Vanhempien suhtautuminen

Cosplayn sisimmän olemuksen pohdinnat ja kaikki muut yleisluontoiset cosplay-aiheiset keskustelut, joille ei ole omaa aluetta.

Valvoja: Cosplay.fi / Ylläpito

Miten vanhempasi suhtautuvat cosplay-harrastukseesi?

myönteisesti (kannustavat/tukevat)
54
55%
kielteisesti
9
9%
välinpitämättömästi
29
30%
eivät tiedä
2
2%
muu, mikä?
4
4%
 
Ääniä yhteensä: 98

00Kaori00
Viestit: 9
Liittynyt: Ti Kesä 14, 2011 17:01

Re: Vanhempien suhtautuminen

ViestiKirjoittaja 00Kaori00 » Ma Huhti 29, 2013 17:47

Vanhempani suhtausuvat harrastukseeni melko kielteisesti. Kun asia tulee edes jollain tavalla puheeksi, esimerkiksi pyydän äitiä auttamaan puvun ompelussa, hän tuhahtaa ja pyörittää silmiään. Kankaat, peruukit ja asusteet joudun maksamaan itse, koska äitini on cossaamista vastaan niin paljon. Jos mainitsen esim. että jokin con olisi tulossa piakkoin aivan lähelle, hän huokaisee jälleen ja vannottaa minut lupaamaan maat ja taivaat ennen kuin saan luvan mennä.
Olen 16-vuotias ja mielestäni ihan tarpeeksi vanha harrastamaan cosplayta, eikä yksikään asuistani ole ollut mitenkään paljastava tai eroottinen, päin vastoin. Kaikki on pysynyt vaatteiden alla. Äitini on hyvin vanhanaikainen, eikä jostain syystä luota minuun, vaikka olenkin hyvin kiltti ja ajattelevainen nuori, enkä yleensä tee mitään mitä katuisin myöhemmin.
Vanhemmistani molemmat ovat valittaneet cosplayssa käytettävistä meikeistä, esim. kun cossasin L:llää, sain haukut kotona niin "rumasta" silmämeikistä. Uskallan nykyisin näyttää vasta valmiit cossini hahmon kuvan kanssa...
Pikkusiskolleni on sama juttu, äiti tuhahtelee ja pyörittää silmiään kun sisko kertoo mielissään uusimmasta cosplay-ideastaan. Ja minun käy siskorukkaa niin sääliksi kun äiti ei osaa edes näytellä innostunutta...

Chuiga
Viestit: 51
Liittynyt: Ke Joulu 12, 2012 20:14

Re: Vanhempien suhtautuminen

ViestiKirjoittaja Chuiga » La Touko 04, 2013 13:53

^No onneksi voitte sitten siskosi kanssa tukea toisianne cosplay harratuksessa :) Vaikka onhan se inhottavaa jos itselle tärkeät ihmiset käyttäytyy sinulle tärkeistä asioista loukkaavasti :(
Kuunsirppi - Cossaamista, nukkeja ja löpinöitä

Avatar
miinu~
Viestit: 81
Liittynyt: Ma Touko 30, 2011 22:16
Paikkakunta: Ylivieska

Re: Vanhempien suhtautuminen

ViestiKirjoittaja miinu~ » La Kesä 08, 2013 21:10

Harrastukseni kun aloitin, olin kahdeksannella luokalla.
Muistan kun porukat eivät ensin oikein auenneet ajatukselle siitä,
että hyppisin ihmisten ilmoillaa jossain kummallisessa vaatetuksessa.

Rahasta ei koskaan oikeastaan ollut puhetta, aina kun olen kaiken omillani ostanut.
Vanhemmilla ei myöskään oikein ollut sanaa sanottavanaan, kun en sitä sitten
edes paljoa kuluttanut cossaamiseen, lukuunottamatta nykyisin, köh.
Ekaan cossiini taisinkin kuluttaa sen korkeintaan 20€, ja olin silti mielestäni
oikein hyvä Yuna!
Sen verran rajoitteita sain kyllä ekaan asuuni, että mustien bikineiden sijaan oli
pidettävä mustaa niskalenkkitoppia. Muistan kun itkin äidille asiasta, että
"KUN EI SILLÄ HAHMOLLA OLE SELLAISTA!"
Ah, pikkutarkka alusta asti.

Toki parin asun jälkeen äiti jo alkoi kyseenalaistamaan, vieläkö meinaan
jatkaa näitä "naamiaismeininkejä". Kyllä, aioin.

SITTEN. Tapahtui jotain todella kummaa.

Ehkä äitini todella alkoi lopulta ymmärtämään, miten paljon aikaa, rahaa sekä vaivaa kulutin
pukuihini. Ehkä hän huomasi, miten rakas harrastus tästä oli minulle syntynyt.
Muistan sen ensimmäisen kerran, kun hän oikeasti katsoi sovittamaani pukua, hymyillen,
ja totesi että sehän on oikeasti hieno.

Nykyisin kerron puvuissa edistymisestäni innoissani vanhemmilleni ja lähettelen äidille
kuvia ylpeänä. Hämmennyin, kuinka viimeksi luonaan käydessäni hän ei järkyttynyt,
vaikka kerroin kuluttaneeni viimeisimpään asuuni lähes 300 euroa. Sanoi vain, että
eikös ne harrastukset sellaisia summia maksakin.

Ehkä äitini on ottanut harrastuksen suhteellisen neutraalisti, kun en hänelle ole koskaan
vastuuta syysännyt. Ainut kerta kun kehtasin pyytää hänen apuaan, oli penkkareita
edeltävänä yönä kello kahdelta, kun asuni oli vielä puolitiessä ja tarvitsin apua helman mittaamisessa.
Se oli ihana tunne kun sain apua, vaikka äiti valittikin haluavansa nukkumaan, ja tarkisteli
jatkuvasti, miten kauan meinaan vielä pitää melua ompelukoneen ääressä.

Isäni sen sijaan heittelee aina puolivitsillä: "minkäslaista taikasauvaa tällä kertaa meinaat loihtia?"
Hupaisaahan se on, ja tiedän hänen olevan ainakin osittain kiinnostunut, millaisia pukuja värkkään.
Ensimmäisissä spraymaalauksissa isä auttoi, ja innolla auttoikin. Antoi paljon neuvoja!



Molemmat siis ovat suhtautuneet oikein hyvin, olen todella iloinen, että saan kuulla kehuja
ja kannustusta heiltä harrastuksen suhteen, se todella auttaa kaiken pukustressin keskellä! : )
WorldCosplay Profiili
Instagram
Figuurikokoelma
Animut


♥ 鳴る神の 少し響みて さし曇り 雨も降らぬか 君を留めむ♥

Avatar
Kissansilmä
Viestit: 200
Liittynyt: Ma Tammi 31, 2011 20:57

Re: Vanhempien suhtautuminen

ViestiKirjoittaja Kissansilmä » Su Kesä 09, 2013 13:51

Ihan myönteisesti molemmat suhtautuvat, kyselevät aina seuraavasta asusta ja iskä auttaa proppien tekemisessä. Iskällä on myös aina hyviä ideoita, jos en itse keksi miten jonkun propin tai yksityiskohdan toteuttaisi :)
He takes on the world all in a stride, and your wounds will be his scars
So won't you remember when the night comes
He will need your open arms
For to be invincible, he needs your love

Sleepy Hamsteri
Viestit: 6
Liittynyt: To Kesä 06, 2013 20:34

Re: Vanhempien suhtautuminen

ViestiKirjoittaja Sleepy Hamsteri » Ti Kesä 11, 2013 10:54

Minulla tämä on vasta sen verran tuore ja satunnaisempi harrastus ja asun omillani kokonaan toisessa kaupungissa niin, että perheen ei ole hirveästi tarvinnut cossiasua palasina ympäri kämppää katsella, mutta aikaisemmat liveroolipeliasut ovat kyllä joskus herättäneet olkien kohauttelua harrastuksen "josta pitäisi kasvaa ulos" esimerkkinä. Toisaalta äitini kyllä auttoi aivan ensimmäisen cossiasuni kasaamisessa mukisematta kun apua tarvitsin. Laitoin siis "välinpitämättömästi", koska perheeni mielestä moinen puvuissa keekoilu on ajan- ja rahanhukkaa, mutta eivät kyllä voi minua siinä estääkään kun omia rahojani harrastukseen käytän.

Tuli vallan hyvä mieli kun tästä ketjusta näki kuinka monen vanhemmat ovat kannustavasti mukana ja auttamassa. Ihan oikea asenne, sillä tuskin on montaa muuta harrastusta, joka opettaisi näin laajan skaalan erilaisia käsityötaitoja.

Avatar
rairai
Viestit: 1
Liittynyt: Ma Helmi 18, 2013 14:08

Re: Vanhempien suhtautuminen

ViestiKirjoittaja rairai » Ke Heinä 17, 2013 18:57

Minun äitini suhtautuu tähän melko kielteisen välinpitämättömästi. Välillä heittää sellaista kommenttia, että "etkös sä ole jo vähän liian vanha tollaisiin naamiaisleikkeihin" ja mähän tosiaan olen sen 18 vuotta justiinsa täyttänyt. Tuntuu, että nyt 18 vuotta täytettyäni kielteinen suhtautuminen on kuitenkin vahvistunut entisestään. Silloin 16-vuotiaana äiti kehui ensimmäistä asuani, mutta nyt myöhemmällä iällä väittää tämän olevan jo liian lapsellista.

Olen yrittänyt sanoa äitilleni, että kyllä täällä on paljon vanhempiakin cosplayn harrastajia, mutta tuntuu kaikuvan aina kuuroille korville. Isäpuoleni puolestaan kutsuu coneja "hihhulitapahtumiksi", että joo... Olen tosi kateellinen niille, joiden vanhemmat kannustaa cosplayharrastuksen suhteen. Nyt lähinnä yritän salata sen, kuinka paljon käytänkään sitä rahaa kankaisiin ja peruukkeihin, koska en jaksa kuunnella sitä valitusta ja saarnausta.

Avatar
Convallaria
Viestit: 267
Liittynyt: Ke Heinä 25, 2012 20:52
Paikkakunta: Helsinki

Re: Vanhempien suhtautuminen

ViestiKirjoittaja Convallaria » Ke Heinä 17, 2013 21:50

Kirjoittelin tänne joskus, mutta kirjoittelen uudestaan koska vanha kirjoitukseni oli hötömpääkin hötömpi.

Eli siis:
Äiti on vähän silleen "no on tuo nyt parempi kuin katuojassa kännääminen" jota vanhempi veljeni harrastaa hyvinkin innokkaasti. Se kuitenkin on silleen, hyvä kun jotain järkevää harrastaa mutta aina on kommenteissa sellaista "Sitten kun kyllästyt" tai "Sitten kun olet liian vanha" ja turha on sille sanoa että cosplayhin ei voi koskaan olla liian vanha, ja cosplay listaani katsellessa, tulee niihin nyt ainakin muutama vuosia vierähtämään. Se on hiukan ärsyttävää, koska äitini pitää sitä sellaisena lasten harrastuksena, ja odottaa että kyllästyn ja etsin uuden harrastuksen (kuten aika monelle muulle harrastukselleni on käynyt) Häntä nyt ei kuitenkaan hirveästi jaksa kommentoida, ja kehuu pukujani hienoiksi ja niin edes päin.

Isä nyt ei asu meillä, joten suhtautuminen on sitä että "Mitäs tämä nyt on" ja niin edelleen. Hän kuitenkin on todella kiinnostunut asiasta ja kannustaa tosi paljon. Minusta myös tuntuu että hän on alkanut nähdä cosplayn ideaa ja sitä viehätystä hiukan enemmän kuin äitini. On tuo myös pyytänyt minua joskus ottamaan mukaani nuorimman pikkusiskoni (Tällä hetkellä 6 kk vanha) johonkin cosplay tapahtumaan ja ompelemaan tuolle jonkun asun ja niin edespäin. Minusta se on tosi mukavaa, miten sellainenkin "vanhemman valtakunnan" ihminen on valaistunut ja nähnyt cosplayn hienouden xD

Pääasiassa he ovat kuitenkin positiivisia sen suhteen, että ompelen, ja äiti kehotti harkitsemaan sitä ammattinakin ja niin edelleen. Eivät he vastaan ole, hiukan uusi asia se nyt vain on.


Palaa sivulle “Yleinen cosplay-keskustelu”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa