VII:n menestyskaavaa. Silti juoni oli varsin eeppinen, musiikki loistokasta ja hahmot makuuni sopivia.

Avatar
Kunimura
Viestit: 301
Liittynyt: Ti Marras 21, 2006 18:47
Paikkakunta: Karkkila

ViestiKirjoittaja Kunimura » Su Touko 11, 2008 12:48

hide X kirjoitti:On myös muuten ensimmäinen (ja toivottavasti viimeinen) FF jonka jätin kesken (toisin sanoen, en aio koskaan pelata läpi).

Loistava päätös. Minäkin olisin onnellisempi, jos olisin jättänyt pelin suosiolla kesken. Loppu oli niin huono, että teki mieli tempaista peli konsolista ja heittää se ikkunasta ulos, mutta maltoin mieleni ja annoin pelin olla. En kyllä ole pelaamassa sitä uudestaan lähiaikoina, ellei iske todella paha pelaamisen puute jolloin voisin suorittaa pari keskeneräistä lisätehtävää loppuun.

Avatar
Kioko_
Viestit: 924
Liittynyt: Pe Maalis 10, 2006 10:13
Paikkakunta: Vantaa

ViestiKirjoittaja Kioko_ » Su Touko 11, 2008 17:04

Pelaan tällä hetkellä FF X:ää ja jumituin. Siinä kun pitää taistella sitä mitäonkaanörkkiotusta joka tulee ennen Bevelleä. En millään pääse läpi. Olen jopa mennyt laivassa uudestaan tappamaan niitä pienempiä vastuksia, mutta siltikään ei onnistu. Kohta lopetan kun tässä on varmaan kymmenen kertaa yritetty (juu, olen varmaan ainoa jolla on ongelmia tässä pelissä o.O

Avatar
hide X
Viestit: 41
Liittynyt: Ti Huhti 22, 2008 04:15
Paikkakunta: Kuopio

ViestiKirjoittaja hide X » Su Touko 11, 2008 17:16

Kioko_ kirjoitti:Pelaan tällä hetkellä FF X:ää ja jumituin. Siinä kun pitää taistella sitä mitäonkaanörkkiotusta joka tulee ennen Bevelleä. En millään pääse läpi. Olen jopa mennyt laivassa uudestaan tappamaan niitä pienempiä vastuksia, mutta siltikään ei onnistu. Kohta lopetan kun tässä on varmaan kymmenen kertaa yritetty (juu, olen varmaan ainoa jolla on ongelmia tässä pelissä o.O


Tarkoitatko Evraea? Täältä löytyy hyviä vinkkejä Evraea vastaan (oikean kohdan löytämiseksi, käytä selaimen find-toimintoa ja hakusanana Boss: Evrae). Support spellit osoittaa viimeistään tässä taistelussa hyötynsä.

Macau
Viestit: 35
Liittynyt: Ma Heinä 28, 2008 15:33
Viesti:

Re: Final Fantasy-sarja [SPOILEREITA]

ViestiKirjoittaja Macau » To Heinä 31, 2008 00:05

Final Fantasyt kuuluvat Pokémon- ja The Legend Of Zelda-pelien kanssa näihin omiin kuolemattomiin ihkutuksen kohteisiini, sekä syihin ostaa Sonyn Play Stationit. Jokaista osaa on tullut ainakin jonkin verran kokeiltua.

Tai oikeastaan ihkutan enemmänkin Final Fantasyja osasta seitsemän etiäpäin. Miksi ne aikaisemmat osat sitten eivät iske? Vanhemmissa Finaleissa on ongelmana se, että ne perustuvat vähän liikaa sille armottomalle mätölle ja koulutukselle minusta. Vaikka nautinkin suuresti vihollisten kohtaamisesta ja hahmojen sairaalloisesta koulutuksesta niin, että lopussa itkenkin sitä, ettei pelin ilkein vihulainen ollut vastus eikä mikään, niin joku vanhempien sarjan osien kanssa mättää ja niin kertakaikkisen pahasti. Myös jumalattoman pitkillä luolastoilla saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, ettei ihan innosta nämä vanhemmat. Etenkään, kun tallennuspaikat on kivasti laitettu luolaston alkuun ja luolaston loppuun.

Ensimmäinen Final Fantasy, johon tutustuin, oli FF IV, jota vihasin silloin ja jota vihaan edelleenkin. No okei, en nyt ihan niin tulisesti vihaa, mutta kuitenkin se jätti vähän epämiellyttävät maut koko pelisarjasta. Pelin alku on ehkä joku maailman puuduttavin, alkupään viholliset ovat paikoin vähän liikaa hahmoillesi. Minua ei todellakaan huvita tällaisessa pelissä, missä alussakin vain jumitetaan, lähteä vetämään mitään über-koulutusta ja exp:n keräilyreissuja tylsissä paikoissa. Ja jos sattuu vahingossa käväisemään paikassa, joka vaikuttaa kiinnostavalta, tulee joku kamala ölli ja iskee yhtäkkiä kaikilta hahmoilta HP:t nollaan :D. Peli paranee hivenen, kun alusta päästään, mutta sitten se loppuukin ja pelistä jäi katkera maku suuhun.
Kiitän siis onneani, kun eräs nuorimies pakottamalla pakotti minut FF VII:n ääreen. Vaikka seitsemäinen onkin minusta paljolti ylihypetetty juonen mahtavuudellaan, niin oli se niin mahtava peli, että heti piti käydä koluamassa pelikaupoista myös tuo kasi ja ysi.

Yhdeksäs osa kuuluu suosikkeihini, tykkään aivan himona maailmasta, grafiikasta, hahmoista ja juonesta, sekä siitä, miten juonen pienimmätkin palaset kyseisessä pelissä tuodaan esille. Maailma on juuri sellainen, mitä fantasialta kaipaan, ei liian alkukantainen, mutta ei liian kehittynytkään. Kaupunkien arkkitehtuuri on vaan niin tyylikästä, prikulleen sellaista, mitä peliltä kaipaan. Ja ilmalaivat ovat cool!
Juoni ei ole mikään vuosisadan omaperäisyys nimikkeellä ratsastava, mutta se on vaan niin pirun toimivasti tuotu esille. Harvoissa peleissä on onnistuttu esittämään juoni näin hyvin kuin tässä, peli kulkee jouhevasti ja on ilo huomata, miten kevytmielisilläkin ajatuksilla pääsee hyvin juonessa eteenpäin. Tästä esimerkki jo ihan alkuminuuttien pelailut Vivin kanssa, kun hän haluaa nähdä kaupunkiin saapuvan teatteriesityksen. Hyppelyä katoilla ja tunkeutumista teatterialueelle - oi kyllä. Se että pelissä voi edetä kepeällä tunnelmalla, on aivan mahtavaa.
Hahmoista sen verran, että Zidane on ihana virkistys seiskan ja kasin enemmän tai vähemmän angstisten Cloudin ja Squallin joukossa.

Sitten siirrytäänkin Play Station 1-kaudelta FF X:n ja X-2:sen pariin. Kymmenes osakin kuuluu suosikkien joukkoon, pelin juoni tuo minusta esiin jotain herkkyyden tapaisia tunteita, kun hyvän aikaa peliajasta olen vääntämässä nyyhkytystä siitä aavistuksesta, että lopussa ei kaikki käy sittenkään niin kivasti kuin itse toivoisin. Idealtaan kympin juoni on minusta tosi koskettava, mutta peli on vaan niin hirvittävän lyhyenoloinen ja suoraviivainen. Joo, ok, ymmärrän että peli kertoo matkasta, jolloin ei ole tarkoituksenakaan lähteä seikkailemaan minnekään muualle, ennen kuin se määränpää on saavutettu, mutta juonellisen lopunkin jälkeen maailman koluaminen on aika rajattua. Ja sitä koluamista ei todellakaan ollut tarpeeksi. Ja pelin vaikeustasoa olisi minusta saanut vielä lisätä vähän entisestään kaikin puolin, kympin satunnaistaistelut ja Sphere Grindin täyttö oli niin koukuttavaa, että itse unohduin vähän väliä kouluttamaan hahmojani useiksi tunneiksi.
Hahmoihin olen tässä pelissä aika tyytyväinen, minua ei juurikaan ärsytä muut hahmot kuin itse Auron, joka toisaalta tietää kaikki, mutta tuntuu välillä olevan aivan yhtä hukassa ja pihalla kuin muutkin hahmoista.
Entäpä kympin jatko-osa sitten? Minusta se oli hyvä jatko kympin tapahtumiin, muttei ole pelinä mikään parhain. Itse osasin kuvitella hyvin Yunan suuren maailman pop-tähdeksi, mitä nyt muisteli vaikka siitä, miten innoissaan Yuna kympissäkin kyseli Tidukselta valonvälkkeitä täynnä olevasta Zanarkandista. Kympissä näkyi se Yunan harteita painava vastuuntunto, joka ymmärrettävistä syistä X-2:sessa on tipotiessään. Kyllä minäkin ottaisin elämästäni kaiken irti sellaisen tehtävän jälkeen ja heittäisin ne summoner-asut kaapin pohjalle tehden juuri jotain niin hulppeaa kuin vain ikinä keksisin. Yunassa näkyi myös kivasti se, miten Tidus vaikutti hänessä. Myös pelin eri loppuratkaisut lämmittivät todellakin mieltä; kympin ja X-2:sen onnettoman lopun parkumisen jälkeen teki hyvää katsoa X-2:sen onnellinen loppu. X-2:sen kuitenkin latistaa täysin se, että taistelusysteemi on aivan karmaiseva, tyyliin "paina kiltisti sitä X-nappia koko ajan, äläkä edes ajattele tekeväsi mitään taktikointeja"

Täällä onkin haukuttu jonkin verran tätä Final Fantasy XII:ta. Minä nautin kyllä kyseisestä pelistä, siinä oli mielestäni vähän samoja elementtejä kuin ysissäkin. Juonen kohdalla olen kyllä samaa mieltä, että välillä se oli semmoista käsittämätöntä huttua, ettei ihme olekaan, jos se on jättänyt useimpia pelaajia kylmäksi. Tosin juonen perusideasta tykkään sikana. Lisäksi paikoin esiintyvä vanhahko kieli kävi välillä todella rasittavaksi, kun satunnaisesti joidenkin pienien sanojen ymmärtäminen ei sujunutkaan niin sulavasti.
Hahmojen persoonat eivät minua niinkään häirinneet, vaan se, miten heppoisin perustein pelin hahmokaarti muodostui. Vaan oli rasittava vastarannankiiski, jonka syyt pyöriä porukan mukana ovat enemmän tai vähemmän liian ärsyttävät jopa päähahmoksi. Ashe ja Basch ärsyttivät muuten vain menneisyyden kaihertelullaan ja Penelo oli yksinkertaisesti niin ulkona koko juonesta kuin vain voi hahmo olla. Fran esiintyi mielestäni välillä liiankin etäisenä ja jääkuningatarmaisena hahmona, seuraten Balthieria. Balthier taas janosi aarteita, hmm. Vaikka Balthier oli lähellä mielestäni mennä yli niiden sarkastisten suhtautumisiensa ja kommenttiensa kanssa, niin silti koin totaalisen rakastumisen tähän hahmoon. Aah. Tästäkin syystä FF XII oli nautinnollinen kokemus. Hahmojen englanninkielinen ääninäyttely pieksee omasta mielestäni japanilaisen 6-0, kiva kerrankin näin päin. Ainoastaan etenkin Ashen kummalliset ähkinnät saivat joskus naureskelemaan esimerkiksi Tomb Of Raithwallissa Dawn Shard-kohtaus.

Taistelujärjestelmä onkin parasta mitä kyseisestä pelistä löytää. Vaikka hyvin toteutettuna satunnaistaistelut ovat kivoja, niin tämä on ihan mahtava. Gambitteja en kyllä tykkää käyttää paria hassua Gambit Slotia/hahmo, muuten koko peli menee ihan liian helpoksi.

Jos on oikeasti jotain todella ärsyttävää FF XII:sta sanottava, niin sanon Vaanin "vatsalihakset". Eivätkö ne siellä ole ikinä nähneet vatsalihaksia, vai mitä pirua niiden pitäisi sitten esittää?

-----

Pakko vielä nopeasti mainita suosikkihahmot ilman sen kummempia perusteluja: Quina Quen, Rikku, Yuna, Fran, Balthier [<3], Larsa ja Vincent Valentine.
Viimeksi muokannut Macau, Pe Elo 01, 2008 23:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
Niko-Kun
Viestit: 117
Liittynyt: Ti Maalis 16, 2004 21:54
Paikkakunta: JNS

Re: Final Fantasy-sarja [SPOILEREITA]

ViestiKirjoittaja Niko-Kun » To Heinä 31, 2008 00:44

Rant rant rant rant ja tl; dr.

Square/ Square Enix otti mielenkiintoisia asteita pelaamisen parantamiseen Super Famicomin kulta-aikana, ja tästä ilmaisevat itsensä minusta parhaiten Squaren FF5 ja Enixin Bahamut Lagoon. Erityisesti jälkimmäisen dragon AI (joka oli tajuttoman käsi) ja "The castle is in another princess is in another castle" -asenne tekivät pelistä loistavan. It's broken, but it's my broken gaem.

FFVIII:stä sen verran, että minä en ymmärrä ihmisten valitusta Draw -systeemistä... Se on aivan loistava. Totta, jossain vaiheessa joudut istumaan taistelussa pitemmän aikaa, jotta saat jotain magiaa kasattuakin, mutta kunhan tiedät mistä minkäkin GF:n saat, pelin quest for draw magic lyhenee ja helpottuu huomattavasti. Myönnettäköön että pelin hahmojen glämöööör on vähentynyt kun olen pelannut muita (mmmooooehhh)rapagoita, ja että hahmojen yhteensitominen paikassa x (you know what I mean) on todella typerä idea.

FFT:a ja FFTA:a on tullut mätettyä useampikin tunti, mukavia molemmat, vaikkakin FFT kärsii vakavista pelattavuusongelmista/pelattavuusvaikeuksista. FFTA2:n en koskenut paria tuntia pitempään, kun en ymmärrä miksi jokainen mies voidaan muuttaa keltanan bishyhahmoksi.
FREEDOM IS SLAVERY
PEACE IS WAR
IGNORANCE IS STRENGTH

ANIKI IS WATCHING YOU.

Avatar
Yellow Thunder
Viestit: 17
Liittynyt: Ke Heinä 30, 2008 13:50

Re: Final Fantasy-sarja [SPOILEREITA]

ViestiKirjoittaja Yellow Thunder » Pe Elo 01, 2008 09:59

Final Fantasy. Elämäni valo.

Olin tietysti kuullut FF:stä paljon hyvää, että pahaa ennenkuin pelasin sitä ensimmäisen kerran. Ensimmäinen FF:ni oli se mistä olin kuullut eniten: Final Fantasy VII
Hiiteen huonot grafiikat. FFVII räjäytti tajuntani musiikillaan, juonellaan ja mahtavilla hahmoillaan. Ensimmäinen ajatukseni oli: "Olenko vältellyt paratiisia näin kauan?"
Seuraava FF pelini oli IV GBA:lle. Pelasin sen läpi aika nopeasti. Perus mättöä, mutta se ei iskenyt sen suuremmin. Seuraavaksi sain kaverilta lainaan IX:n. Päähenkilö oli muuttunut Dark and Handsomesta villiksi ja vapaaksi peppujen koskettelijaksi. Mukava muutos, mutta muut hahmot eivät sitten enää iskeneet.
Seuraavaksi ostin itselleni Final Fantasy X:n. En voi sanoa ihastuneeni hahmoihin, mutta muten peli on kyllä mukavaa pelattavaa, vaikka osa hahmoista on ärsyttäviä, kyllä Auron hoitaa homman kotiin.
Sitten ostin Final Fantasy XII:n. Uusi taistelusysteemi tuo peliin mukavaa vaihtelua (Sitä paitsi Fran on hot :|)

Final Fantasy, eeppistä seikkailua, upeita maailmoja, hienoja hahmoja, tajunnan räjäyttävää musiikkia. Legendaarista.
"Elämän tarkoitus on 42"

Avatar
Crayne
Viestit: 22
Liittynyt: Pe Joulu 29, 2006 15:14
Paikkakunta: Kuopio
Viesti:

Re: Final Fantasy-sarja [SPOILEREITA]

ViestiKirjoittaja Crayne » La Elo 02, 2008 17:42

Final Fantasy. Hellurei.

Mistä aloittaisin? Pelisarjan kuudennesta osasta tietenkin, koska se oli ensimmäinen FF jota pelasin joskus pienenä pentuna. Vähän myöhemmin pelasin sen varsinaisesti läpi kun olin jopa oppinut englantia, ja vähän ymmärtänyt enemmän pelistä. Ja se oli loistava. Paras pelisarjasta, aina ja ikuisesti. Musiikki. Hahmot. Ja hahmoilla tarkoitan Kefkaa.

Pelissä muut hahmot ovat hieman mitäänsanomattomia, joskin jokaisella on oma hetkensä jossa he vaikuttavat mielenkiintoisemmilta kuin olisi aluksi uskonut. Päähahmon vaihtaminen pelin puolivälissä oli outo temppu, eikä se oikein sujunut sulavasti. Jotkut hahmoista taas tuntuivat olevan mielenkiintoisia tasan sen yhden hetken. Mutta Kefka.

Kefka oli ainut laatuaan. Hullu klovni joka myrkyttää kaupungin kun ei muuten tunnu pärjäävän. Hullu klovni joka ei epäröi lähteä karkuun kun tilanne on toivoton. Hullu klovni joka on tietääkseni ainoa FF-sarjan pahis, joka saavutti alkuperäisen tavoitteensa pelaajasta huolimatta. Ja Dancing Mad on sitäpaitsi aivan parasta musiikkia loppubossia varten. Ja ne unohtumattomat lausahdukset, sekä se nauru. WAHWAHWAH.

Musiikki oli todellakin hienoa, The Decisive Battle, Battle Theme ja se edellämainittu Dancing Mad. Ja miten voisin olla mainitsematta Aria di Mezzo Caratterea, tai sitä musiikkia joka soi kartalla World of Balancessa(taisi olla Terra's Theme?)

En ole pystynyt oikein välittämään näistä uudemmista Final Fantasyista, IX oli mielestäni viimeinen hyvä FF, niin yksipuoleinen ja vihaaherättävä lausahdus kun tuo lause onkin, se on mielipiteeni. Ja otanpa siis esille yhdeksännen osan. Välianimaatiot komeita, hahmot syvällisempiä kuin luulin, ja päähahmo ei ole koko maailman keskipiste heti alusta lähtien. Eli siis, juonenkehitys ei liity pelkästään Zidaneen. Toisaalta, tästä johtunut äkillinen spurtti Zidanen hahmossa pelin loppupuolella, kun tämän menneisyyttä kerrottiin jäi hieman töksähtäväksi. Mutta mitäs tuosta kun muuten mainio peli.

Musiikki jäi mielestäni... noh, oli siellä nyt ainakin tämä musiikki joka soi Burmeciassa ennen taistelua Beatrixia vastaan. Kappaleen nimi liittyi jotenkin sanaan "trap" mutta enempää en siitä muista. Kuitenkin, tämä oli ainoa pätkä joka jäi elävämmin muistiin kuin muut pätkät. Sinänsä harmittavaa.

Sitten ovat osat VII ja VIII. Ensimmäisenä näistä tulee mieleen vain se angsti mikä oli aika paljon esillä molemmissa. Sitten muistan vahingollisen hyökkäykseni Emerald Weaponia vastaan kun sukelsin juuri sopivasti Emeraldin tielle. Naureskelen tuolle muistolle makeasti. Musiikista mainitsen vain kahdeksikon Liberi Fatalin ja seiskan One Winged Angelin, koska nekin todella jäivät parhaiten mieleen. Näitä kahta arvostetaan mielestäni liikaa, mutta myönnän että ne ovat hyviä pelejä. Eivät vain ihan sen kaiken hypetyksen arvoisia.

Mitäs sitten? No tietenkin Gilgamesh, Clash on the Big Bridge ja mieheksi pukeutuva naispiraatti. Eli siis FF-pelisarjan viides osa. Ja hieno se onkin. Päähahmon menneisyys on vain hyvin lyhyesti kerrottu yhdessä vaiheessa joka jättää hahmon ehkä turhan tasapaksuksi. Muut hahmot kokevat sen kehityksen ja muutoksen, suurimpana Galufin kuolema. Musiikista mieleen jäi loppubossimusiikki ja tietenkin Clash on the Big Bridge.

Eli minkälaisen summa summarumin voisi näistä kehittää? Hironobu Sakaguchi on nero, Yoshitaka Amano on nero, Nobuo Uematsu on nero ja enemmän, ja Kefka ftw.
"Enough expository banter. It's time we fight like men. And ladies. And ladies who dress like men."

KAMYn jäsenvastaava ja aktiivi

Avatar
Limetti
Viestit: 189
Liittynyt: Su Marras 26, 2006 14:08
Paikkakunta: Kouvola

Re: Final Fantasy-sarja [SPOILEREITA]

ViestiKirjoittaja Limetti » La Elo 02, 2008 23:11

Final Fantasy.Paras pelisarja päällä maan.IKUISESTI.

Mutta siis.Aloitetaanpa vaikka pelistä Final Fantasy 7.Siitä tulen AINA muistamaan sen kuuluisan "Aeriksen lävistys" -kohdan.Muistan kun joskus pienenä näin sen kun veljet pelas sitä.En älynnyt mistään grafiikoista,tarinasta saatika teksteistä mitään mutta silti peli näytti kokonaisuudessaan niin älyttömän hienolta.Sitten kun kasvettiin isommaksi ja oppittiin englantia tongin tämän pelin esiin laatikon kätköistä ja aloin pelamaan sitä itse.Mutta aikaa olikin vierähtänyt ja levyt naarmuuntuneet, että eihän siitä mitään tullut :(

Lähes tulkoon heti FF VII:n saatiin kotiin Final Fantasy VIII.Tästä pelistä muistan aina musiikin "Liberi Fatali"."Kiitos.Kiitokset"Näin luulin kuulleeni kun niin pieni ja hölmö olin xD.Myös se korttipeli on jäänyt mieleen, koska sitä jaksoi aina pelata uudestaan. Mutta taas vaihteeksi kasvettiin ja tästä pelistä tuli iso hitti kavereiden kesken ja se on sitä edelleen.Mahtavat grafiikat,tarina,hahmot,animaatiot,GF:ät,jne.Tämä on myös ensimmäinen Final Fantasy jonka menin ihan ite läpi.

Final Fantasy IX.Paras peli koko sarjassa.Tässä pelissä pidän erityisesti hahmoista ja niiden tarinoista.Pelistä on jäåänyt mieleen oikeastaan kaikki.Se on vaan yksinkertaisesti mielestäni niin hyvä.Tarina etenee mukavasti eikä kokoajan keskitytä vaan päähenkilöön vaan pelataan eri hahmoilla eri paikoissa.Oikeastaan ainoa huono asia pelissä on se korttipeli.Se ei ole läheskään yhtä mielekästä kuin VIII:n peli.Mutta mikään ei ole täydellistä.

Final Fantasy X.Tämä taas vaikutti aluksi todella hyvältä mutta sen mielekkyys putosi vähän loppua kohti.En tiedä miksi, varmaan kun peli into muutenkin oli tuolloin laskussa.Mutta kuitenkin lyhyesti ja ytimekkäästi; todella hyvä peli, jota jaksaa pelata edelleen.

Final Fantasy XII:stä en voi vielä paljoa sanoa kun sain sen vasta äskettäin, mutta näillä kokemuksilla voin sanoa, että mahtava peli tämäkin on.Parasta on uusi taistelusysteemi :mrgreen:

-Crisis Core- FF VII.Tätäkin peliä rakasta niin paljon että huhhuh.Crisis Core olikin yksi niistä syistä miksi ostin PSP:nPSP:lle yllätävänkin hyvää grafiikkaa ja taistelu-systeemi on jälleen aivan omaa laatuaan.Loppuu vaan hiukan lyhyeen jos ei halua tehdä niitä kaikkia tehtäviä, mutta pikkuvika xD

Final Fantasy VI.Tätä joskus kaverilla kokeilin ja hyvältä vaikutti.Jäi vain kokeilu aika lyhyeen.Siitä pienestä kokeilustä jäi suurimpana mieleen tietenkin Kefka.Mahtava hahmo.Ei voi muuta sanoa.

Täytyy vissiin kohta hankkia PS3 tai Xbox360 kun tuo Final Fantasy XIII näyttää ilmestyvän vain niille konsoleille :(

Mutta siis kokonaisuudessaan, mahtavia pelejä kaikki.
This, is what we are......

Avatar
nukkelapsi
Viestit: 227
Liittynyt: To Marras 22, 2007 23:00
Paikkakunta: Espoo

Re: Final Fantasy-sarja [SPOILEREITA]

ViestiKirjoittaja nukkelapsi » La Marras 15, 2008 23:07

Yritänpäs nyt uudestaan tänne viestiä kirjoittaa näin pelejä enemmän pelanneena, ja suosikkini valinneena.

FF-peli kokoelmaani kuuluu VII (ja sen jatkot, AC ja DoC), IX, X (ja X-2), ja XII, mutta VIII on tullut myös pelattua ekan levyn verran.

Ensimmäisena sanon heti, että olen näistä pelannut läpi (yllätys, yllätys), vain tuon Dirge of Cerberuksen, ja sen jälkeen päätin etten mokomaan enää koske. Ampuminen ei oikein iske, ja juoni ja pelaaminen yleensä ei vain ollut Final Fantasya.

VII:ssa en ole päässyt edes ykköslevyn loppuun, mutta voin silti sanoa että hiiteen huonot graffat, nämä hahmot ja juoni rokkaa! Olin ennen varsinaista pelin hankintaa ja pelaamista nähnyt tuon AC:n, josta en sitten tajunnut juuri mitään, joten olin ahminut pelin perustiedot netistä, ja pelatessani sain välillä sellaisia mukavia "Ahaa!"- elämyksiä nähdessäni ja kokiessani itse pelin tapahtumat. Taidan olla myös ainoa idiootti joka meni iskemään alussa ollutta skopparia kun se oli valmistautumassa laasersädettämään seuraavan ateriansa. Oli siinä vieressä katsojat kippurassa nauramassa kun tyrmistyneenä tuijotan "Game Over" ruutua jo kymmenisen minuuttia alkuvideon jälkeen.

Kasista vain ekan levyn pelanneena voin sanoa että "Jösses, mikä alkuvideo!", sillä täydellä päättömyydellään ja eeppisellä musiikillaan se sai minut takertumaan ohjaimeen vielä lujemmin. Laguna osiot saivat meitsin raivon partaalle, ja ohjain oli pahassa vaarassa saada tuta raivoni (joskus oikeasti tuntuu että vahingossa saatan nappaista ohjaimen kahteen palaan).

Kympistä, sen jatkiksesta ja XII en taida sanoa mitään. Taidan olla enemmän näitä PS1 FF-faneja. Ensimmäinen syy miksi en pidä noista kolmesta painitusta on se, että niissä ääninäytellään. En vain kestä Vaanin nenä-ääntä D :

Ja sitten viimeisinpänä, vaan ei vähäisimpänä oma suosikkini, ja paras synttärilahjani aikoihin, nimittäin sarjan yhdeksäs osa. Tässä osassa on vaikka kuinka paljon asioita joista pidän, ja joita ei edeltäjistään ja sarjaa jatkavista osista löydy (ainakaan tietääkseni, ja puhumme nyt siis pleikkariaikakauden edustajista). Ensinnäkin fantasiameininki maageineen, ilmalaivoineen, kuningaskuntineen ja eläinihmismikälie-rotuineen.
Tässä osassa on myös lempipäähahmoni, Zidane, josta pidän koska: Hänellä on häntä. Hän on kaikkea muuta kuin angstinen emottaja (köhköhköhCloudjaSquallköhköhköh), hän on kivan näköinen (tukka näyttää ihan oikeasti mahdolliselta toteuttaa, vaatteet ovat persoonalliset), ja hän on naistenmies.

Muutenkin IX on tyyliltään mielestäni selvästi erilainen kuin VII ja VIII, koska se sijoittuu "menneisyyteen", ja koska hahmosuunnittelija on eri kuin kahdessa edeltäjässään.

Ja sitten musiikeista näin yleisesti. VII:ssa, VIII:ssa ja IX:ssa on kaikissa todellaa hyvää musiikkia, ensimmäisestä mieleenpainuvimmat ovat World Map-musa ja One Winged Angel, seuraavasta taas alkumusa (taisi olla Liberi Fatali, vain muistanko ihan väärin?) , ja yhdeksikön musiikkeja on tullut kuunneltua niin paljon etten oikein osaa päättää sitä suosikki biisiäni. Rose of May (Beatrixin teemamusa), on todella mukava biisi, kuten myös You're not Alone.

Ja nyt manaan sitä tosiasiaa, että niin kauan kun vielä asun vanhempieni luona en saa hankkia PSP:tä. Vaadin saada pelata Crisis Corea (ja Birth by Sleepiä, mutta se ei kuulu tähän topicciin)!
Cosplay-ryhmä Rintamasuunnan Youtube-kanava.

Avatar
Ze Shoopuf
Viestit: 109
Liittynyt: Pe Syys 19, 2003 13:55

Re: Final Fantasy-sarja [SPOILEREITA]

ViestiKirjoittaja Ze Shoopuf » La Marras 22, 2008 01:10

Ah, Final Fantasy. Tuo sarja, joka alunperin minut pelaamisen harrastukseen toikin.

Saattaa sisältää spoilereita osista VI, XI, X, X-2 ja XII!

Aloitin FF-urani FFX:stä, kun siskoni innostui siitä kaverinsa kautta. Hankittiin sitten PS2 ja siihen tuo peli. Pelattiin aika paljon yhdessä niin, että toinen pelasi ja toinen katsoi aina vierestä. Ja hyväksihän se peli osoittautui, vaikka päähahmo Tidus välillä pistikin kyrpimään aika pahasti tyhmine välihuudahduksineen ja kommentteineen. Pelimekaniikka kuitenkin oli mainio, pelissä oli suht hyvä juoni, mielenkiintoisia hahmoja (Auron, Kimahri, Lulu, Seymor, Yunakin oli ihan ok, kuin myös Rikku, Wakasta en koskaan oppinut pitämään) ja hyvät grafiikat. Musiikit nyt eivät olleet mitään ihmeellistä, mutta kyllä niitä kuunteli. Satunnaistaistelut alkoivat välillä tosin hieman ärsyttää, mutta siinä vaiheessa, kun niihin kyllästyi, niin saikin jo sen suojan, jolla saapi ne pois. Pelissä on myös mukavan paljon pelattavaa kaikkine sivutehtävineen ja -bosseineen ja jos Dark Aeonit ja Nemesiksen haluaa hakata, löytyy siitä vastustakin. Pakollisista bosseista vastusta ei tosin hirveästi löytynyt - alussa tietenkin oli hieman hankalampaa, mutta kun vähän kehitteli hahmoja, niitä löi jo naurettavan helpolla. Etenkin loppupomo oli iso pettymys, sillä jos yhtään oli tehnyt lisätehtäviä, se kaatui muutamasta iskusta. Ja mitä helvettiä - Auto-Life loparissa? Eiiii, ei näin!

No, joka tapauksessa - hyvä peli oli. Taistelusysteemi toimi, Aeonien käyttäminen oli oikein kivaa, juoni oli sopivan yllättävä ja vaikka hahmot välillä alkoivatkin kyrpiä, yleensä ne olivat vähintäänkin siedettäviä. Niin ja nikkinihän tulee myös FFX:stä, kun rekisteröidyin tällä nikillä ensimmäisen kerran FFfinin foorumeille FFX:n juuri hankittuani ja se on sitten jäänyt.

Seuraava FF, jonka pelasin, taisi olla FFIX - ostin sen käytettynä muistaakseni nimenomaan FFfinin foorumeilta. Tämäkin oli hyvä FF, vaikken siitä hirveästi enää muistakaan. Lopussa meno tosin alkoi mennä hieman ufoksi, mutta noh - annettakoon anteeksi. Ja se on kyllä hassua, miten paljon ääninäyttely vaikuttaa siihen, että ei pidä hahmoa idioottina - olisin varmasti laskenut Zidanen lähes samaan kastiin Tiduksen kanssa, jos tyypillä olisi ollut ääninäyttelijää. Grafiikat tässä tietenkin olivat hieman huonommat ja taistelusysteemin trancet olivat jotain uskomatonta sontaa - yleensä sentään limittejä/overdriveja/miksi niitä nyt missäkin pelissä kutsutaan voi käyttää silloin, kun haluaa - mutta e-hei, ei ysissä, ei toki! Siinä vain tulee trance silloin, kun se tulee, eikä sitä mitenkään voi säästellä bossitappelua varten. Tietenkin useimmissa bossitappeluissa täyttyy se trance ainakin kertaalleen, mutta olisi se silti kiva, jos itse saisi päättää.

Miellyttävä pelikokemus tämäkin kuitenkin oli. Sivutehtäviä oli miellyttävän paljon (chocobo-ratsastusta!) ja hahmot olivat hyviä, erityisen paljon pidin Steinerista, se oli hauska heppu. Pelaamisen arvoinen.

Tämän jälkeen käsiini taisi osua FFX-2. Valitettavasti. Muutenkaan jatko-osat eivät yleensä toimi ja kun kyseinen jatko-osa on tungettu täyteen... Noh, aloitetaas alusta. Ensinnäkin, mikä ihme on vaivannut hahmosuunnittelijoita, kun ne ovat tehneet Rikkusta ja Yunasta suoraan huoran näköisiä? Okei, on Painellakin aika tiukka vaatetus, mutta se ei sentään suoraan näytä rintoja ja persausta. Yunan hot pantsit taas, noh... FFX:n Yunasta ei olisi koskaan uskonut, että se nätti, rauhallinen tyttö koskaan laittaisi sellaista vaatetusta päälleen. Älkää käsittäkö väärin, pidän rankoista ja vahvoista hahmoista, mutta Yunalle se ensinnäkin ei sopinut ja toisekseen, tyttö oli edelleen tyttömäinen, ainoastaan huorahtavalla tavalla. Ja Rikku taas... Oikeasti, bikinit, hame, jota voisi kutsua enemmänkin vyöksi, bikinien alaosastringien narut vedettynä niiden yli ja... kaulahuivi? Ei, ei näin.

Pelissä myöskin alkoi kyrpiä tämä ikuinen GIRL POWER jota siinä hoettiin. Peliä pelatessa lähinnä teki mieli mennä nurkkaan häpeämään pelisuunnittelijoiden puolesta. Taistelusysteemi tosin oli suhteellisen hyvä, tosin siinäkin oli puutteensa (Dress spheret? Joo hei, vähennetään tyttöjen vaatteita entisestään!), mutta ainakin taisteluita oli kiva pelata. Välivideoiden seuraaminen taas oli hieman tuskaista. Ja sitten vielä se happy endingin saaminen... Hei joo, pistetään pelaajat rämpyttämään satunnaisissa kohdissa X:ää! Yay! ...Not. Noh, pelattava peli se oli kaiken kaikkiaan, mutta tuli vain liian nolo olo niiden videoiden aikana.

Tämän jälkeen sain käsiini FFVI:n pleikkariversion. Ui vitsit se oli kyllä hieno peli. Grafiikat olivat paskat, totta (hei, SNES-pelistä nyt ei voi muuta olettaa), mutta hienojen grafiikoiden ja vähäisten vaatteiden sijasta pelissä oltiinkin sitten panostettu siihen juoneen, dialogiin, hahmoihin ja taistelusysteemiin. Tätä peliä oli ilo pelata, sillä hahmot olivat tasapainoisia ja hauskoja, peli oli sopivan haastava (yleensä ainakin, välillä taas vähän liian helppo), taistelusysteemi toimi, maailma oli mielenkiintoinen, juoni erinomainen ja pääpahis kerrassaan valloittava. En ole tosin uudestaan jaksanut peliin tarttua, mutta ensimmäinen pelikerta oli mainio - joskus pitäisi ehkä vetäistä uusiksi.

Sitten, FFXII. Ei helvetti mitä sontaa se peli oli. Toki, grafiikat olivat hienot ja maailma mainio... Mutta siihen se sitten jäikin. Päähahmot (Penelo ja Vaan) tuntuivat olevan täysin turhia koko pelin kannalta ja vain roikkuivat mukana pelastamassa maailmaa ja vaarantamassa henkensä läpällä. Vaan ja Ashe olivat hahmoina ärsyttäviä, naurettavia ja, noh... Näyttivät aika lailla huorilta. Pinkki tiukka lateksiminihame prisnessalla? Metallinen liivi? Puhumattakaan Franin asustuksesta. Ainoa hyvä asia pelissä oikeastaan oli se, että siinä pystyi katsomaan naaman edessä pomppivaa Franin hyvinmuodostunutta takamusta juosten vihollisia karkuun - koska ei niitä vihuja jaksanut tappaakaan.

Pelimekaniikka oli huono ja ärsyttävä ja teki taistelemisesta todella nopeasti tylsää. Vihollisten ilmestyminen oli tyhmää ja pelin helvetin pitkät luolastot alkoivat kyrpiä todella nopeasti. Juoni ei ollut kovinkaan kummoinen ja päähahmot (Ashe ja Vaan) olivat latteita. Fran, Balthier ja Larsa olivat mielestäni suht hyviä hahmoja ja Penelokin menetteli, mutta Vaan ja Ashe tekivät pelistä vain niin tuskaisen pelattavan. Ja mainitsinko vielä taistelusysteemin? Se oli aika hemmetin huono. Tähän peliin en enää koske.

FFVII:n aloitin joskus aikoinani, kun lainasin sen serkun pojaltani, mutta jumituin yhteen kohtaan, kun en enää muistanut, mihin piti mennä ja sitten aloitin jonkun toisen pelin. Peli olisi tarkoitus kuitenkin tässä vetäistä läpi, vaikka jopa aloittaa alusta, sillä se on klassikko, joka on saanut todella paljon kehuja. Nyt pitääkin miettiä, kumman pelaan ensin: FFVII:n vai Persona 3 FES:in.

No, joka tapauksessa, yleisesti ottaen olen pitänyt FF:ien pelaamisesta, vaikka niissä onkin joissain peleissä suuria puutteita - yleensä kuitenkin toimiva pelimekaniikka, mielenkiintoinen maailma, suht hyvät hahmot, hyvä pahis ja hyvä juoni ovat olleet FF-sarjan tunnusmerkkejä. FFVIII pitäisi ainakin vielä pelata ja sitten, kun hankin DS:n, niin voisi pelailla myös jotain vanhempaa ja ehkä uuttakin. Olen ainakin kuullut, että FFXII Revenant Wings olisi paljon alkuperäistä pleikkariversiota parempi. No, sen näkee sitten.
Me be Mighty Tyger! Me eat all!

Avatar
FreakyM
Viestit: 183
Liittynyt: Ke Elo 23, 2006 19:22
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Final Fantasy-sarja [SPOILEREITA]

ViestiKirjoittaja FreakyM » Pe Tammi 09, 2009 22:02

Tässäpä pelailen juuri Dissidiaa, ja huhhuh että on vanhalle fanille herkkua =D
Musiikit, kentät, animaatiot, hahmojen hyökkäykset, kaikki nämä luovat upean kokonaisuuden jonka ei luulisi Final Fantasy-faneja jättävän kylmäksi.

..Ja on se vaan pirun coolia päästä pelaamaan Sephirothilla- juosta kolmimetrinen katana kourassa pystysuoraa seinää ylös kohti vihollista, ja sitten tempaista tämä yhdellä iskulla räjähtävään aurinkoon =D
When I gaze the man who is gazing at me
when I stare into the looking-glass
when I ask what he sees
Then I'm asking for more, and the more that I want to know, I'll know what I'll never know
http://urborg.wordpress.com/


Palaa sivulle “Pelit”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa