Aniki

Alkuun Listataan tähän heti ongelmia ja ratkaisuja:


Turhan jaarittelun Teema aloitetaan sitten ensimmäisellä päällekkäisillä tekijänoikeuksien rikkomuksilla.

AMV by Jihaku: Foo Fighters - Best of You

Okra, AMV:t ovat tyylittömiä, mutta itse kappaleen sanoitus kertoo sen mikä on tavoittena, eli miten kukin voi antaa parhaan panoksensa nippon-fandomille, oman aikansa ja jaksamisensa rajoissa tietenkin.

Hmh, minne se nuoruus katosi? Hmh... Jonnekin neljännen ulottuvuuden kahdeksaan kulmaan, läpi näkymättömän neljännen muurin, mutta ei se nuori aikuisuuskaan ole tylsää. Silti Anikia lukiessa saa ihmetellä kuinka nopeasti noin 30-vuotiaat vanhemmat nippon-fanittajat alkavat käyttäytyä nuorempia kohtaan kuin omat vanhempansa ja toistavat aivan samat asennevammat, joista syytimme omia vanhempiamme vain muutama vuosi sitten. Parhaimmat vanhemmat japanofiilit eivät piilottele omia ongelmiaan ja turisevat niistä itseironiseen sävyyn, näyttäen aika hyvää henkilökohtaista esimerkkiä, että ongelmat pitää myöntää, että ne voi ratkaista ja ero aikuisen ja teinin välillä on lähinnä se, että aikuinen useammin myöntää ongelmansa. Änkyräsedät ovat taasen änkyröitä eri syistä, mutta tuottavaa se ei ole yhteisöllisesti, kun seuraava sukupolvi suunnilleen haukutaan elinkelvottomaksi ja täysin osaamattomaksi, voi jumalauta sentään, nyt ei olla sotaan valmistautuvassa armeijassa, harjoitus tekee mestarin ja aloittelijoilla on aikaa harjoitella, kaikessa ei tarvitse heti olla mestari.

Oman mielipiteeni perustelua miksi juuri älyllinen kinastelu pitää minkä tahansa yhteisön elinvoimaisena, koska ongelmia ratkaistaan sitä mukaa, kun niitä syntyy. Tunteet vaikuttavat järkeen ja päinvastoin, joten nurinkurista kyllä, vanhoja läntisen kulttuurin väittelyvirheitä kannattaa itse asiassa keskusteluissa seurata, että erottaa missä tunne-elämän solmut sotkevat loogisen päättelyn pitävyyden.

Mikään kasvu ei tapahdu ilman kipua, se on nyt tieteellisesti todistettu nyt niin riittävän varmasti meidän ihmisten kohdalla, että asiasta ei voi enää jankuttaa loputtomiin vastateorioilla.

Stress Hormone Found To Regulate Brain Neurotransmission

Itseään kukaan ei koskaan opi tuntemaan täysin ja psyykkeen sokea piste siirtyy aina eri paikkaan ikääntyessä ja täten keskeinen osa emotionaalisessa kypsymisessä on opetella kohtamaan omat vihan tunteensa hyödyllisellä tavalla, sillä vaikka ihmisenä kasvaa, terve ihminen aina pelkää, koska ilman pelkoa ei ole itsesuojeluvaistoa ja viha on pelon välittömin ilmentymä, josta voidaa päätellä sekä psyykken kipupisteet, jonka ihminen itse tiedostaa ja sokeat pisteet, jonka tunnistamiseksi tarvitaan ulkopuolisten apua, koska ihminen ei sitä tietoisesti tiedosta itsessään.

Vaikka vihaansa ei avoimesti ilmaisisi, niin sokeat- kuin kipupisteet ovat pääteltävissä tekstissä pelkästään sanavalinnoista, arjessa jopa ruumiinkielestä ja tarpeeksi pitkään tuntemisen jälkeen mielipiteistä ja jopa aiheista, joista ei suostuta puhumaan. Koska harvempien ammattikallonkutistajien oma mielenterveys kestää jatkuvaa verbaalista väkivaltaa, vaikka he eivät olisi sen suorana kohteena, niin tämän takia ammattikallonkutistajat mielellään kyselevät unista ja jos unia ei nähdä, niin sitten lähestytään alitajuntaa unelmien kautta, nimenomaan juuri viihdemaun kautta.

Brain's 'Hate Circuit' Identified

Yllä olevan artikkelin sisältö tiivistettynä: Ironisesti viha pitää suuremman osan aivoista toiminnasta kuin rakkaus, joka sulkee suuria osia aivoista pois pelista, siksi rakkaus sokeuttaa, jopa niin laimea rakkaus kuin rakkaus omaan harrastuksesta. Vanhat sanonnat vihasta ovat vain osittain totta, sillä välittömässä tilanteessa vain puhdas rRrRrRaivo vääristää loogista ajattelua, koska se sulkee etummaisen osan otsalohkosta aliteholle, lievä ärtyneisyys yhdistettynä välittämiseen saa aivot hyrräämään aivot täysillä kierroksilla, jolloin tehdään terävimmät päätelmät.

Huh-huh, kylläpäs ajat ovat muuttuneet omista männävuosista, miten tässä näin kävi? Itse kun olin myöhäisteini, niin liiallisessa netin sosiaalisissa palveluissa roikkumisesta haukuttiin elämättömäksi olmiksi ja nyt todellista sosiaalista elämää ei voi olla, jos ei tuhoa yksityisyydensä viimeisiä rippeitä facebookissa, twitterissa tai ties missä muotipalvelussa. Jos internetin ja todellisen maailman raja on sosiaalisessa mielessä nykyään täysin hämärtynyt, niin mitkä ovat vähentyneen fyysisen kanssakäymisen seuraamukset?

Rivien välistä tätä foorumia lukiessa toistuu silloin tällöin, että paikallisesti toteutettuun ruohonjuuritason fyysisempi yhdistystoiminta on vanhemman sukupolven japanofiileilla hiljentymässä, mikä on sinänsä sääli ja pääsyy on nuorten aikuisten yleisin ongelma - irtonaisen vapaa-ajan puute, varsinkin perheellisillä. Toisaalta myös nuoret aikuiset valittavat sitä, että opinnoista valmistumisen jälkeen se opiskelija-ajan miellyttävä lämmin yhteisöllisyys katoaa tasapainottamasta työelämän puurtamista, joka on tosiasiassa parhaimmillaankin toverillista kilpailua. Vanhempien omituisten otusten joukkopako Finnconiin ei ole paras ratkaisu

Sitä mukaa kuin Kiinan ja myös jatkossa Intian talousmahdit vahvistuvat, niin on vain ajan kysymys kuinka nippon-fandomin kulttuurillinen kompulsiota laajenee kattamaan myös virallisemmin koko Kiinalaista Kulttuuripiirin ja hyvä niin ja tätä silmällä pitäen voisi olla viisasta tarkistaa mitä ennakoivaa sähläystä tämä tarkoittaa käytännössä.

Noh, suurtyöttömyys ratkaisee aikapulan ongelman väliaikaisesti, jopa siinä määrin jo nyt, että kaikkiin ilmaistapahtumiin oli vuonna 2009 normaalia enemmän tunkua ja ties missä harrastusyhdistyksissä vuosia sammunut toiminta herännyt henkiin vuosien tauon jälkeen - kunhan käteen jää tavalla tai toisella riittävästi irtorahaa elämiseen. Esim. anime-iltamat kannattaisi laajentaa uudempiin ja tuntemattomampiin aasilaisiin laatuelokuviin, sillä R&A on vain kerran vuodessa. Muita ehdotuksia?

Vanhemmat nassesedät ovat nyt selvästi valmiita ojentamaan lyhdyn nuoremmalle sukupolvelle ja siirtymään itse taustalle lähinnä neuvonantajiksi, mutta halukkaita vastaanottajia on kovin vähän, kovin moni nuorempi harrastaja ei haluakaan ottaa vastuuta hauskanpidosta ja ne, jotka ovat tarttuneet valomiekkoihin vapaaehtoisesti, ovat ilmiselvän aktiivisia aniki -palvelun ja muun nippon-fandomin piirissä ja tässä pitää tarkistaa miten, sillä yhteisö ei ole mikään utuinen mielikuvitusrakennelma, joka on yleinen sylkykuppi elämän kaikkiin ongelmiin, vaan se on oikeasti kaikkien jäsentensä oman käytöksen ja tekojen ja ennen kaikkea myös tekemättömien tekojen summa. Itse toivoisin, että uusi nippon-fandomin vänkäri-sukupolvi olisi lukumäärältään suurempi ja kaikin puolin monipuolisempi.

Silti sykli on erilainen nähden alkuaikoihin, miespuoliset hoitivat kyllä anime-fandomin alkuaikoina selkeämmin teknisen ja käytännön organisoinnin puolen, mutta sosiaalisesti puhuen, voimakkaat omatunnolliset naiset olivat alkuaikoina emotionaalinen selkäranka ennen miespuoliset aktivoituivat toimimaan sekä ryhmänä että itsenäisinä yksilöinä. Nyt naispuolisia on organisaattoreissa on ilahduttavasti enemmän, mutta millaisia naisia? Kun vertailen päässäni elämänkokemustani ja älyllistettyä tietoani, niin (myöhäis)teini-ikäisten reviiri- ja kunniarajat sekä nuorten naisten epävarmuuden huomioon ottaen, niin nippon-fandomien naispuolista enemmistöä johtavat tosiasiassa ruohonjuuritason pikkuryhmissä voimakkaat naiset, toivon mukaan omatunnolliset sellaiset.

Minun toiveena olisi kuitenkin se, että anime-fandomissa nuoremmalla iällä aloitettaisin harjoittelemaan epävirallista hajautettua johtamista, jossa johtajuus vaihtuu tilanteen mukaan ryhmässä sen mukaan kuka kullakin hetkellä ymmärtää ongelman parhaiten ja kun alkaa selvitä kuka on missäkin erityisen lahjakas ja koulutettu, niin vakiintuneet johtavat yksilöt toimivat ryhmänä ja selkeää yhtä dominoivaa pääpomoa ei ole.

Se että Arcadiasta tehtiin kutsun vaativa osallistumiselta suljettu "eliitti"alue saattaa varmistaa sen, että eroista huolimatta pienen sulkeutuneen yhteisön syklit saattavat toistua liian samanlaisina, vaikkakin vain osin erilaisina. Tosin on sitä nettiyhteisöissä nähty pahempaakin, sisäpiirille rajatut alueet saattaavat olla näkyvissä vain sisäpiirin jäsenille, Arcadiaa sentään voivat lukea kaikki.
Siltikin, nykymuodossaan Arcadiasta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, suljetun Kabinetin perustamisella muulle yhteisölle lähetettiin tunteiden tasolla varsin ikävä viesti; sisäpiiri päättää ketä hyväksyy johtoon, alempaa tasoa ei kuunnella, rehellisellä työllä ei voi edetä hierarkiassa. Tähän luottamuspulan muuttamiseen on alkuun yksinkertaisempi lääke, avataan Arcadia kaikille avoimeksi ja annetaan nuorempien aktiiviotakujen hoitaa roskaviestin karsinta moderaattoreina, toivon mukaan tämä oli taustalla ajatuksena kun Arcadia päätettiin perustaa nykymuodossaan.

Toiseksi, ihmisaivoilla on rajallinen kyky parantua itsenäisesti ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä juuri älymystössä sen takia, että liian aikaisessa neurologisessa kypsymisessä aivot ovat kemiallisesti liian aktiiviset, vertauskuvallisesti puhuen aivojen kynttilää poltetaan vähintään kahdesta päästä. Niin kauan kun Arcadian jäsenvaatimukseksi vaaditaan kyky älyllisen keskusteluun suhteellisen nuorella iällä, niin samalla valitettavasti rajataan, että Arcadiaan valikoituu normaalia enemmän mielenterveysongelmaisia yksilöitä.

Tätä varten fandomin toimintaa kannattaa myös selkeämmin laajentaa mielenterveyden vertaistuen suuntaan, että pahimmat ongelmat eivät sotke hauskanpitoa. Esim. Autismin skaalan tukitoiminnanihmisiä täällä on jo selvästi, jopa ne Metropolian autismin tutkijat, joiden nimiä en muista.

Olen pahoillani rikkoessani tämän illuusion, mutta mitään "johtoa", "alempaa tasoa", tai "hierarkiaa" ei ole olemassakaan. En ole myöskään todennut kellään Arcadian käyttäjistä yhteyksiä vapaamuurareihin, tai uuteen maailmanjärjestykseen.
Kaikki käyttäjät ovat ihan samalla viivalla ja Arcadiaan kirjoittelu vaatii vain kiinnostusta keskusteluun ja rohkeutta ottaa yhteyttä talkkariin kirjoitusoikeutta varten. Moderoinnista täällä huolehtivat pääsääntöisesti ihan samat naamat kuin muillakin alueilla.

Alue perustettiin tietääkseni vastavetona yhteen aikaan foorumilla vallinneeseen nollainformaatiopostailuun ja kaikenkarvaisten galluppien tekemiseen; se on kyllä edelleen mahdollista muilla alueilla, mutta osa käyttäjistä piti turhauttavana sitä, miten heidän vaivalla ja harkiten kirjoittamansa pohdinta hukkui kymmenien "ihankivaplääh:P:P:P"-viestien alle ja vaipui unohduksiin. Pikemminkin kuin että estäisi tavan tallaajia ilmaisemasta itseään, Arcadia perustettiin, jotta jokainen keskustelua haluava nimenomaan saisi äänensä kuuluviin.

Nykyisin tosin keskustelu on aika kuollutta, niin täällä kuin muillakin alueilla Anikissa.



Mä luulen (saa korjata jos olen erehtynyt) että Madu tarkoitti älylliseen keskusteluun kykenemisellä enemmänkin sitä, että henkilö osaa ilmaista itseään kirjallisesti ja kykenee myös lukemaan ja ymmärtämään mitä muut käyttäjät kirjoittavat, eikä sitä että kirjoitusoikeudet saadakseen pitää olla mensalainen ja stipendillä Oxfordissa.

Tuosta ei kannata olla noin varma! Itse Arcadia tosiaan on avoinna kaikille jotka vaan uskaltavat kysyä, noin viidestäkymmenestä hakemuksesta olen hylännyt kai yhden.

Jäsenyys on kuitenkin ihan hyvä portti Oikeaan Sisäpiiriin - toivottavasti et ole ottanut sikainfluenssarokotetta.

Kuollutta on mutta siitä syytän Kaikkia Muita, tosin hiljaista tuntuu olevan muillakin alueilla. Pitää ehkä itse rustailla vähän lisää ketjuja tässä vielä ennen kuin koulut alkavat.

Alkuosa OP:sta menee as of now tl;dr-laatikkoon mutta ehkä palaan sen pariin jossain vaiheessa.

Minun pitää todellakin hillitä taipumustani kirjoittaa vaikealukuisia monologeja, myönnetään. Tiivistelen ja selkeytän alkukirjoitusta kun ehdin, sen on tarkoitus olla muistiotiivistelmä, johon lisäilen ajan kanssa kinaamisen paskanjauhosta jotain puolijärkevää.







Jäsenyys ei ole hyvä portti sisäpiirin lämpimään hohteeseen, sen mitä tätä "internetin sosiaalista verkostoitumista" on tullut katseltua kymmenen vuotta ties minkä client-ohjelman ja nettipalvelun muodossa, niin nimenomaan nettiyhteisöissä ihmiset vasta äänestävätkin jaloillaan ja parhaassa tapauksessa liian tiukan sisäpiirin muodostaminen pysäyttää nettiyhteisön kasvun juuri sille rajalle, että nettiyhteisö on koko ajan toinen jalka haudassa.

Eip, mikä tahansa elinvoimainen ihmisyhteisö on sellainen, joka on jatkuvasti hallitussa muutoksessa ja aina on päällä pieni konflikti, nettiapinoiden kanssa painiminen on valitettavasti nettiajan äärilyhyillä keskittymiskaarilla ikuista.



Eeppinen on tässä iässä lähinnä enää naurettavaa ja pelottavaa, jos jotain todella eeppistä alkaa tapahtua. ;D

En vaadi tässä, että todistaisitte uskovanne yhteen jumalaan ja en todellakaan vedä taskustani vapaamuurarien jäsenkirjaa ja maailma nyt järjestelee itseään koko ajan uudestaan. Herranjumala, kuulostan Narutolta taas kerran (ei, en ole pieni shonen-sankari, vaan olen iso, keltainen ja arvaamaton!) mutta vapaamuurariudesta puhuttaessa voitaisiin edes yrittää täällä parempaa "muuramista" eli yhteisöllisyyden rakentamista.

Tuo puolisensataa hakijaa kuulostaa ikävästi askeleelta taaksepäin kehityksessä, kutakuinkin siltä määrältä mitä aktiivi-otakuja oli Suomessa kymmenen vuotta sitten ja vaikka japanomanian menestys trendinä on selkeämmin viihdeteollisuuden ansioita kuin otakujen työn tulosta, niin nimenomaan nykyinen kustannustoiminta ei olisi niin tehokasta laajamittaista tässä maassa elleivät noin vuosikymmen sitten silloiset otakut olleet verkostoituneet ja organisoituneet niin tehokkaasti.

Vaikka pintaliitäjäfaneja on tuhansittain ja muotihuuma alkaa selvästi hiljentyä, niin tässä on oikeasti mahdollisuus laajentaa otaku-fandomin ydinsisäpiiri satoihin aktiiviharrastajiin ja jos muutaman kymmenen älykön ryhmä sai aikaan sen, että mangaa myydään suomennettuna markeiteissa, niin mitä satojen eri ammattialojen ihmiset voisivat saada oikein organisoituna on jotain sellaista, jonka mahdollisuuksia kannattaa pohtia tarkemmin.

Ongelma hallinnoinnissa on vain se, että homman on jotenkin pysyttävä hauskana ja uudemmassa sukupolvessa on selvästi järkipäisiä psykologian ammattilaisia tai sellaiseksi opiskelevia, että luotan siihen, että he saattavat osata pitää hauskan paremmin hauskana, kuin ensimmäisen aallon otakut, jotka ovat pääosin teknisesti tai muulla tavoin luonnontieteellisesti koulutettuja.



Minulla on myös palamatonta psykologista nahkaa, kiitoksia vain kysymystä.

Sen mitä olen ihmisluonnetta tutkinut, niin valitettavasti pienissä ihmisryhmissä nokkimisjärjestys muodostuu vaistonomaisesti, sitä kutsutaan nokkimisjärjestykseksi ja teinit muodostovat oman monotusjärjestyksensä nahistelemalla. Nuo conikiusaajat, joita ette varmasti saaneet kuriin, ovat vain jäävuoren huippu teini-ikäisten lapsellisissa valtataisteluissa. Kysymys on siitä mikä on järkevin tapa hillitä teinien heimosotia.



Anteeksi jos kiroilen, mutta tämä on härkähevonpaskaa, pärstäkerroin kun sattuu olemaan olemassa. Lapsuuden heikkalaatikkotaktiikat eivät todellakaan jää lapsuuteen, ne kumpuavat aivojen syvimmistä osista myös aikuisuudessa, vähintään alitajuisina, aikuisuudessa sama jankkaaminen ja väsytystaistelu nimetään älyllistäen politiikaksi. Jos jopa teknisillä aloilla työhönotossa työhönottajat suosivat niitä työnhakijoita, joiden kasvonpiirteet ovat samanlaiset kuin työhönottajalla itsellään, niin tuskin omankaltaisuuden suosimisesta on päästy eroon tässäkin asiassa. "Mää pidän tästä, mistä sä pidät" teinixdialogin pilkkaaminen ei ole kovinkaan viisasta, jos otetaan huomioon, että meillä ihmisilläkin on päässämme nautintopiirejä ja ne joilla on yleensä nautintopiirit samoilla paikoilla, on myös muuten kovin samanoloiset aivot, suosimme sukulaisuutta jopa ystäväpiirissämme.



Tuo talonmies on tosiaan helvetin hyvä vertaus moden hommasta käytännössä ja tosiaan moderaattorin rooli olisi hyvää kohtuuturvallista harjoitusta monille seuraavan polven aktiiviotakuille, niille joiden voidaan ottavan tehtävän vastaan ja toimivan edes puolivastuullisesti.




Nykyisellä valinnalla Arcadialla nörtit vain suosivat toisia nörttejä ja vaikka tarkoitus onkin hyvä, eli taata nörteille turvallisempi ilmaisukanava, niin nykyisellään tiedotus arcadiasta on niin heikkoja, että jopa nörtit eivät välttämättä löydä tätä aluetta ja tajua vaatia käyttöoikeutta. Turhanpäiväiset gallupit saakin pitää galluppi -alueella, mutta vakavimmille psykologisille testeille voisi perustaa oman alueensa, minun nimiehdotukseni on "rottakokeet".

Tämä on BB -tyyppinen paskanjauhon ongelma on koettu useissa nettiyhteisössä ennenkin, useilla keskusteluforuumeina aloittaneissa nettiyhteisöissä tietoarvoltaan turhin paskanjauho on siirretty pois sotkemasta vakavampia kirjoitteluja johonkin chatin/instant messagen -kaltaisen palveluun, lähin tosielämän vastine on baari. Puhutaanko vanhempien otakujen IM -palveluissa juuri mitään järkevää? Tuskin, mutta ne pitävät roskapälätyksen omissa sikoläteissään.



Nipotan kenties turhasta, mutta minulla on erään gallupin suhteen käytännön ongelma, nimittäin jungilaisia/MBTI -persoonallisuustyyppejä on 16 kappaletta, galluppeihin hyväksytään vain kymmenen vaihtoehtoja ja käsittääkseni tämä tekninen yläraja on helppo nostaa ylemmäksi. MBTI -järjestelmällä Yhdysvalloissa kotirouvat koulutettiin mahdollisimman nopeasti sotateollisuuden puurtajiksi ja MBTI osoittautui kaikista ongelmistaan niin tehokkaaksi, että yhdysvaltain armeija käyttää sitä tänäkin päivänä, koska sillä pystytään yllättävän ennustamaan sekä yksittäisen sotilaan käyttäytymistä ja jopa sitä missä sotilas on luonnostaan lahjakas.

Oli miten oli, olen testaillut vanhempien otakujen persoonallisuustyyppejä, niin selkeästi enemmistö on järjestäin intuitiivisia ajattelijoita, xNTx -tyyppiä, tyypit INTP(= Engineer) ja INTJ(=Scientist) ovat selkeiten yliedustettuja, muitakin persoonallisuustyyppejä on tullut vastaan, mutta INTP ja INTJ -tyyppiset ihmiset testautuvat usein myös jonkinlaisiksi autismin skaalan yksilöiksi, kuten Asperger, Korkean funktion autismi, Tourette jne.

Olettaen, että kukaan viitsii vasta mahdolliseen galluppiin jos sen saan tehtyä joskus, niin entä jos olen tässä olettamuksessa oikeassa ja vanhemmat otakut ovat tosiaan järjestäin intuitiivisia ajattelijoita, niin osa otaku-fandomin ongelmista johtuu vanhoista otakuista itsestään.

Horisen MBTI -järjestelmästä omassa threadissa myöhemmin ja linkkaan ajan kanssa lisää galluppeja myös muihin persoonallisuustyyppitesteihin ja muuhun psykologiseen päänsärkyyn, kun kerran monet Anikin käyttäjät vertaavat ja pukeutvat niiksi fiktiivisiksi hahmoiksi, joihin kokevat samaistuvansa.



Valitettavasti olen maltillinen oikeistolainen, en hippi, vältän jopa kofeiinia, koska se menettää piristävän tehonsa säännöllisesti käytettynä.

Ör, eiköhän koko sikainfluenssa -mediapaniikin tarkoitus ollut vain lähinnä luoda ne tosimaailman turvajärjestelmät etukäteen, kun sitten todellinen pandemia joskus iskee, vertaa suoraan Y2K -paniikkiin. Tosin ironisinta Y2K -farssissa oli, että Y2K olisi korkeintaan sotkenut maailmantalouden kirjanpidon niin pahasti, että globaali talouskupla olisi puhjennut vuosia aikaisemmin, kun olisi tarkisteltu aikaisemmin miten rosvoliikemiehet ovat kirjanpitoaan sävelleet.

Oman rokotukseni sain jo luonnollisesti sairastamalla, koska H1N1 tai sen läheinen variantti oli jo säännöllisenä globaalina syklinä kiertänyt koko palleron pariin kertaan, ennen kuin media reagoi asiaan, ja voihan keinotekoisen lisän hakea, kun noihin rokotuksiin ei ole enää jonoja.

Arcadia on nyt ollut olemassa jo jonkin aikaa (yli vuoden?), eikä rehualtaalle ole nähdäkseni vielä niin pitkää jonoa, että siihen olisi mahdollista muodostua järjestystä. Mikä on sääli. Olen sitä mieltä että tervehenkinen nahistelu pitää vain bileet elossa.



Pysyn sanojeni takana. Internet-foorumilla henkilöstä ei näe muuta kuin hatusta vedetyn käyttäjätunnuksen ja paintilla taiteillun avatarin. Niiden perusteella on vaikea muodostaa kattavaa kokonaiskuvaa henkilöstä, ei ainakaan siinä suhteessa kuin mitä henkilön naamasta todellisuudessa. Ja en usko, että kukaan minua lukuun ottamatta arvottaa käyttäjiä nimimerkin perusteella.



[Huom. henk kohtainen näkemys! Tämä ei välttämättä edusta Anikin tai kenenkään muunkaan virallista kantaa, vaan on vain oma näkemykseni!]
Moderointi edellyttää tiettyä henkistä kypsyyttä, harkintakykyä ja ennen kaikkea käytännön maalaisjärkeä.
Olen sitä mieltä, että yksi syy Anikin tämänhetkiseen hiljaisuuteen on naurettava moderointilinja, jota naurettava internet-lainsäädäntö Suomessa mutkistaa entisestään.
Moderaattorit vainoavat käyttäjiä sen sijaan että tyytyisivät vain räikeimpien ylilyöntien siivoamiseen. Vähänkään ilkeämielisiksi tulkittavien viestien fasistinen poistaminen sikseen, täällä on esim tyyppejä, joilla ei ole mitään parempaa tekemistä, kuin editoida kirjoitusvirheitä kanssakäyttäjien viesteistä. Tämä tuntuu suurinpiirtein samalta, kuin jos tuntematon tyyppi seuraisi sinua kaupungilla ja pysäyttäisi sinut vähän väliä korjatakseen solmiotasi tai kengännauhojasi. Ehkä hän tarkoittaa teoillaan pelkkää hyvää, mutta se nyt vain on ahdistavaa. Eikä varmaan vähiten nuorille käyttäjille, joihin on juuri piiskattu peruskoulupohjaista auktoriteettikammoa.
Tämä uusi linja nollainformaatioviestin poistamisesta on varmasti myös ahdistavaa monelle, joka nyt ei vain sen tasokkaampaan viestittelyyn kykene.

Sen sijaan oikeasti pätevä uudistus olisi viestien editointiominaisuuden poistaminen normikäyttäjiltä! Kun kirjoitettu viesti päätyy palstalle ja pysyy sellaisenaan ikuisesta ikuiseen, ihmiset joutuisivat vähän miettimään mitä rustaavat, tämän "postaan jotain tuubaa ja mietin jälkeenpäin mitä yritin sanoa"-mahdollisuuden sijaan.